lentoliikenne

Lounaistieto / Posts tagged "lentoliikenne"
Turku maan toiseksi suurin kansainvälinen lentoasema

Turku maan toiseksi suurin kansainvälinen lentoasema

kv-vertailu

Turun lentoasema on onnistunut pitämään kiinni kansainvälisistä lentoyhteyksistään ja kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärillä mitattuna vakiinnuttamaan asemansa maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana. Turun lentoaseman kansainvälisen liikenteessä kulkee noin 220 000 matkustajaa vuodessa, kun toisena olevalla Tampereen lentoasemalla vastaava luku on vain noin 120 000. Tampereen putoaminen Vaasan lentoaseman tasolle johtuu ennen kaikkea halpalentoyhtiö Ryanairin reittien merkittävästä vähenemisestä lentoasemalla.

Rovaniemen uudet suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa. Kansainvälisenä lentoasemana Rovaniemi on kuitenkin yli puolet Turkua pienempi. Myös Oulun lentoasema on kansainvälisenä kenttänä pieni, vaikka kotimaan lennot nostavat sen selvästi Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lentoasemaksi. Kansainvälisessä lentoliikenteessä Helsinki-Vantaa on omaa luokkaansa noin 15 miljoonalla vuotuisella matkustajalla.

Lentoliikennetilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton jatkuvasti päivittyvään tilastoseurantaan.

Julkaistu 26.6.2017

Matkustajamäärän kasvu kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta

Matkustajamäärän kasvu kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta

Helsingin Sanomat kirjoitti 12.12. koko aukeaman jutun Tampereen lentoaseman kasvusuunnitelmista, johon Turun Sanomat vastasi seuraavana päivänä artikkelilla siitä, miten Turun lentoasema on tänä vuonna kirkkaasti ohittamassa Tampereen matkustajamäärissä. Turun Sanomien johtopäätös on oikea, sillä Turun lentoaseman matkustajamäärä tulee tänä vuonna olemaan noin 325 000, kun Tampereella jäädään arviolta vain noin 210 000 matkustajaan.

Turun osalta kasvua tulee olemaan yli 10 000 matkustajan verran, mutta Tampereen luku lähes puolittuu edellisvuotisesta noin 150 000 matkustajan vähentyessä. Turku menestyy etenkin kansainvälisessä liikenteessä, mutta myös kotimaan liikenteessä Turku on selvästi Tamperetta edellä. Turun lentoasema ylitti 200 000 suoraan ulkomaille suuntaavan lentomatkustajan rajan jo marraskuussa, kun Tampereella koko vuoden kansainvälisen lentoliikenteen luku on jäämässä reiluun 120 000 matkustajaan.

Tampereen lentoaseman matkustajamäärä on myös laskenut tasaisesti viime vuosina, joskin varsinainen romahdus on tapahtunut vasta tänä vuonna. Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat puolestaan olleet huomattavan tasaisia sen jälkeen, kun Ryan Air vetäytyi Turusta vuoden 2012 jälkeen. Matkustajamäärän vakautta ja viimeaikaista kasvua voi pitää hyvänä osoituksena Turun lentoaseman vetovoimaisuudesta aikana, jolloin monet muut Etelä-Suomen pienet ja keksisuuret lentoasemat ovat olleet suurissa vaikeuksissa.

Turun vakaa kehitys kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta etenkin muiden kuin Ryan Airin kaltaisten halpalentoyhtiöiden keskuudessa, joiden reittiverkoston suunnittelu perustuu kaluston siirtämiseen nopeasti tuottoisimmiksi arvioiduille reiteille. Pitkäjänteisyys ja reittien pysyvyys onkin tärkeää lentoasemien kehittämisen kannalta. Ihmiset eivät opi käyttämään lentoasemaa, mikäli mahdollisuudet reittitarjonnan hyödyntämiseen vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Etenkin liikematkustajille lentoaseman vetovoima ja perinteisten lentoyhtiöiden reittitarjonta on tärkeää.

Ajantasainen lento-liikenteen seuranta löytyy Lounaistiedon tilastosivulta.

Kööpenhaminan reitin loppuminen kasvattanut kotimaan lentojen osuutta

Kööpenhaminan reitin loppuminen kasvattanut kotimaan lentojen osuutta

Turun lentoaseman matkustajamäärä on laskenut hieman tammi–elokuussa, kun viimekesäisen seisokin vaikutukset huomioidaan. Matkustajamäärät kotimaan lennoilla ovat kuitenkin kasvaneet. SAS lakkautti Turku–Kööpenhamina-reitin vuonna 2014, ja osa tämän reitin kauttakulkuliikenteestä näyttääkin kanavoituvan nyt Helsinki-Vantaan kautta.

Suomen keskisuurten lentoasemien matkustajakehitys on kehittynyt kaksijakoiseksi. Pohjois-Suomen lentoasemien matkustajamäärät ovat kasvaneet selvästi samalla, kun eteläisen Suomen asemien matkustajamäärät ovat supistuneet. Poikkeuksen tästä trendistä tekee Turun lentoasema, jonka matkustajamäärä kasvoi tammi–elokuussa edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä kasvu on kuitenkin näennäistä, ja se johtuu lentoaseman pysäyttäneestä kiitoradan kunnostustyöstä heinäkuussa 2014.

Turun lentoaseman matkustajamäärät kotimaan liikenteessä ovat kuitenkin kasvaneet myös lentoaseman sulkemisen vaikutukset huomioiden. Helsingin merkitys näyttääkin kasvaneen Turusta lähtevien kansainvälisten lentojen vaihtoasemana. SAS lakkautti Turku–Kööpenhamina-reitin vuonna 2014, ja osa tämän reitin kauttakulkuliikenteestä näyttää kanavoituvan nyt Helsinki-Vantaan kautta. Suorien kansainvälisten lentoyhteyksien matkustajamäärät vähenivät kaikilla keskisuurilla lentoasemilla.

Keskisuurista lentoasemista vain Turku ja Tampere näyttäytyvät selvästi kansainvälisinä lentoasemina, sillä yli puolet niiden kautta kulkevista matkustajista käyttää suoria kansainvälisiä yhteyksiä. Kansainvälisen liikenteen osuus matkustajamääristä on Tampereella jonkin verran Turkua korkeampi johtuen Tampereen suuremmasta halpalentotarjonnasta. Tämä näkyy hyvin verrattaessa kuukausittaisten liikennemäärien kehitystä kaupunkien välillä. Turun lentoaseman liikennemäärät ovat talvikuukausina hieman Tamperetta korkeammat, mutta halpalentoyhtiöiden suosimina kesäkuukausina Tampereen liikennemäärät kasvavat selvästi Turkua suuremmiksi.

Lataa PDF-muodossa

 

Lentoliikenne-tilasto

Lentoliikenne-tilasto
CC BY-SA 3.0, Varsinais-Suomen liitto/ Finavia, lentoliikennetilasto

Aineisto sisältää kuukausittaiset matkustajamäärät sekä liikeilmailun laskeutumiset Suomessa yhteensä sekä erikseen seitsemältä suurimmalta lentoasemalta (Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Rovaniemi, Kuopio, Vaasa). Aineisto sisältää tiedot sekä kotimaisesta että kansainvälisestä lentoliikenteestä tammikuusta 2012 eteenpäin.

Päivitetty 10.2.2015, Excel-taulukko.XLXS, Tietolähde: Finavia, lentoliikennetilasto
Lisätiedot: Antti Vasanen, Varsinais-Suomen liitto