arvonlisäys

Lounaistieto / Posts tagged "arvonlisäys"
Palvelut ja jalostus siivittävät Varsinais-Suomen talouskasvua

Palvelut ja jalostus siivittävät Varsinais-Suomen talouskasvua

Varsinais-Suomen talous kasvoi lähes 4 % viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Varsinais-Suomen arvonlisäys oli Suomen kolmanneksi nopeinta, ja nopeammin talous kasvoi vain Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa, jossa Talvivaaran kaivoksen uudelleenkäynnistäminen nopeutti maakunnan talouskasvua huomattavasti. Koko maan arvonlisäys kasvoi 1,6 %.

Varsinais-Suomen talouskasvu oli melko tasaisesti sekä jalostuksen että palvelujen varassa. Vuonna 2016 palvelualojen bruttoarvonlisäys kasvoi kuitenkin hieman nopeammin kuin jalostustoimialat, joita ovat kaivostoiminta, teollisuus ja rakentaminen. Palvelut puolestaan muodostuvat mm. kaupasta, majoitus- ja ravitsemustoiminnasta, rahoitustoiminnasta, julkishallinnosta ja terveydenhuollosta.

Arvonlisäyksellä tarkoitetaan alueen tuotannon synnyttämää arvoa. Se lasketaan yritysten osalta vähentämällä tuotannosta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen käytetyt välituotteet ja ei-kaupallisessa toiminnassa laskemalla yhteen maksetut palkat ja kiinteän pääoman kuluminen. Tilastokeskus julkistaa arvonlisäyksen alueelliset ennakkotiedot vuosittain noin 11 kuukauden tilastoviiveellä.

Julkaistu 18.12.2017

Elektroniikkateollisuuden murros rokottanut eniten Varsinais-Suomea

Elektroniikkateollisuuden murros rokottanut eniten Varsinais-Suomea

Varsinais-Suomen alueellisen arvonlisäyksen heikkoa kehitystä selittää elektroniikkateollisuuden romahdus, jonka vaikutus on ollut Varsinais-Suomelle talou­delle erittäin suuri. Selvästi pahimmin on kärsinyt Salon seutu, jonka arvonlisäyksestä hävisi vuosina 2007–2013 yli 2 miljardia euroa. Parhaiten on menestynyt Turun seutu, jossa erityisesti kemianteollisuuden arvonlisäys on kasvanut merkittävästi.

Varsinais-Suomi sijoittui kaikista Suomen maakunnista selvästi heikoimmin, kun vertaillaan alueellisen arvonlisäyksen volyymin muutosta vuosina 2007–2013. Tänä aikana maakunnan tuotannon volyymi laski 17 %, mikä tarkoittaa hintojen muutoksen huomioiden noin 2,5 miljardin euron pudotusta. Arvonlisäyksen volyymi laski tosin lähes kaikissa maakunnissa. Vain Lapissa, Kanta-Hämeessä ja Pohjanmaalla tuotannon volyymi kasvoi tarkastelujaksolla.

Selvästi suurin osa Varsinais-Suomen arvonlisäyksen laskusta tapahtui sähkö- ja elektroniikkateollisuuden alalla, jonka tuotannon arvosta hävisi kuudessa vuodessa yli 2 miljardia euroa eli 93 prosenttia koko toimialan arvonlisäyksestä. Jos maakuntien arvonlisäyksen volyymia vertaillaan ilman elektroniikkateollisuuden lukuja, muuttuukin kuva radikaalisti, ja kaikkien elektroniikkateollisuuden rakennemuutoksesta kärsineiden maakuntien tuotantoluvut kasvavat merkittävästi.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden jälkeen Varsinais-Suomessa väheni eniten metallinjalostuksen ja rakentamisen arvonlisäys. Molemmilla toimialoilla on kuitenkin tällä hetkellä selvästi positiivisemmat kehitysnäkymät kuin vuoden 2013 lopussa. Eniten tuotannon volyymia Varsinais-Suomessa lisäsi puolestaan kemianteollisuus, jonka nousua siivittää ennen kaikkea vahva lääketeollisuus. Toiseksi eniten kasvoi terveys- ja sosiaalipalvelut, joskin sen arvonlisäystä selittää pääasiassa julkisen sektorin sote-työpaikkamäärän ja siten palkkasumman kasvu.

Seutukunnittain tarkasteltuna selvästi eniten arvonlisäyksen volyymi on laskenut Salon seudulla, jonka tuotannosta hävisi yli puolet vuosina 2007–2013. Turunmaalla ja Vakka-Suomessa arvonlisäys on kehittynyt lähellä maakunnan keskiarvoa, mutta Loimaan ja erityisesti Turun seudulla kehitys on ollut selvästi koko Varsinais-Suomea parempaa. Vakka-Suomessakin tuotannon kehitys on kääntynyt selvään kasvuun vuoden 2013 jälkeen.

Salon seudun ongelmallista tilannetta selittää lähes yksinomaa elektroniikkateollisuuden romahdus, sillä muilla toimialoilla ei arvonlisäyksen volyymissa ole nähtävissä läheskään yhtä merkittäviä notkahduksia. Sen sijaan alat, joilla arvonlisäys on kasvanut euromääräisesti eniten, löytyvät pääsääntöisesti Turun seudulta. Tämä näkyy erityisesti lääketeollisuuden osalta, joka seutukuntavertailussa luokittuu ryhmään muu teollisuus.

Arvonlisäyksellä tarkoitetaan alueen tuotannon synnyttämää arvoa. Se lasketaan yritysten osalta vähentämällä tuotannosta tuottamiseen käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja epäkaupallisessa tuotannossa laskemalla yhteen maksetut palkat, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Arvonlisäyksen muutoksen volyymi lasketaan kiinteähintaisista luvuista, jolloin euromääräisestä arvonlisäyksen kehityksestä poistetaan hintojen muutos. Arvonlisäys poikkeaa hieman bruttokansantuotteesta, johon lasketaan arvonlisäyksen lisäksi myös tuoteverot ja tuotetukipalkkiot.

Lataa PDF-muodossa