Yleinen

Lounaistieto / Archive by category "Yleinen" (Page 2)
Avoin data kuntien energiatehokkuuden avuksi

Avoin data kuntien energiatehokkuuden avuksi

ELLE-hanke on yhteistyössä hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa tuottanut avointa dataa kuntien kiinteistöjen teknisistä ominaisuuksista. Julkaistu data sisältää tietoja kuntakiinteistöjen sijainnista, koosta, kulutuksesta sekä rakenteellisista ja teknisistä ominaisuuksista, kuten ilmanvaihdosta.

ELLE-hankkeessa on mukana kaikkiaan kuusi kuntaa. Kohteita listauksessa on Salolta 74, Liedolta 21, Uudeltakaupungilta 13, Loimaalta 10 ja Kemiönsaarelta sekä Somerolta 4 kappaletta.

ELLE-hankkeen kuntakiinteistöjen avoin data antaa yrityksille kuvaa Varsinais-Suomen kuntien asiakaspotentiaalista. Dataa on mahdollista hyödyntää monin tavoin ja varsinkin kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien yritysten markkinarakojen löytämiseen.

Esimerkiksi uusiutuvaa energiaa käyttäviä lämmitysjärjestelmiä myyvä yritys voi löytää listalta omille tuotteilleen soveltuvia öljylämmityskohteita tai led-valaisimien myyjä voi etsiä sopivia loisteputkivalaistuja kiinteistöjä vaikkapa niiden käytön määrän tai pinta-alojen perusteella.

ELLE – Energiaan liittyvän liiketoiminnan edistäminen Varsinais-Suomessa on EAKR-rahoitteinen 2,5-vuotinen Valonian vetämä hanke, jonka projektipäällikkönä toimii energiatekninen asiantuntija Tero Viander.

IMG_2441

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyslukemissa

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyslukemissa

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys ja positiivinen rakennemuutos näkyy maakunnan muuttovetovoiman nopeana kasvuna.

Maakunnan väestö kasvaa yli 2000 ihmisen vuosivauhtia, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. väestönkasvun kiihtyminen johtuu ennen kaikkea muualta Suomesta tulevan muuttovoiton nopeasta kasvusta.

– Pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöllä, mutta muuttovoitto muualta Suomesta kasvatti maakunnan asukaslukua samaan aikaan lähes 2000:lla, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen, kertoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Varsinais-Suomen muuttovoitto syntyy pääasiassa Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, mikä kertoo Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan merkityksestä talouskasvun moottoreina. Määrällisesti nopeimmin kasvaa Turku, jonka kasvu hätyyttelee jo 2 500 uuden asukkaan rajaa vuodessa.

– Merkittävää on myös Vakka-Suomen nopeasti kiihtynyt väestönkasvu, joka ei keskity yksin Uuteenkaupunkiin vaan levittäytyy laajemminkin seutukuntaan, Vasanen muistuttaa.

Salon seudun väestökato ei sen sijaan näytä vielä pysähtyneen, vaikka seutukunnan talous onkin elpymässä matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksesta. Myös Turunmaan ja Loimaan seudun asukasluku on laskussa, mutta niiden kehitys on ollut tasaisempaa kuin Salon seudulla.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.

Julkaistu 11.6.2018

Maakuntakaavojen harmonisointi e-aineistoiksi etenee

Maakuntakaavojen harmonisointi e-aineistoiksi etenee

Vuonna 2015 käyntiin pyörähtänyt maakuntakaavojen sisällöllisen ja ulkoisen harmonisoinnin sekä e-palveluiden hankekokonaisuus eli HAME-hanke on etenemässä kohti maakuntakaavojen yhtenäisempiä katselu- ja latauspalveluja. Päätoteuttajina hankkeessa ovat alusta asti olleet Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Varsinais-Suomen liitto. HAME-hankkeessa tavoitellaan yhteistä tietokantaa, josta visuaalisesti yhtenäiset maakuntakaavat saisi vaivatta katselu- ja latauspalveluihin ja edelleen avoimesti käytettäviksi. Hankkeen perimmäinen tarkoitus on siis yhtenäistämällä parantaa maakuntakaava-aineistojen käytettävyyttä. Samalla vastataan haasteisiin, joita asettavat sekä kaavoituksen digitalisaatio että INSPIRE- eli paikkatietodirektiivi, jonka tarkoitus on yhdenmukaistaa eurooppalaisia paikkatietoaineistoja ja -palveluja. Uudistusten tuloksena tiedon hyödynnettävyys paranee aina yksittäisten käyttäjien näkökulmasta valtionhallintoon asti.

Merkittävä osa uudistusta on maakuntakaava-aineistojen rakenteellinen muutos, joka on toteutettu uuden kansallisen tietomallipohjan avulla. Sen tarkoitus on yhtenäistää maakuntakaavojen sisältämän tiedon rakennetta. Tämä näkyy esimerkiksi erityyppisten kaavakohteiden nimeämissääntöjen määrittelynä, mikä helpottaa vaikkapa erilaisten alueellisten elementtien tarkastelua eri maakuntien osalta.

Vuoden 2018 aikana on tarkoitus määritellä, minkälaisia tietotuotteita maakuntakaavoista julkaistaan kaavoitusprosessin aikana ja sen jälkeen erilaiset käyttäjät huomioiden. Tietotuotteiden suunnittelu vastaa osaltaan INSPIRE-direktiivin luomiin velvoitteisiin. Tähtäimessä on tuottaa myös julkaisuympäristö rajapintapalveluiden (WMS/WFS) julkaisemiselle, jotta eri maakunnissa tuotettua maakuntakaava-aineistoa voitaisiin julkaista ja hyödyntää keskitetysti yhdessä verkkopalvelussa. Ensimmäisenä mahdollistetaan ajantasamaakuntakaavojen saatavuus WMS-rajapintoina.

Rajapintapalveluja kehitetään myös visuaalisesta näkökulmasta, jotta sekä käyttäjäkokemus että yhtenäisen tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet paranevat. Työn alla onkin kansalliseen käyttöön soveltuvan katselu- ja latauspalveluissa käytettävän kuvaustekniikan luominen, jolla selkiytetään ja yhdenmukaistetaan tietotuotteiden käyttöä eri julkaisu- ja käyttöympäristöissä. Käytännössä tämä tarkoittaa kaavamerkintöjen yhtenäistä visuaalista linjaa. Uudistusten käyttöönottoa varten on jo luotu ArcGIS 10.5 -pohjainen HAME-työkalu. Tämä maakuntakaavoitustyökalu helpottaa yhteisten, harmonisoitujen merkintöjen käyttöä ja INSPIRE-vaatimuksiin vastaamista. Työkalu myös mahdollistaa vaivattomamman rajapintapalveluiden käyttöönoton.

HAME-hanketta toteutetaan maakuntauudistuksen kynnyksellä. Lopputuloksena siintävätkin selkeät ohjeistukset ja työkalut, joiden avulla uudet maakunnat pääsevät heti aloittaessaan tuottamaan laadukasta ja vaatimusten mukaista maakuntakaava-aineistoa. Lisätietoa HAME-hankkeesta löydät hankesivuilta ja maakuntauudistuksesta täältä!

Lisätietoja:
Projektisuunnittelija Laura Lähteenmäki, Varsinais-Suomen liitto, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

Teksti: Maiju Rekola

hame_vs_satakunta2

HAME-hankkeen yhtenä tavoitteena on harmonisoida maakuntakaavoissa käytettäviä merkintöjä ja näin ollen parantaa aineistojen yhteiskäyttöä. Kuvakaappaus nykytilanteesta, Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntakaavojen rajalta Paikkatietoikkunasta.

hame_logo

Haemme tilastoasiantuntijaa kehittämään tietopalveluja

Haemme tilastoasiantuntijaa kehittämään tietopalveluja

Haemme Varsinais-Suomen liittoon tilastoasiatuntijaa kahteen tietopalvelujen kehittämiseen liittyvään hankkeeseen.

Tilastoasiantuntija tulee työskentelemään Positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva ja seuranta (Poretieto) sekä Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia (EKA2) -hankkeissa. Poretieto-hankkeen tavoitteena on tilannekuvan luominen Lounais-Suomen positiivisesta rakennemuutoksesta sekä uusien menetelmien kehittäminen yritysten osaamistarpeiden analysoimiseen. EKA2-hankkeen tavoite on puolestaan ammatti- ja toimialojen rajoja ylittävän ennakointimallin ja sitä tukeva tietoalustan rakentaminen.

Tilastoasiantuntija vastaa Poretieto-hankkeessa tilastoaineistojen käsittelystä ja visualisoinnista, verkkoalustan ylläpidosta ja työmarkkinadatan analysoinnista. EKA2-hankkeessa tilastoasiantuntijan vastuulle kuuluu ennen kaikkea ennakointitiedon visualisointitapojen kehittäminen. Tilastoasiantuntijan pääasiallisiin tehtäviin kuuluvat:

  • tilastoaineistojen kerääminen, käsittely ja visualisointi
  • työmarkkinadatan analysointi ja visualisointi
  • ennakointitiedon analysoinnin kehittäminen ja visualisoinnin suunnittelu
  • tietoalustan kehittäminen, sisällöntuotanto ja ylläpito
  • hankkeiden hallinnoinnissa avustaminen ja hankeviestintä

Edellytämme hakijalta soveltuvaa korkeakoulututkintoa, kokemusta tiedon käsittelystä ja visualisoinnista sekä hyvää suomen ja englannin kielen taitoa ja vähintään tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. Korkeakouluopintojen loppuvaiheessa olevat voidaan huomioida haussa, mikäli hakijan muun osaamisen arvioidaan tukevan riittävästi tehtävässä toimimista. Aiempi vastaava työkokemus, hyvä ruotsin kielen taito ja kokemus WordPress-pohjaisten verkkosivujen ylläpitämisestä katsotaan hakijalle eduksi. Lisäksi arvostamme data-analytiikkaan, kuvankäsittelyyn, ennakointimenetelmiin ja tilastotietoihin liittyvää erityisosaamista.

Työsuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan. Käytössä olevan tehtävien vaativuuden arvioinnin mukaan toimen tehtäväkohtainen palkka on 3 000 euroa/kk. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista lisää. Toimi täytetään määräaikaisena ajalle 1.9.2018­­–31.12.2019 tai sopimuksen mukaan.

Hakemukset ansioluetteloineen tulee toimittaa 25.6.2018 klo 15:00 mennessä osoitteeseen kirjaamo@varsinais-suomi.fi.

Lisätietoja tehtävästä antaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen antti.vasanen@varsinais-suomi.fi, 050 410 2294 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom esa.hogblom@varsinais-suomi.fi, 040 7760 310 (15.6. alkaen ensisijaisesti Högblom).

tammi-matala

Varsinais-Suomen työllisyysaste lähenee 72 prosenttia

Varsinais-Suomen työllisyysaste lähenee 72 prosenttia

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo kahden vuoden ajan, ja maakunnan kausitasoitettu työllisyysaste oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 71,3 %. Vuoden 2016 alusta työllisyysaste on kasvanut noin viisi prosenttiyksikköä.

Valtiovarainministeriön kevään 2018 Talousnäkymät -katsauksen mukaan työllisyyden kasvu Suomessa hidastuu hieman lähivuosina, ja koko maassa työllisyysasteen 72 % raja ylitetään vuonna 2020. Varsinais-Suomessa 72 % raja sen sijaan ylitetään jo kesän kuluessa olettaen, että työllisyysasteen kasvu jatkuu nykyisen kaltaisena.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksestä. Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

Julkaistu 21.5.2018

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyskorkea

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyskorkea

Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut pitkään tasaisesti noin parin tuhannen asukkaan verran vuosittain. Viime vuosina maakunnan väestönkasvu on kuitenkin hieman hidastunut, ja vuonna 2016 väestö kasvoi enää noin 1 200 asukkaalla. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti syntyvyyden laskusta.

Viime vuonna Varsinais-Suomen asukasluku kasvoi kuitenkin yli 2 100 asukkaalla. Vaikka pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöllä, houkutteli Varsinais-Suomi ennätysmäärän muuttajia muualta Suomesta. Maakunnan kotimainen muuttovoitto kasvoikin lähes 1 800:een, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen. Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos onkin kasvattanut maakunnan muuttovetovoimaa huomattavasti.

Julkaistu 23.4.2018

Huhtikuu on mapathonkuu!

Huhtikuu on mapathonkuu!

Järjestämme huhtikuussa Fölin kanssa kaksi OpenStreetMap mapathonia, tavoitteena parantaa Fölin reittioppaan toimintaa.

Voit tulla korjaamaan vaikka omien vakioreittiesi ongelmakohdat. Olet lämpimästi tervetullut mukaan!

5.4. klo 16.30-18.30 HUB Turussa, aiheena paikkojen lempinimet ja vaihtoehtoiset nimet
https://www.meetup.com/Open-Data-Southwest-Fin…/…/248922611/

26.4. klo 16.30-18.30 SparkUpissa, aiheena rakennusten sisäänkäynnit
https://www.meetup.com/Open-Data-Southwest-Fin…/…/248923132/

Lue lisää Meetupissa ja ilmoittaudu mukaan.

Lisätiedot:

Sara Tamsaari
verkostokoordinaattori
Varsinais-Suomen liitto / Lounaispaikka
sara.tamsaari@varsinais-suomi.fi
0405077109

Föli_mapathon-03

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tulevaisuuden työ verkostoissa 23.5.2018

Tulevaisuuden työ verkostoissa 23.5.2018

Tervetuloa pohtimaan työn murroksen merkitystä ja vaikutusta työyhteisöihin ja verkostoihin!

Tulevaisuuden työ verkostoissa – organisoitumisen ja vuorovaikutuksen murros

Aika: Keskiviikko 23.5.2018 klo 13.00 alkaen (kahvitarjoilu alkaa klo 12:30)
Paikka: ICT-City, Joukahaisenkatu 3-5, 20520 Turku Auditorio Omega

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään perjantaina 18.5.2018!

 

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulu ja Varsinais-Suomen liitto. Tilaisuus on osa Varsinais-Suomen maakuntastrategia- ja kumppanuustyötä.

Lisätietoja:
erikoissuunnittelija Esa Högblom
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
p. 040 7760 310
Itämeri-foorumi 14.5.2018

Itämeri-foorumi 14.5.2018

Centrum Balticum -säätiö järjestää jo perinteeksi muodostuneen Itämeri-foorumin, jonka teemana on tänä vuonna ”Baltic Sea Region Cooperation During Challenging Times”. Foorumin keskustelut tarjoavat uusinta tietoa ja näkökulmia esimerkiksi hybridiuhkiin, Itämeren ravinnevarastoihin sekä merenkulun digitalisaatioon liittyen.

Tilaisuuden avaa ulkoministeri Timo Soini.

Aika: 14.5.2018
Paikka: Turun kauppakorkeakoulu

Lisätiedot: Juhani Ailio: juhani.ailio@centrumbalticum.org

Foorumin ohjelman löydät tästä ja ilmoittautumaan pääset täältä.

Tilaisuus liittyy myös Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin osana toimivan maakunnallisen Itämerifoorumin toimintaan, jota kehitetään yhteistyössä Centrum Balticum -säätiön ja Varsinais-Suomen liiton kesken.

Avoimen datan kilpailuihin kaivataan enemmän tukea

Avoimen datan kilpailuihin kaivataan enemmän tukea

Teksti: Hami Kekkonen, HRI

Avoimen datan kilpailuille on yhä selkeästi kysyntää, ilmeni avoimen datan yhteisölle tehdyssä kyselyssä. Palkinnoiksi halutaan rahaa ja yhteistyökumppanuuksia, ja kilpailun järjestäjältä toivotaan enemmän tukea ja sitoutumista erityisesti varsinaisen kilpailun jälkeen. 

Suomen kuusi suurinta kaupunkia pohtivat, onko avoimen datan sovelluskilpailuille tai vastaaville tapahtumille yhä kysyntää ja tarvetta. Pohdinnan tueksi tehtiin maaliskuun 2018 ajan auki ollut, kaikille avoin kysely suomeksi ja englanniksi. Kyselyllä pyrittiin mm. kartoittamaan, minkä tyyppisiä kilpailuja kaivataan, mikä houkuttelisi osallistumaan ja millaista tukea kilpailun järjestäjältä tarvittaisiin.

Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 26. Vastaajajoukko oli hyvin kirjava: opiskelijoita, yrittäjiä, datan avaajia ja julkishallinnon työntekijöitä. Valtaosa vastaajista on joskus osallistunut avoimen datan kilpailuun. Vastanneista 24 oli sitä mieltä, että erilaisille kilpailuille on tarvetta.

Vastaajat toivoivat eniten muutamia kuukausia kestävää, täysin avointa kilpailua, jossa ei ole ennalta asetettuja haasteita. Toiseksi eniten ääniä sai pari vuotta sitten järjestetyn Datademontyyppinen ennakkoon rahoitettu pienkokeilu. Palkinnoista houkuttavimmiksi koettiin raha sekä yhteistyökumppanuudet. Eniten kannatusta sai alueellinen tai Suomen laajuinen kilpailu tai näiden yhdistelmä. Myös hackathon, joissa eri alojen osaajat kohtaavat, koettiin kiinnostavaksi.

Kaikki eivät koe kilpailuja hyödyllisiksi – tai aiemmista kilpailuista on saatu huonoja kokemuksia. Kilpailuja kritisoivista kommenteista nousee esiin tarve pidempikestoiselle avoimen datan aktiivisuudelle, eikä niinkään lyhyille kilpailuille, joiden jälkeen järjestävän tahon mielenkiinto kilpailutöitä kohtaan heikkenee:

“Näistä ei ole tuotettu mitään hyödyllistä tähän mennessä, tai tuomaristo ainakaan ei ole osannut valita voittajiksi oikeasti hyödyllisiä tuotoksia. Mennään ideologiat edellä käytännön sijaan.”

“Ok, hackathons can play a role, but their effects are short lived. So while they can be good, there needs to be a foundation of long term efforts, that the short term effects of hackathons rest upon. “

“Tarvitaan haasteita sellaisiltä tahoilta joilla on aidosti a) halu ja b) kyky viedä hyviä, hyödyllisiä ideoita ja sovelluksia eteenpäin. Jos nämä kriteerit eivät täyty, kilpailu/hackaton on osallistujien ajanhaaskausta.”

20171030_122605
Avoin Lounais-Suomi -innovaatiokilpailun kickoff-tilaisuus syksyllä 2017.

Tarve kilpailun jälkeiselle tuelle

Valtaosassa vastauksista näkyi jollain tavoin tarve ja halu saada tukea niin kilpailun aikana kuin erityisesti sen jälkeen. Tukea kaivattiin kilpailutyön rahoitukseen, tuotteistukseen ja markkinointiin sekä yhteistyökumppanuuksien etsimiseen. Järjestäjän toivottiin sitoutuvan jatkokehittämään ja tukemaan parhaita ideoita sekä ylläpitämään tarjottuja teknologioita, kuten rajapintoja, myös kilpailun jälkeen. Yhdessä vastauksessa toivottiin alkuun pientä kilpailua ja sen jälkeen parhaiden ideoiden jatkokehityksen rahoitusta:

“isoja toteutuksia ei järkeä odottaa jos ei mitään rahoitusta. kevyt aloitus + mahdollisesti pientä rahoitusta kevyelle protolle eri vaiheissa voi toimia paremmin.”

Lisäksi kaivattiin järjestävän tahon taloudellista sitoutumista kilpailutöihin, ettei töitä oteta käyttöön niin, että kehittämisen ja mahdollisen ylläpidon kaikki kustannukset jäävät osallistujille:

“kilpailut ja hackathon ovat hyvä tapa tuottaa uusia ideoita ja saada niille näkyvyyttä. Pitää vaan varmistaa, että hallinto ei ole mukana lähinnä vapaamatkustelijan ominaisuudessa.”

Eräs vastaaja kaipasi säännöllisempiä tapaamisia avoimen datan tiimoilta. Tähän tarpeeseen pääkaupunkiseudulla järjestetäänkin jo kerran kuukaudessa Helsinki Loves Developers -kehittäjätapaamisia. Toinen vastaaja ehdotti Code for All -mallia Suomeen. Esimerkiksi Saksassa on Code for Germany, jonka tiimoilta järjestetään vähintään kerran kuussa tapaamisia noin 30 Code Labissa:

“Supporting projects to take off, is the Prototype Fund, that supports the development of accepted projects, for six months (with max 35k euro funding per project). Check prototypefund.de. They have a different project call every four months, with a different theme.”

Eniten kyselyn tuloksissa yllätti miltei joka vastauksessa esiin noussut tarve kilpailun jälkeiseen tukeen sekä kilpailun järjestäjän sitoutumiseen kilpailutöihin tavalla tai toisella. Hackathonit vastaavat ehkä perinteisiä kilpailuja paremmin tuen tarpeeseen ja sitouttavat järjestäjätahoja vahvemmin kilpailutöihin ja niiden jatkokehitykseen, mutta mitä ilmeisimmin parannettavaa on.

Jäimme miettimään, onko kyseessä enää tarve varsinaiselle kilpailulle, vai jollekin muulle yhteistyö- tai hankintamallille. Jatkamme keskusteluja ja suunnittelua niin kaupunkien työntekijöiden kesken kuin myös ulkopuolisten tahojen kanssa.

Kuutoskaupunkien avoimen datan väki kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn vastanneita! Käytämme kyselyn tuloksia pohjana suunnitellessamme avoimen datan tapahtumia ja mahdollisia kilpailuja. 

Artikkeli on julkaistu HRI:n sivuilla.