Yleinen

Lounaistieto / Archive by category "Yleinen" (Page 2)
Tervetuloa Aluetietofoorumiin 8.3.2018

Tervetuloa Aluetietofoorumiin 8.3.2018

Mitä kaikkea on paikkatietoalusta?
Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia liittyy alueelliseen aineistotuotantoon?
Miltä näyttää maankäytön suunnittelun digipohja?

Maaliskuisen Aluetietofoorumin aiheena ovat paikkatietoalustat kansallisella ja alueellisella tasolla. Julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta -hanke luo yhteyksiä ihmisten, palveluiden ja sovellusten välille ja tarjoaa palveluita tiedon tuottajille ja hyödyntäjille. Seminaarissa peilataan toisiinsa kansallista hanketta ja alueellisia toteutuksia, kuten Lounaistieto-palvelua. Lisäksi pohditaan paikkatiedon tuottamisen ja hyödyntämisen teemoja nyt ja tulevaisuudessa.

Kiinnostavia näkökulmia on esittämässä monipuolinen puhujajoukko, joka koostuu julkishallinnon, yrityssektorin sekä yliopiston edustajista. Tilaisuus on suunnattu paikkatiedon tuottajille ja hyödyntäjille julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä kaikille muillekin kiinnostuneille – tervetuloa mukaan!

Aluetietofoorumin järjestävät Varsinais-Suomen liitto ja alueellinen paikkatietokeskus Lounaispaikka.

Ohjelma

Aika: torstai 8. maaliskuuta 2018 kello 12.15–15.30
Paikka: Ruuma, Forum Marinum
Osoite: Linnankatu 72, Turku
some: #aluetietofoorumi

Ilmoittaudu mukaan 2.3.2018 mennessä.

lokitRAJATTU

Kuva Maarit Mänty, CC BY 2.0

Aluetietofoorumi on osa Varsinais-Suomen liiton koordinoiman kumppanuusfoorumin toimintaa.

Harjoittelijaksi Lounaistietoon?

Harjoittelijaksi Lounaistietoon?

Haemme korkeakouluharjoittelijaa vastaamaan muun muassa paikkatietoaineistojen käsittelystä ja viemisestä karttapalveluun, datan avaamiseen liittyvistä työtehtävistä sekä Lounaistieto-fi -palvelun sisällöntuotannosta. Viimeinen hakupäivä 25.2.2018. Lue lisää Aarresaaresta.

 

Hae rahoitusta alueellisiin innovaatioihin!

Hae rahoitusta alueellisiin innovaatioihin!

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella vahvistetaan maakunnan eri osien kykyä aktiiviseen rakennemuutokseen ja sopeutumiseen elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. AIKO -rahoitus on kansallinen aluekehityksen määräraha.

Varsinais-Suomessa rahoitusta tullaan käyttämään älykkäisiin, nopeisiin ja joustaviin kokeiluihin. Kokeilut voivat liittyä esimerkiksi positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen. Rahoituksella tuetaan myös merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä.

Hankkeissa noudatetaan seuraavia valintakriteereitä:
– edistää aktiivisesti elinkeinojen rakennemuutosta ja vahvistaa alueen muutosjoustavuutta
– nopeuttaa merkittävien kehittämisavauksien tai kokeilujen käynnistymistä
– vahvistaa kasvua, työllisyyttä ja kansainvälistymistä

Rahoitusta ei voida myöntää infrastruktuuriin tai muihin fyysisiin rakenteisiin, vaikuttavuudeltaan paikallisiin hankkeisiin tai yksittäisten tapahtumien tai tilaisuuksien järjestämiseen. Rahoitus on pienimuotoista. Tuen enimmäismäärä on 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Hakuaika päättyy 9.3.2018 klo 15:00. Katso tarkemmat tiedot Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilta.

Lisätietoja:
Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 776 0630
Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio p. 040 506 3715
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

Yritysten liikevaihto vakaalla kasvu-uralla

Yritysten liikevaihto vakaalla kasvu-uralla

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä Tilastokeskuksen ennakkotilastojen mukaan yritysten liikevaihdon kehitys on vakaalla kasvu-uralla kaikilla toimialoilla.

Nopeimmin liikevaihto kasvaa Varsinais-Suomessa rakennusalalla, jonka suhdannekehitys kääntyi kasvuun jo vuonna 2014. Palvelualoilla kasvu on ollut hieman hitaampaa kuin rakentamisessa, mutta sekin on kasvanut vuoden 2010 tasoon verrattuna noin 35 %. Palvelut ovat kasvaneet tasaisesti käytännössä myös koko pitkän laskusuhdanteen ajan. Kaupan alan kasvu puolestaan vastaa melko tarkkaan kaikkien toimialojen yhteistä suhdannekehitystä.

Myös teollisuuden hyvä suhdannekehitys näkyy yritysten liikevaihdon kasvuna. Varsinais-Suomen teollisuustuotantoa kannattelee vahva vientiteollisuus, jonka suhdannetilanne on ollut koko laskusuhdanteen ajan selvästi teollisuustuotannon kokonaistilannetta paremmalla tasolla.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään elokuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2018 saakka.

Luovuusajattelu, osaaminen ja uudet konseptit toimialoilla 31.1.2018

Luovuusajattelu, osaaminen ja uudet konseptit toimialoilla 31.1.2018

Tervetuloa pohtimaan luovuuden ja osaamisen välistä suhdetta sekä uusien toimintakonseptien mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä keskiviikkona 31.1.2018 klo 8:30 alkaen! Tilaisuus on avoin ja tarkoitettu kaikille uusista osaamisen haasteista kiinnostuneille.

Tutustu tilaisuuden ohjelmaan tarkemmin: Luovuusajattelu, osaaminen ja uudet konseptit toimialoilla_seminaariohjelma

Paikka: Turun ammattikorkeakoulu, Lemminkäisenkatu 30, Luokka B164 (Tapio).

Ilmoittaudu viimeistään perjantaina 26.1.2018!

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulu ja Varsinais-Suomen liitto. Tilaisuus on osa Varsinais-Suomen maakuntastrategia- ja kumppanuustyötä.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Erikoissuunnittelija Esa Högblom
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
p. 040 776 0310

Turun pyöräilyverkostoaineisto

Turun pyöräilyverkostoaineisto
CC BY 4.0, Turun Kaupunki

Aineisto on jaettu pää- ja lähipyöräilyverkostoon. Kentän TKU_toiminnall_pp sisältö:

• 0 = ajorata, jota voi käyttää pyöräilyyn
• 11 = pyöräilyn laatukäytävä
• 12 = pyöräilyn pääverkosto
• 13 = pyöräilyn lähiverkosto
• 14 = pyöräilyn lähiverkosto, jolla pyöräily hankalaa (esim. portaita)
• 18 = ajorata, jota ei voi käyttää pyöräilyyn, mutta voi taluttaa jalkakäytävällä (liian korkea liikennemäärä/nopeus tms)
• 19 = jalkakäytävä, pyöräily ei sallittu (ei voi käyttää pyöräilyyn, mutta voi taluttaa)
• 20 = jalkakäytävä, jolla portaita. Pyöräily ei sallittu. Pyörää ei voi välttämättä edes taluttaa, mutta voi kantaa.
• 99 = ei voi käyttää pyöräilyyn eikä kävelyyn (esim. moottoritie/tunneli/yksityistie, jolle ei tulisi ohjata edes kävelijöitä)

Julkaistu: 3.1.2018, Mapinfo TAB

Turun kaupunginvaltuuston kokousten videoinnit

Turun kaupunginvaltuuston kokousten videoinnit
CC BY 4.0, Turun Kaupunki

Aineisto sisältää valtuuston kokousten videointien ajankohdat ja videostriimien verkko-osoitteet. Sisältö tulee muuttumaan, kun käsiteltävien asioiden ja puheenvuorojen alkuajat sisältävä laajempi aineisto on valmis.

Kokousten ajankohdat ovat ISO 8601 -formaatissa ja CSV-luodaan dynaamisesti

Päivitetty: 21.12.2017, csv

Turun kaupungin ruutukaava-alueen geoenergiapotentiaaliselvitys

Turun kaupungin ruutukaava-alueen geoenergiapotentiaaliselvitys
CC BY 4.0Turun kaupunki

Vuonna 2016 toteutettu selvitys perustuu pääosin GTK:n olemassa olevaan geologiseen paikkatietoaineistoon ja tutkimusraportteihin. Näiden lisäksi alueen maapeitepaksuustiedon tarkentamiseen käytettiin tilaajien teknisen toimen kairaustietoja, tietoja poratuista energiakaivoista ja alueella toimivien energia kaivourakoitsijoiden rekistereitä toteutettujen energiakaivojen maaporausosuuksien paksuuksista myös ajalta ennen toimenpidelupamenettelyä. Työhön sisältyi myös maastotutkimuksia ja vanhojen kairausnäytteiden tarkastelua.

Geoenergiapotentiaalikarttaa ei voida sellaisenaan käyttää kiinteistöjen energiakaivojen tai – kaivokenttien mitoittamiseen, koska kartta on tarkkuudesta riippumatta aina yleistetty esitys. Kartalla ei ole esitetty pohjavesialueita, vedenottamoita suoja – alueineen, luonnonsuojelu – alueita, maanalaisia rakenteita ja muita geoenergian käyttöä mahdollisesti rajoittavia aluevarauksia.

Julkaistu 20.12.2017, shp

Palvelut ja jalostus siivittävät Varsinais-Suomen talouskasvua

Palvelut ja jalostus siivittävät Varsinais-Suomen talouskasvua

Varsinais-Suomen talous kasvoi lähes 4 % viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Varsinais-Suomen arvonlisäys oli Suomen kolmanneksi nopeinta, ja nopeammin talous kasvoi vain Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa, jossa Talvivaaran kaivoksen uudelleenkäynnistäminen nopeutti maakunnan talouskasvua huomattavasti. Koko maan arvonlisäys kasvoi 1,6 %.

Varsinais-Suomen talouskasvu oli melko tasaisesti sekä jalostuksen että palvelujen varassa. Vuonna 2016 palvelualojen bruttoarvonlisäys kasvoi kuitenkin hieman nopeammin kuin jalostustoimialat, joita ovat kaivostoiminta, teollisuus ja rakentaminen. Palvelut puolestaan muodostuvat mm. kaupasta, majoitus- ja ravitsemustoiminnasta, rahoitustoiminnasta, julkishallinnosta ja terveydenhuollosta.

Arvonlisäyksellä tarkoitetaan alueen tuotannon synnyttämää arvoa. Se lasketaan yritysten osalta vähentämällä tuotannosta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen käytetyt välituotteet ja ei-kaupallisessa toiminnassa laskemalla yhteen maksetut palkat ja kiinteän pääoman kuluminen. Tilastokeskus julkistaa arvonlisäyksen alueelliset ennakkotiedot vuosittain noin 11 kuukauden tilastoviiveellä.

Julkaistu 18.12.2017

Turku ja Uusikaupunki Varsinais-Suomen kasvun vetureita

Turku ja Uusikaupunki Varsinais-Suomen kasvun vetureita

Positiivinen rakennemuutos yhdistetään ennen kaikkea meri- ja autoteollisuuden nopeaan kasvuun ja sen kautta Vakka-Suomen ja Turun seudun myönteiseen taloudelliseen kehitykseen. Varsinais-Suomen kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää tietää, miten positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksen näkyvät koko maakunnan mittakaavassa.

Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa positiivisen rakennemuutoksen alueellista vaikutusta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: väestökehityksen, rakennustuotannon ja työllisyyskehityksen kautta.

Varsinais-Suomen myönteinen vire näkyy korostuneesti Turun seudulla ja Vakka-Suomessa. Selvimmin tämä näkyy väestökehityksessä, sillä Turun seudun voimakkaana jatkuneen väestönkasvun lisäksi Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun.

– Uudenkaupungin väestönkasvu on nimenomaa seurausta muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta, eli autotehtaan tuhannet uudet työpaikat ovat kasvattaneet merkittävästi Uudenkaupungin muuttovetovoimaa, toteaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Uudenkaupungin nopeasta väestönkasvusta huolimatta suurin osa maakunnan uusista asunnoista valmistuu Turun seudulle. Sen sijaan positiivisesta rakennemuutoksesta suoraan kertova liike- ja teollisuusrakentaminen on Vakka-Suomessa selvästi suurempaa kuin muissa maakunnan pienemmissä seutukunnissa.

– Asuntorakentaminen näyttääkin reagoivan Uudenkaupungin väestönkasvuun viiveellä, ja asuntotuotannon hidas käynnistyminen on pitkän laskusuhdanteen jälkeen ymmärrettävästi varovaista, Vasanen arvio.

Positiivinen rakennemuutos ei eriytä työllisyyskehitystä samalla tavalla kuin väestökehitystä. Vaikka talouskasvun vaikutukset korostuvat Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, heijastuu yleinen myönteinen taloustilanne laajasti koko maakunnan työllisyyskehitykseen. Työvoiman liikkuvuus ja alihankintaketjujen ulottuminen koko maakuntaan tasoittaa myönteisen työllisyyskehityksen alueellista jakautumista.

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys näkyy eri tilastoissa eri aikoihin. Toimitilojen rakentaminen kasvaa usein ensimmäisenä, mikä ennakoi tuotannon ja työllisyyden kasvua. Työvoiman tarpeesta seuraava muuttovoitto puolestaan näkyy huomattavalla viiveellä asuntorakentamisen nopeutumisessa.

– Työllisyyskehitys reagoi nopeasti talouden sykleihin, kun taas väestökehityksen melko hitaiden trendien kääntämiseen tarvitaan voimakkaita yksittäisiä alkuunpanijoita, josta Valmet Automotiven massarekrytoinnit on hyvä esimerkki, Vasanen muistuttaa.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.

Julkaistu 11.12.2017