Yleinen

Lounaistieto / Archive by category "Yleinen" (Page 2)
Lieto datan avaajien etujoukoissa

Lieto datan avaajien etujoukoissa

Kares_Eija
Eija Kares toimii Liedossa IT-suunnittelijana.

Liedon kunta on varsinaissuomalaisten kuntien etunenässä avannut dataa Lounaistieto.fi-palveluun. Palvelusta löytyvät tietojärjestelmäluettelo ja ostolaskut vuodelta 2015. “Seuraavaksi avaamme ostolaskut viime vuodelta. Mietimme myös, mistä järjestelmistä saisi avattua dataa suoraan”, kertoo Liedon IT-suunnittelija Eija Kares.

Liedossa valtuustoaloite siirsi datan avaamisen ajatustasolta konkreettisiin toimiin. “Kävimme verkkokoulutuksena Datan avaajan mestarikurssin. Sitä kautta tähän lähdettiin.”

Myönteinen asenne datan avaamiseen

Kareksen mukaan Liedossa on myönteinen asenne datojen laajempaankin avaamiseen, mutta resurssien rajallisuus tekee työstä haastavaa. Datatoiveita Kares toivoisi saavansa nykyistä enemmän, jotta kunnassa tiedettäisiin, mille datalle on kysyntää. “ Avattavan datan sisällöstä on eri käytäntöjä, joten tietosuojan takia täytyy olla tarkkana, mitä voi avata.”
Eija Kares uskoo, että tulevaisuudessa datan avaamisesta voi tulla käytäntö.” Kyllä näitä on tarkoitus jatkaa, mutta aikataulu on vielä auki ja päätöksiä ei ole tehty.”

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Kuluneen talven aikana on uutisoitu usein matkailualan kasvusta ja etenkin kiinalaisturistien mielenkiinnon heräämisestä Suomen matkailukohteisiin. Vuoden 2016 aikana matkailuala piristyi myös Varsinais-Suomessa, kun muutamia vuosia jatkunut yöpymisten määrän lasku kääntyi taas kasvuun. Viime vuonna Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 1,2 miljoonaa kertaa, mikä lähestyy jo kulttuuripääkaupunkivuoden ennätyslukuja.

Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden noususuhdanne ei kuitenkaan johdu aasialaisten matkailijoiden rynnäköstä kuten Lapissa. Ehdottomasti suurin osa yöpymisten määrän kasvusta vuonna 2016 selittyi kotimaisen matkailun lisääntymisellä. Ulkomailtakin saapuvien matkailijoiden osalta eniten kasviovat Itämeren piirin maat Saksa, Viro ja Puola. Yöpymisten määrän kasvu näyttäisikin liittyvän ennen kaikkea talouden noususuhdanteeseen ja siihen liittyvään työmatkojen määrän kasvuun.

Yöpymistilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton tilastoseurantaan.

Rajapinta Turun kaupungin palautteisiin on avattu

Rajapinta Turun kaupungin palautteisiin on avattu

 

kaupunkikuva
Turku. Kuva: Tuula Purmonen

Itäpellon leikkipaikka on sotkettu sinapilla.
Bussilinja 210 halutaan uudelleen käyttöön.
Hepokullan koulun kohdalla on kaksi valaisinta pimeänä
.

Muun muassa tällaista palautetta Turun kaupunki sai kaupunkilaisilta tammikuun aikana.

Turun kaupungin palautejärjestelmään on avattu Lounaistiedon sivuilla portti, palauterajapinta. Rajapinnan kautta kuka tahansa voi hakea kaupunkilaisten antamia julkisia palautteita. Myöhemmin rajapinnan kautta voi myös antaa palautetta. Rajapinnan avaamisen tavoitteena on aktivoida turkulaiset pitämään huolta kaupungistaan.

Sovelluskehittäjille materiaalia

Turun palauterajapinnat on avattu osana 6Aika Avoin data ja rajapinnat -kärkihanketta. Datan avaamisen ja rajapintojen kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa uutta liiketoimintaa, kun yritykset ja kehittäjät voivat käyttää dataa uusien palveluiden raaka-aineena. Esimerkiksi palauterajapinnan päälle kuka tahansa voi kehittää sovelluksen, jolla voi ilmoittaa vaikkapa kaatuneesta liikennemerkistä.

Turun kaupungin palauterajapinta

Open 311 -standardin mukainen rajapinta Turun kaupungin palautejärjestelmään. Palauterajapinnan kautta voit hakea kaupunkilaisten antamia julkisia palautteita.

Palautteiden anto mahdollistetaan myöhemmin.

https://dev.turku.fi/api/feedback/swagger.html

Esimerkkejä:
* Palautetyypit https://api.turku.fi/feedback/v1/services.xml
* Tammikuun 2017 alussa saapuneet palautteet https://api.turku.fi/feedback/v1/requests.xml?start_date=2017-01-01T00:00:00Z&end_date=2017-01-07T00:00:00Z

Rajapinnan kuvaus

Aluetietofoorumissa yli sata osanottajaa

Aluetietofoorumissa yli sata osanottajaa

Ilona Lundström piti esitelmänsä täydelle yleisölle.
Ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä piti esitelmänsä täydelle yleisölle. Kuva: Juha Pulmuranta.

Tiedolla johtamiseen sukeltanut Aluetietofoorumi saavutti suuren suosion. Yli sata osanottajaa kuuli esityksiä datan hyödyntämisestä niin valtiohallinnon päätöksenteossa, yrityksissä kuin lääkärin työssä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä veti loppupuheenvuorossaan päivän annin yhteen: ”Huomaan, että kaikki puhujat lähestyvät samaa aihetta eri suunnilta, mikä osoittaa että varmasti on oikea ilmiö olemassa.”

 

Ensi vuonna uudestaan

Lounaistieto kiittää seminaariin osallistuneita onnistuneesta tilaisuudesta. Palautetta tapahtumasta voi lähettää Antti Vasaselle (antti.vasanen@varsinais-suomi.fi). Tapahtuman osallistujalistan näet täältä.

Aluetietofoorumi järjestetään taas ensi vuonna. Nähdään silloin!

Seminaaripuhujat:

Ilona Lundström: Tunnusluvut selkeästi esille

Ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä muistutti, että data on silloin arvokasta, kun siitä on hyötyä. Kehittämistyössä hän toivoi huomion kiinnittyvän älykkään teknologian lisäksi siihen tärkeimpään eli ihmiseen, joka palvelua käyttää. “Insinöörin paras kaveri on humanisti”, Lundström tiivisti.

Ilona Lundström peräänkuulutti tiedon visualisoimista, jotta suuren tietomäärän pystyy sisäistämään nopeasti. Hän haluaa saada Työ- ja elinkeinoministeriössäkin käyttöön niin sanotun dashboardin, autoista tutun kojelaudan, jossa selkeät mittaristot kertovat ministeriön toiminnan tunnusluvut.

Katso Ilona Lundströmin esitysdiat tästä.

Jari Stenvall: Data on öljyä organisaatioille

Professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta aloitti esityksensä määrittelemällä älykkyyden: ” Olemme älykkäitä, kun osaamme tehdä muuttuvassa maailmassa älykkäitä ratkaisuja”, hän totesi.

Älykkyys vaatii tietoa, jotta organisaatio voi toimia ketterästi muuttuvassa maailmassa. Palvelun puolestaan tekee älykkääksi se, että ongelmat ratkaistaan käyttäjän näkökulmasta.

Datan avaamisen eduksi Stenvall nimesi läpinäkyvyyden lisääntymisen organisaatioissa. Karikkona hän piti mahdollisuutta valvonnan lisääntymiseen: ” Jos organisaatio menee avoimeen dataan, esimiehet eivät saa pitää sitä kontrollin välineenä.”

Stenvall myös kehotti osanottajia poisoppimiseen: ”Uuden oppiminen ei ole niin vaikeaa kuin poisoppiminen, mikä tarkoittaa luopumista ja irtautumista vanhoista työtavoista ja tiedoista.”

Katso Jari Stenvallin esitysdiat tästä.

Leena Setälä: Tieto on sote-uudistuksen keskeisiä työkaluja

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä kertoi, että lääketieteellinen tieto lisääntyy nopeammin kuin mitä ihmisaivot pystyvät omaksumaan. Resurssit ovat rajalliset niin yksilöillä kuin organisaatioilla.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä keskeinen tavoite on selvittää, mitkä toimet ovat vaikuttavimpia niin yksilöiden hoidossa, prosesseissa kuin rakenteissakin: ”Missä kohdistetut interventiot parhaiten toimivat, niin siihen panos.”

Leena Setälä kertoo, että sairaanhoitopiirillä ei ole avointa dataa. ” Tiedon arkaluonteisuuden takia meillä ei ole siihen nykyisen lain puitteissa mahdollisuutta.”

Sote-palvelutuotannon suunnittelussa huomioidaan myös maantiede: esimerkiksi kasvukeskusten ja haja-asutusalueiden sijainti, väestön ikärakenne ja kuljetusmatkat. ”Tiedolla johtaminen on sote-uudistuksen keskeisiä työkaluja.”

Katso Leena Setälän esitysdiat tästä.

Jussi Vira: Älykäs kaupunki tuottaa dataa ja osaa hyödyntää sitä

Turun kaupungin strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira esitteli tietojohtamista Turun kaupungissa. Hän sanoi tietojohtamisen pyrkivän taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja kuntalaisille parempiin palveluihin. Tietojohtamisen Jussi Vira määritteli tiedon tuottamiseksi ja hyödyntämiseksi. ”Analytiikan hyödyntämisessä keskeistä on laaja yhteistyö”, hän pohti.

Turku on kouluttanut tietojohtamisen asiantuntijoita, joiden diblomitöissä pyrittiin konkreettisiin hyötyihin esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai vanhustyössä.

Katso Jussi Viran esitysdiat tästä.

Laura Laiho: Tiedon laatu ja nopeus ovat yritysten valttikortit

Liiketoimintajohtaja Laura Laiho Cerion Solutionsista kertoi törmänneensä työssään tiedon ristiriitaan: ” Toisaalta pyörimme dataähkyssä, mutta toisaalta sanotaan, että tietoa ei ole.”

Laiho kävi läpi teknologian kehitystä: datamäärä kasvaa, tiedon kerääminen on helppoa, laskentakapasiteetti moninkertaistuu ja tiedon tallentaminen on edullista. Tietoa on niin paljon, että sitä on vaikea hahmottaa. ” Meidän täytyy visualisoida tieto, muuten emme ymmärrä sitä”, Laiho totesi ja lupasi, että johtajan saadessa ensimmäisen graafin käteensä, hän haluaa niitä lisää.

Laadukas tieto ja nopeus mahdollistavat yrityksille ketteryyden. Tulevaisuuden menestyjiä liike-elämässä ovat Laihon mukaan ne, jotka hyödyntävät asiakasdataa ja reagoivat muutoksiin nopeasti. ” Tieto ei ole enää valtaa, mutta se on tulevaisuuden tärkeintä valuuttaa”, Laura Laiho pohti.

Katso Laura Laihon esitysdiat tästä.

dav
Laura Laiho Cerion Solutionsista (vas.), Leena Setälä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä ja Jari Stenvall Tampereen yliopistosta hämmästelivät loppukeskustelussa, miten heidän esityksensä sopivat niin hyvin yhteen, vaikka he edustavat täysin eri aloja.
Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut työllisyysasteen suuri merkitys kansantalouden kehitykselle. Matala työllisyysaste näkyy heikkona kansantalouden kehityksenä, mikä edelleen rapauttaa julkisen talouden rahoituspohjaa.

Työllisyysasteen kehityksen näkökulmasta Varsinais-Suomen tilanne näyttää valoisalta, sillä maakunnan työllisyysaste on kääntynyt nopeaan kasvuun viime vuoden aikana. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen työllisyysaste oli 67,7 %, mikä oli lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin aallonpohjassa vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kehitystrendi on noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa, ja Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin kovaa vauhtia kasvamassa Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa maan kärkikastiin.

Varisnais-Suomen liitossa seurataan maakunnan työllisyysasteen kehitystä neljä kertaa vuodessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jossa asukkaiden työllisyystilannetta kartoitetaan säännöllisten puhelinhaastattelujen avulla.

 

Lounaispaikkaa päivitetään alueellisella otteella

Lounaispaikkaa päivitetään alueellisella otteella

Natalia Räikkösen työpisteeltä kuuluu klikkailua. Hän selaa koneeltaan Tilastokeskuksen avoimen datan aineistoja.
Räikkönen etsii lounaissuomalaisten näkökulmasta kiinnostavaa uutta tietoa  ja päivittää Lounaispaikka-karttapalvelun aineistoja nykyistä tuoreempiin. ”Lounaispaikan tarkoitus on tarjota alueellista tietoa, jota voivat käyttää ihan tavalliset ihmiset, tutkijat ja viranomaiset.”
Ympäristötieteilijäksi valmistunut Räikkönen tekee Helsingin yliopiston täydennyskoulutukseen kuuluvan harjoittelunsa aluetietopalvelu Lounaistiedossa. Päivitysten lisäksi hän linkittää mahdollisimman monet kartta-aineistot suoraan tuottajan kuten Tilastokeskuksen rajapintapalveluihin. Rajapinta tarkoittaa, että aineisto tulee suoraan tuottajalta, jolloin Lounaispaikasta löytyvät tuoreimmat tiedot.
”Eilen lähetin sähköpostia Pyhäjärvi-instituuttiin ja kysyin, olisiko heillä tarjolla uutta tutkimustietoa”, Natalia Räikkönen kertoo työstään.
Tällä hetkellä Lounaispaikasta näkee Pyhäjärvi-instituutin tuottamaa tietoa muun muassa Pyhäjärven ruskeasuohaukan tai tukkasotkan lintuparihavainnoista tai uposkasvillisuuden kuten nuottaruohon, hapsiluikan ja vesiruton esiintymistä.

Aineistoa ei poisteta

Päivitystyössä vanhoja aineistoja ei poisteta. ”Vanha aineisto voi olla historiallisesti kiinnostavaa.”
Lounaispaikassa on tarjolla lähes 350 kartta-aineistoa eri teemoista kuten ympäristöstä, maankäytöstä, liikenteestä ja palveluista. Uudet aineistot ovat tervetulleita. ”Esimerkiksi yliopistoilla ja eri tutkimuslaitoksilla voi olla mielenkiintoista alueellista tietoa. Myös kulttuuri- tai urheilutapahtumien sijaintitieto kiinnostaisi monia”, Natalia Räikkönen pohtii.

Natalian tärpit Lounaispaikan käyttöön:
  • Voit tarkistaa Lounaispaikasta Varsinais-Suomen palvelut kuten kaupat, kierrätyspisteet, apteekit, kirjastot ja vaikka mitä.
  • Voit vertailla aineistoja laittamalla karttatasoja päällekkäin. Yhdistä esimerkiksi uusia kaavoja ja maisemahistoriakarttoja.
  • Katsele kartasta oman asuinalueesi maaperän ominaisuuksia tai vesistön tilaa.
Jos sinulla on kysyttävää Lounaispaikan päivittämisestä, ota yhteyttä Natalia Räikköseen natalia.raikkonen@varssinais-suomi.fi
Jos sinulla on kysyttävää Lounaispaikan päivittämisestä, ota yhteyttä Natalia Räikköseen natalia.raikkonen@varsinais-suomi.fi
Aluetietofoorumi 9.3.2017

Aluetietofoorumi 9.3.2017

Mitä on tiedolla johtaminen?

Miten dataa voi hyödyntää tietoperustaisessa päätöksenteossa?

Millainen on älykäs ja sopeutumiskykyinen organisaatio?

Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Varsinais-Suomen liiton ja paikkatietokeskus Lounaispaikan maaliskuussa järjestämässä Aluetietofoorumissa. Seminaarissa sukelletaan tiedolla johtamisen, datan hyödyntämisen ja muutosjohtamisen teemoihin erityisesti julkishallinnon näkökulmasta.

Ohjelmassa on kiinnostavia ja ajankohtaisia puheenvuoroja tiedolla johtamisesta sekä datan roolista päätöksenteon tukena. Huippupuhujiemme joukossa on edustettuna niin valtionhallinnon, yritysmaailman, tiedeyhteisön, kaupungin kuin kuntayhtymänkin näkökulmat. Tilaisuuden päätteeksi keskustellaan päivän teemoista.

Seminaari on suunnattu kuntien ja muiden julkishallinnon organisaatioiden johdolle, kuntien luottamushenkilöille, tiedon tuottajille ja jalostajille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Ohjelma (pdf)

  • Aika: torstai 9. maaliskuuta 2017 kello 9:00–14:15
  • Paikka: LOGI1-sali, Logomo (sijainti)
  • Osoite: Köydenpunojankatu 14, Turku
  • some: #aluetietofoorumi

Ilmoittauduthan tilaisuuteen viimeistään 1.3.2017.

Lyyti_kuva1

 

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Varsinais-Suomen matalin työttömyysaste on ollut perinteisesti Turunmaan seutukunnassa. Vakka-Suomi on kuitenkin noussut seutukuntakisassa haastajaksi, ja seudun työttömyysaste painuikin tammikuussa aavistuksen Turunmaan alapuolelle. Uudenkaupungin autotehtaan positiivisten työllisyysuutisten ansioista Vakka-Suomen työttömyysaste on nyt Varsinais-Suomen pienin.

Tarkempia työttömyystietoja löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.