Ennakointi

Lounaistieto / Yleinen / Archive by category "Ennakointi" (Page 2)
Palvelut ja jalostus siivittävät Varsinais-Suomen talouskasvua

Palvelut ja jalostus siivittävät Varsinais-Suomen talouskasvua

Varsinais-Suomen talous kasvoi lähes 4 % viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Varsinais-Suomen arvonlisäys oli Suomen kolmanneksi nopeinta, ja nopeammin talous kasvoi vain Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa, jossa Talvivaaran kaivoksen uudelleenkäynnistäminen nopeutti maakunnan talouskasvua huomattavasti. Koko maan arvonlisäys kasvoi 1,6 %.

Varsinais-Suomen talouskasvu oli melko tasaisesti sekä jalostuksen että palvelujen varassa. Vuonna 2016 palvelualojen bruttoarvonlisäys kasvoi kuitenkin hieman nopeammin kuin jalostustoimialat, joita ovat kaivostoiminta, teollisuus ja rakentaminen. Palvelut puolestaan muodostuvat mm. kaupasta, majoitus- ja ravitsemustoiminnasta, rahoitustoiminnasta, julkishallinnosta ja terveydenhuollosta.

Arvonlisäyksellä tarkoitetaan alueen tuotannon synnyttämää arvoa. Se lasketaan yritysten osalta vähentämällä tuotannosta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen käytetyt välituotteet ja ei-kaupallisessa toiminnassa laskemalla yhteen maksetut palkat ja kiinteän pääoman kuluminen. Tilastokeskus julkistaa arvonlisäyksen alueelliset ennakkotiedot vuosittain noin 11 kuukauden tilastoviiveellä.

Julkaistu 18.12.2017

Turku ja Uusikaupunki Varsinais-Suomen kasvun vetureita

Turku ja Uusikaupunki Varsinais-Suomen kasvun vetureita

Positiivinen rakennemuutos yhdistetään ennen kaikkea meri- ja autoteollisuuden nopeaan kasvuun ja sen kautta Vakka-Suomen ja Turun seudun myönteiseen taloudelliseen kehitykseen. Varsinais-Suomen kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää tietää, miten positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksen näkyvät koko maakunnan mittakaavassa.

Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa positiivisen rakennemuutoksen alueellista vaikutusta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: väestökehityksen, rakennustuotannon ja työllisyyskehityksen kautta.

Varsinais-Suomen myönteinen vire näkyy korostuneesti Turun seudulla ja Vakka-Suomessa. Selvimmin tämä näkyy väestökehityksessä, sillä Turun seudun voimakkaana jatkuneen väestönkasvun lisäksi Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun.

– Uudenkaupungin väestönkasvu on nimenomaa seurausta muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta, eli autotehtaan tuhannet uudet työpaikat ovat kasvattaneet merkittävästi Uudenkaupungin muuttovetovoimaa, toteaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Uudenkaupungin nopeasta väestönkasvusta huolimatta suurin osa maakunnan uusista asunnoista valmistuu Turun seudulle. Sen sijaan positiivisesta rakennemuutoksesta suoraan kertova liike- ja teollisuusrakentaminen on Vakka-Suomessa selvästi suurempaa kuin muissa maakunnan pienemmissä seutukunnissa.

– Asuntorakentaminen näyttääkin reagoivan Uudenkaupungin väestönkasvuun viiveellä, ja asuntotuotannon hidas käynnistyminen on pitkän laskusuhdanteen jälkeen ymmärrettävästi varovaista, Vasanen arvio.

Positiivinen rakennemuutos ei eriytä työllisyyskehitystä samalla tavalla kuin väestökehitystä. Vaikka talouskasvun vaikutukset korostuvat Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, heijastuu yleinen myönteinen taloustilanne laajasti koko maakunnan työllisyyskehitykseen. Työvoiman liikkuvuus ja alihankintaketjujen ulottuminen koko maakuntaan tasoittaa myönteisen työllisyyskehityksen alueellista jakautumista.

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys näkyy eri tilastoissa eri aikoihin. Toimitilojen rakentaminen kasvaa usein ensimmäisenä, mikä ennakoi tuotannon ja työllisyyden kasvua. Työvoiman tarpeesta seuraava muuttovoitto puolestaan näkyy huomattavalla viiveellä asuntorakentamisen nopeutumisessa.

– Työllisyyskehitys reagoi nopeasti talouden sykleihin, kun taas väestökehityksen melko hitaiden trendien kääntämiseen tarvitaan voimakkaita yksittäisiä alkuunpanijoita, josta Valmet Automotiven massarekrytoinnit on hyvä esimerkki, Vasanen muistuttaa.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.

Julkaistu 11.12.2017

Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa

Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu on jatkunut kesän aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin neljällä prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste valtakunnallisesti asetetun 72 prosentin tavoitteen ensi vuoden alkupuolella.

Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuun alussa julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu vahvistuu ensi vuonna koko maassa. Ennusteen mukaan työllisyys kasvaa ensi vuonna 25 000 hengellä, kun kuluvan vuoden aikana työllisten määrä kasvaa noin 15 000:lla. Varsinais-Suomen myönteisen taloussuhdanteen huomioiden ei ole syytä olettaa, etteikö työllisyyden vahva kasvuvauhti näkyisi myös Varsinais-Suomen työttömyysasteessa.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Esimerkiksi tämän vuoden toukokuussa ja elokuussa haastattelujen perusteella arvioitu työllisten määrä Varsinais-Suomessa oli epäuskottavan alhainen, minkä vuoksi näiden kuukausien tiedot on korvattu naapurikuukausien lukuihin perustuvilla estimaateilla.

Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

 

Julkaistu 20.11.2017

Uusikaupunki houkuttaa muuttajia kiihtyvään tahtiin

Uusikaupunki houkuttaa muuttajia kiihtyvään tahtiin

Vakka-Suomen asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun kuluvan vuoden aikana. Vielä vuoden alussa seutukunnan väestö oli laskussa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kesän jälkeen asukasluku kasvoi jo lähes 2 prosentin vuosivauhtia. Vakka-Suomen suhteellinen väestönkasvu onkin ohittanut Turun seudun tasaisen kasvuvauhdin, vaikka on muistettava, että absoluuttisena väestönkasvuna mitattuna suurin osa maakunnan uusista asukkaista sijoittuu yhä Turun seudulle. Muiden seutukuntien asukasluku on ollut viimeaikoina selkeästi laskusuuntaista.

Positiivinen rakennemuutos näkyy siinä, että Vakka-Suomen väestönkasvun selvä veturi on Uusikaupunki, joka on noussut seudun nopeimmin kasvavaksi kunnaksi. Uudenkaupungin kasvu heijastuu kuitenkin myös muihin seudun kuntiin, joiden kaikkien asukasluvun kehitys on nousujohteista. Tämä koskee myös Vakka-Suomen maalaismaisempia kuntia, jotka muualla Varsinais-Suomessa kärsivät lähes poikkeuksetta muuttotappiosta.

Uudenkaupungin väestökasvu johtuu yksinomaa muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta, sillä maahanmuuton ja luonnollisen väestönmuutoksen kehitys on pysynyt vakaasti ennallaan. Valmet Automotiven vuoden alussa toteuttama massiivinen rekrytointikampanja näyttää tuoneen siis merkittävästi uusia muuttajia paitsi Uuteenkaupunkiin, myös muualle Vakka-Suomeen. Nopea väestönkasvu herättääkin kysymyksen siitä, pystyykö seudun asuntotarjonta vastaamaan kasvavan muuttoliikkeen aiheuttamaan kysyntään.

Julkaistu 16.10.2017

Varsinais-Suomella menee hyvin kaikilla mittareilla

Varsinais-Suomella menee hyvin kaikilla mittareilla

Varsinais-Suomen talouden myönteinen kehitys näkyy kaikilla Lounaistiedon mittareilla. Maakunnan työllisyysaste kasvaa nopeasti, ja kasvu on selvästi nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Myös työttömyysaste laskee nopeasti. Työttömyysasteen kehitys on myönteistä kaikissa seutukunnissa, mutta etenkin korkeimman työttömyysasteen Turun ja Salon seuduilla työttömyys laskee nopeasti.

Varsinais-Suomen liike-elämä on vahvassa kunnossa. Yritysten liikevaihto kasvaa kaikilla päätoimialoilla, ja etenkin maakunnan suurimman toimialan, teollisuuden liikevaihto on kääntynyt syvän notkahduksen jälkeen nopeaan kasvuun. Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut tasaisesti, ja kasvun ennustetaan jatkuvan siten, että vuonna 2030 maakunnassa olisi noin puoli miljoonaa asukasta. Kaupungistumisen megatrendi näkyy Varsinais-Suomen väestönkasvussa, joka on vahvasti Turun kaupungin kasvun varassa.

Ajantasaista tietoa Varsinais-Suomen kehitystrendeistä löytyy Lounaistiedon tilastoseurannasta.

Julkaistu 18.9.2017

Yritysten liikevaihto kasvaa kaikilla toimialoilla

Yritysten liikevaihto kasvaa kaikilla toimialoilla

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Talouden myönteinen vire näkyy myös yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä ennakkotilastojen mukaan liikevaihto on kääntynyt edellisen vuoden aikana hyvin voimakkaaseen kasvuun.

Yritysten liikevaihto kasvaa Varsinais-Suomessa nyt kaikilla päätoimialoilla, kun teollisuudenkin pitkään jatkunut alamäki on päättynyt. Nopeimmin liikevaihto on kasvanut rakennusalalla, jossa kasvua on ollut lähes 50 % vuoden 2010 tasosta. Palvelualla liikevaihdon tasainen kasvu on niin ikään nopeutunut, ja kaupankin alalla nähdään selvä kasvutrendi joskin hitaampi kuin muilla aloilla.

Teollisuuden hyvä suhdannekehitys näkyy selvästi myös liikevaihdon euromääräisessä tarkastelussa. Teollisuuden kuukausittainen liikevaihto läheni pari vuotta sitten jo kaupan lukuja, mutta viimeaikainen tuotannon kasvu on nostanut teollisuuden taas selvästi maakunnan vahvimmaksi toimialaksi. Sen sijaan pitkään tasaisesti kasvanut palveluala lähenee euromääräisesti hiljalleen kaupan alaa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään vuoden vaihteen jälkeen, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuuhun 2017 saakka.

Julkaistu 28.8.2017

Koulutustarjonta määrittää osaavan työvoiman saatavuutta

Koulutustarjonta määrittää osaavan työvoiman saatavuutta

Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa tarkastellaan Lounais-Suomessa käynnissä olevaa positiivista rakennemuutosta. Alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy merkittävästi tulevan vuosikymmen aikana. Lounais-Suomessa tarvitaan ainakin 15 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana. Teknisen alan osaajista ja erityisesti materiaali- ja konetekniikan diplomi-insinööreistä on huutava pula.

Varsinais-Suomen liitossa tehdyn analyysin perusteella alueen koulutustarjonnalla on erittäin suuri merkitys kyseisen alueen osaavan työvoiman tarjontaan. Esimerkiksi diplomi-insinöörikoulutukseen hakeudutaan Varsinais-Suomesta huomattavasti harvemmin kuin Pirkanmaalta tai Uudeltamaalta. Lisäksi ne, jotka muuttavat muualle opiskelemaan palaavat harvoin töihin lähtömaakuntaan.

– Ajan myötä tämä vinouttaa työvoiman osaamisen rakennetta, mikä näkyy siinä, että Varsinais-Suomen työvoimasta diplomi-insinöörejä on huomattavasti vähemmän kuin Pirkanmaalla, toteaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta.

Työvoiman liikkuminen ei myöskään ratkaise yksin koulutustarjonnasta aiheutuvaa osaamisen epätasapainoa. Ihmiset pyrkivät välttämään pitkiä työmatkoja, jolloin pendelöinnin lisääminen voi tuoda ratkaisun osaavan työvoiman pulaan vain lyhyillä välimatkoilla.

Muuttoliike pystyy vastaamaan työvoiman liikkuvuuden tarpeisiin myös pitkillä etäisyyksillä. Turun seutu ja Helsingin seutua lukuun ottamatta myös muut yliopistoseutukunnat on kuitenkin muuttotappioalueita, kun tarkastellaan vain korkeasti koulutetun työvoiman muuttoliikettä.

– Yliopistopaikkakunnat menettävät korkeakoulutettua työvoimaa etenkin pääkaupunkiseudun työmarkkinoille, Vasanen tähdentää.

Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi myös työllisyyskehityksessä. Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana ja noussut jo koko maan tilannetta korkeammalle. Jos työllisyyskehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa Varsinais-Suomen työllisyysaste 72 % rajan jo kuluvan vuoden lopussa. Myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun, ja etenkin Vakka-Suomessa työttömyyden lasku on ollut nopeaa.

Julkaistu 12.6.2017

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti kuluneen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa.

Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömyysasteen lasku kiihtyy vuoden 2017 aikana valtakunnallisesti, mikä tarkoittaa, että Varsinais-Suomessa voidaan odottaa vähintään nykyisen työttömyyden laskuvauhdin jatkumista. Työttömyysasteen kehitystrendin voikin olettaa laskevan nykyisestä noin 12 prosentista lähemmäs kymmentä prosenttia vuoden loppuun mennessä.

Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

tyollisyys-tyottomys-trendikehitys 2017-I some

Julkaistu 22.5.2017

 

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut työllisyysasteen suuri merkitys kansantalouden kehitykselle. Matala työllisyysaste näkyy heikkona kansantalouden kehityksenä, mikä edelleen rapauttaa julkisen talouden rahoituspohjaa.

Työllisyysasteen kehityksen näkökulmasta Varsinais-Suomen tilanne näyttää valoisalta, sillä maakunnan työllisyysaste on kääntynyt nopeaan kasvuun viime vuoden aikana. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen työllisyysaste oli 67,7 %, mikä oli lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin aallonpohjassa vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kehitystrendi on noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa, ja Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin kovaa vauhtia kasvamassa Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa maan kärkikastiin.

Varisnais-Suomen liitossa seurataan maakunnan työllisyysasteen kehitystä neljä kertaa vuodessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jossa asukkaiden työllisyystilannetta kartoitetaan säännöllisten puhelinhaastattelujen avulla.

 

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Varsinais-Suomen matalin työttömyysaste on ollut perinteisesti Turunmaan seutukunnassa. Vakka-Suomi on kuitenkin noussut seutukuntakisassa haastajaksi, ja seudun työttömyysaste painuikin tammikuussa aavistuksen Turunmaan alapuolelle. Uudenkaupungin autotehtaan positiivisten työllisyysuutisten ansioista Vakka-Suomen työttömyysaste on nyt Varsinais-Suomen pienin.

Tarkempia työttömyystietoja löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.