Ennakointi

Lounaistieto / Yleinen / Archive by category "Ennakointi"
Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti kuluneen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa.

Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömyysasteen lasku kiihtyy vuoden 2017 aikana valtakunnallisesti, mikä tarkoittaa, että Varsinais-Suomessa voidaan odottaa vähintään nykyisen työttömyyden laskuvauhdin jatkumista. Työttömyysasteen kehitystrendin voikin olettaa laskevan nykyisestä noin 12 prosentista lähemmäs kymmentä prosenttia vuoden loppuun mennessä.

Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

tyollisyys-tyottomys-trendikehitys 2017-I some

Julkaistu 22.5.2017

 

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut työllisyysasteen suuri merkitys kansantalouden kehitykselle. Matala työllisyysaste näkyy heikkona kansantalouden kehityksenä, mikä edelleen rapauttaa julkisen talouden rahoituspohjaa.

Työllisyysasteen kehityksen näkökulmasta Varsinais-Suomen tilanne näyttää valoisalta, sillä maakunnan työllisyysaste on kääntynyt nopeaan kasvuun viime vuoden aikana. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen työllisyysaste oli 67,7 %, mikä oli lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin aallonpohjassa vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kehitystrendi on noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa, ja Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin kovaa vauhtia kasvamassa Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa maan kärkikastiin.

Varisnais-Suomen liitossa seurataan maakunnan työllisyysasteen kehitystä neljä kertaa vuodessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jossa asukkaiden työllisyystilannetta kartoitetaan säännöllisten puhelinhaastattelujen avulla.

 

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Varsinais-Suomen matalin työttömyysaste on ollut perinteisesti Turunmaan seutukunnassa. Vakka-Suomi on kuitenkin noussut seutukuntakisassa haastajaksi, ja seudun työttömyysaste painuikin tammikuussa aavistuksen Turunmaan alapuolelle. Uudenkaupungin autotehtaan positiivisten työllisyysuutisten ansioista Vakka-Suomen työttömyysaste on nyt Varsinais-Suomen pienin.

Tarkempia työttömyystietoja löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

 

Yritysten liikevaihto kääntynyt kasvuun

Yritysten liikevaihto kääntynyt kasvuun

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Talouden myönteinen vire näkyy myös yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä ennakkotilastojen mukaan liikevaihto on kääntynyt vuoden 2016 aikana selvään kasvuun.

Liikevaihdon myönteistä kehitystä on viime vuosina kannatellut palvelujen ja etenkin rakentamisen myönteinen suhdannekehitys, mutta myös kaupan ala on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Sen sijaan teollisuuden suhdannekehityksessä ei vielä näy selvää käännettä, vaikka pitkään jatkunut liikevaihdon lasku onkin pysähtynyt. Oletettavaa kuitenkin on, että etenkin Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon kasvaessa, myös teollisuuden liikevaihto kääntyy kasvu-uralle.

Yritysten suhdannekehitys on viime vuosina jakautunut voimakkaasti myös alueellisesti. Salon seutu on teknologiateollisuuden romahduksen myöstä yhä ongelmissa, vaikka havaittavissa on varovainen käänne kasvuun. Vakka-Suomessa yritysten liikevaihto on pudonnut johtuen paljolti Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon tilapäisestä hidastumisesta vuoden 2016 aikana. Muilla seuduilla liikevaihdon kehitys on edennyt viime vuosina samaa tahtia koko maakunnan kehityksen kanssa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään elokuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2017 saakka.

 

Tuki kumppanuusajattelulle vahvistunut vuosi vuodelta

Tuki kumppanuusajattelulle vahvistunut vuosi vuodelta

kumppanuus_logo
Lue kumppanuusbarometrin tulokset kokonaisuudessaan

Kumppanuusbarometrilla tarkastellaan Varsinais-Suomen kehitystä maakuntastrategian tavoitteiden valossa. Syksyllä 2016 kolmannen kerran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta, sillä kyselyyn vastanneista 82 % oli samaa mieltä strategian vision ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa.

Tuki kumppanuusajattelulle on kasvanut selvästi, sillä maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2014 visiolauseeseen yhtyi vain 68 % vastaajista. Maakunnan kehittäminen yhteistyöllä ja kumppanuudella saa kiitosta myös barometrin avovastauksissa, joskin konkreettisia saavutuksia kaivattiin lisää ja moni kritisoi kuntien välisen yhteistyön toimivuutta ja liiallista Turku-keskeisyyttä.

”Tavoitteet ovat hyvät mutta vielä on paljon tekemistä niiden saavuttamiseksi. Suunta on oikea.”

”Mielestäni asenteet yhteiseen tekemiseen ja sen tärkeyden ymmärtämiseen ovat vahvistuneet lähimpinä kahtena vuotena.”

”Kumppanuus ja yhteistyö ovat tärkeitä teemoja, mutta konkretia pitäisi olla paljon selkeämpi.”

”Valitettavasti Varsinais-Suomi koetaan monessa asiassa vain Turuksi, unohtaen muut kunnat.”

”Jonkin verran on vielä tekemistä kuntarajat ylittävän yhteistyön syventämisessä ja laajemman (kuin oman) edun yhteistyöllä saavuttamisessa. Suunta on kuitenkin oikea. Vaatii toimijoilta sinnikkyyttä ja uskoa yhteistyön voimaan!”

Kumppanuusvision lisäksi muutkin maakuntastrategian kärkiteemat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Kun tarkastellaan koko strategiakautta vuodesta 2014 alkaen, ovat selvimmin edistyneet hiilineutraliuteen ja kiertotalouteen sekä kesävään yhdyskuntarakenteeseen ja älykkääseen liikennejärjestelmään liittyvät tavoitteet. Vastaajien arvioiden mukaan myös yhdessä tekemisen ilmapiiri on parantunut Varsinais-Suomessa selvästi samoin kuin maakunnan kehittäminen kokonaisvaltaiseen tilannearvioon perustuen.

Odotukset tulevasta kehityksestä olivat pääsääntöisesti myönteisiä. Yhteistyön ja yrittämisen lisäksi hiilineutraliuden ja kiertotalouden arvioitiin edistyvän nopeimmin. Pessimistisimpiä vastaajat olivat kunta- ja sektorirajat ylittävien palvelujen kehittämisen sekä pitkäjänteisen maankäytön suunnittelun suhteen.

Kolme vastaajaa neljästä piti maakuntastrategian päätoimenpidettä, kumppanuusfoorumia, toimivana tapana kehittää maakuntaa. Yli puolet vastaajista arvioi myös, että kumppanuustapaamisissa on syntynyt uusia ideoita ja yhteistyöverkostoja maakunnan kehittämiseksi. Sen sijaan vain joka neljäs vastaaja arvioi, että aluetietopalvelu Lounaistieto.fi on vakiinnuttanut asemansa maakunnallisena tietopalveluna. Aluetietopalvelun tunnettuus on kuitenkin kasvanut hieman edellisvuotisesta, ja vaikka monet arvioivat sen olevan vielä varsin vieras suurelle yleisölle, nähtiin Lounaistiedossa myös paljon potentiaalia.

”Tieto aluetietopalvelusta ei ole ehkä tavoittanut ihmisiä kovin hyvin.”

”Aluetietopalvelussa on paljon mahdollisuuksia, mutta osaavatko ihmiset hakea sitä kautta?”

”Lounaistieto.fi on vielä keskeneräinen, mutta sillä on kaikki edellytykset kasvaa merkittäväksi tiedon lähteeksi.”

Kumppanuusbarometri on vuosittainen verkkokysely, joka toteutettiin kolmatta kertaa lokakuussa 2016. Kysely lähetettiin yhteensä lähes 700 varsinaissuomalaiselle toimijalle, ja siihen vastasi 188 henkilöä (27 %). Kyselyyn ovat voineet vastata eri henkilöt eri vuosina, joten vertailu edellisen barometrin tuloksiin on suuntaa-antavaa.

 

Matkustajamäärän kasvu kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta

Matkustajamäärän kasvu kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta

Helsingin Sanomat kirjoitti 12.12. koko aukeaman jutun Tampereen lentoaseman kasvusuunnitelmista, johon Turun Sanomat vastasi seuraavana päivänä artikkelilla siitä, miten Turun lentoasema on tänä vuonna kirkkaasti ohittamassa Tampereen matkustajamäärissä. Turun Sanomien johtopäätös on oikea, sillä Turun lentoaseman matkustajamäärä tulee tänä vuonna olemaan noin 325 000, kun Tampereella jäädään arviolta vain noin 210 000 matkustajaan.

Turun osalta kasvua tulee olemaan yli 10 000 matkustajan verran, mutta Tampereen luku lähes puolittuu edellisvuotisesta noin 150 000 matkustajan vähentyessä. Turku menestyy etenkin kansainvälisessä liikenteessä, mutta myös kotimaan liikenteessä Turku on selvästi Tamperetta edellä. Turun lentoasema ylitti 200 000 suoraan ulkomaille suuntaavan lentomatkustajan rajan jo marraskuussa, kun Tampereella koko vuoden kansainvälisen lentoliikenteen luku on jäämässä reiluun 120 000 matkustajaan.

Tampereen lentoaseman matkustajamäärä on myös laskenut tasaisesti viime vuosina, joskin varsinainen romahdus on tapahtunut vasta tänä vuonna. Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat puolestaan olleet huomattavan tasaisia sen jälkeen, kun Ryan Air vetäytyi Turusta vuoden 2012 jälkeen. Matkustajamäärän vakautta ja viimeaikaista kasvua voi pitää hyvänä osoituksena Turun lentoaseman vetovoimaisuudesta aikana, jolloin monet muut Etelä-Suomen pienet ja keksisuuret lentoasemat ovat olleet suurissa vaikeuksissa.

Turun vakaa kehitys kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta etenkin muiden kuin Ryan Airin kaltaisten halpalentoyhtiöiden keskuudessa, joiden reittiverkoston suunnittelu perustuu kaluston siirtämiseen nopeasti tuottoisimmiksi arvioiduille reiteille. Pitkäjänteisyys ja reittien pysyvyys onkin tärkeää lentoasemien kehittämisen kannalta. Ihmiset eivät opi käyttämään lentoasemaa, mikäli mahdollisuudet reittitarjonnan hyödyntämiseen vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Etenkin liikematkustajille lentoaseman vetovoima ja perinteisten lentoyhtiöiden reittitarjonta on tärkeää.

Ajantasainen lento-liikenteen seuranta löytyy Lounaistiedon tilastosivulta.

Varsinais-Suomen työllisyystilanne valoisa

Varsinais-Suomen työllisyystilanne valoisa

Varsinais-Suomen työmarkkinatilanne näyttää valoisalta. Telakan ja autotehtaan myönteisten uutisten lisäksi maakunnan työttömyysasteen vuosimuutos on kääntynyt laskuun kesän ja syksyn aikana.

Työttömyyden trendikehitys puolestaan kääntyi laskuun jo viime vuoden lopulla. Tämä johtuu siitä, että vaikka Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vielä vuoden 2016 alussa korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, oli trendikehityksessä huippu jo saavutettu. Työttömyyskehityksen trendin seuraaminen onkin tärkeää etenkin tarkasteltaessa kehityksen käännekohtia, jotka pelkän vuosimuutoksen avulla havaitaan usein viiveellä.

Myös Varsinais-Suomen työllisyysaste on kehittynyt selvästi parempaan suuntaan kesän ja syksyn aikana. Jos nykyinen kehitys jatkuu, Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa koko maan keskiarvoa suuremmaksi vuoden loppuun mennessä. Varsinais-Suomen työllisyystilanteen paraneminen onkin tervetullutta, sillä maakunnan työllisyysasteen kehitys on jäänyt selväsi jälkeen koko maan kehityksestä.

Etenkin teollisuuden työllisyystilanne on vuoden 2008 jälkeen heikentynyt Varsinais-Suomessa selvästi muita suuria maakuntia nopeammin suurelta osin matkapuhelinteollisuuden alasajon seurauksena. Teollisuuden rakennemuutos onkin aiheuttanut valtaosan Varsinais-Suomen työllisyystilanteen heikentymisestä laskusuhdanteen aikana.

Positiiviset uutiset sekä Turun telakalta että Uudenkaupungin autotehtaalta parantavat maakunnan työllisyystilannetta pääosin vasta lähitulevaisuudessa. Tästä huolimatta Varsinais-Suomen teollisuudessa on jo nyt menossa selvästi myönteinen vire. Kuluvan vuoden aikana Varsinais-Suomen teollisuuden työllisyystilanne on parantunut merkittävästi, ja toipuminen elektroniikkateollisuuden rakennemuutoksesta näyttäisi olevan hyvässä vauhdissa.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa kahdesti vuodessa laadittavasta Maakunnan tila -katsauksesta, jonka uusimmassa numerossa teemana on teollisuus Varsinais-Suomessa.

 

 

Työpaikkakato pysähtymässä vuonna 2016

Työpaikkakato pysähtymässä vuonna 2016

Työpaikkojen määrä on laskenut tasaisesti Varsinais-Suomesta vuodesta 2011. Vuoden 2014 loppuun mennessä työpaikkoja oli hävinnyt lähes 10 000, ja niiden määrä oli tuolloin samalla tasolla kuin vuonna 1999, vaikka maakunnan asukasluku on samana aikana kasvanut lähes 30 000 asukkaalla. Varsinais-Suomen liitossa tehdyn ennusteen mukaan työpaikkojen väheneminen näyttäisi kuitenkin pysähtyvän kuluvan vuoden aikana.

Jos koko maakunnan työpaikkamäärä on vuoden 1999 tasolla, ovat seutukunnittaiset erot kuitenkin suuria. Vain Turun seudulla työpaikkamäärä on ollut koko 15 vuoden tarkastelujaksolla korkeampi kuin lähtövuotena. Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seuduilla työpaikkamäärä on hieman alemmalla tasolla kuin 1999, mutta Vakka-Suomessa ainoana seutukuntana viimeaikainen kehitys on ollut nousujohteista. Sen sijaan Salon seudulla työpaikkamäärä on romahtanut yli 20 % alemmalle tasolle kuin vuonna 1999. Salon seudulla työpaikkaennuste näyttää kuitenkin aavistuksen myönteisemmältä kuin muissa seutukunnissa.

Työpaikkamäärän tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen tietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä tilastointihetkestä (joulukuun 2014 tiedot syyskuussa 2016). Pitkän tilastoviiveen vuoksi Varsinais-Suomen liitossa on laadittu työpaikkaennuste, joka perustuu toteutuneeseen työttömyyskehitykseen. Ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta, mutta yleisesti työttömyys- ja työpaikkakehityksen välinen yhteys on voimakas, mikä lisää ennusteen luotettavuutta.

 

Rakentamisen positiivinen kehitys kannattelee yritysten liikevaihtoa

Rakentamisen positiivinen kehitys kannattelee yritysten liikevaihtoa

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat viimeaikaisissa selvityksissä olleet toiveikkaita. Tämä ei kuitenkaan näy vielä suoraan yritysten liikevaihdossa, vaan kuluvan vuoden alussa liikevaihdon kehitys on jatkunut vakaan tasaisena.

Suhdannekehitys on kuitenkin riippuvainen toimialasta. Rakentamisen kehitys on voimakkaan nousujohteista, ja palvelut ovat kasvaneet tasaisesti jo pitkään. Myös kaupan alan kehitys näyttää kääntyneen viime vuoden lopulla nousujohteiseksi. Sen sijaan teollisuuden liikevaihdon kehitys menee yhä tasaisesti alaspäin, mikä painaa koko Varsinais-Suomen suhdannekehitystä. Teollisuusyritykset ovat tosin siirtyneet yhä enemmän myös palvelujen tuottajiksi, mikä hämärtää toimialojen rajoja.

Teollisuuden merkitys Varsinais-Suomen suhdannekehitykselle on kuitenkin suuri, sillä se on yhä euromääräisesti merkittävin päätoimiala maakunnassa, vaikka kauppa kuroo eroa koko ajan kiinni. Sen sijaan voimakkaasti kasvava rakentaminen on päätoimialoista euromääräisesti pienin, eikä sen positiivinen kehitys yksin riitä kumoamaan teollisuuden alamäkeä ja saamaan maakunnan kokonaistuotantoa nousuun.

Yritysten suhdannekehitys on viime vuosina jakautunut voimakkaasti myös alueellisesti. Salon seutu on teknologiateollisuuden romahduksen myöstä yhä ongelmissa, kun taas Vakka-Suomessa kehitys on ollut vahvan nousujohteista. Eriytyvä kehitys on viime aikoina hieman hidastunut. Syitä tähän on mm. Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon tilapäinen hidastuminen uuden automallin tuotantoon ottamisen vuoksi sekä Salon seudun varovaisen toiveikkaat suhdannenäkymät, jotka uumoilevat pahimman olevan jo takana.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään tammikuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuuhun 2016 saakka.

 

 

Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointihanke – aluepilotit määritelty- Varsinais-Suomi mukana

Varsinais-Suomi on mukana OPH:n aikuiskoulutuksen ennakointihankkeessa vaihtoehjtojen A ja B mukaisesti. Vaihtoehdossa A lähtökohtana on logistiikka –klusteri  ja vaihtoehdossa B teknologiateollisuus, joka Varsinais-Suomessa kattaa lähinnä meriteollisuuden ja ns. muun valmistavan teollisuuden.

Pilotit_ABCD

Hankkeen www-sivut

Vaihtoehtojen A ja B toiminnalliset sisällöt on pääpiirteissään kuvattu alla.

Vaihtoehto A

  • Alue ennakoi samaa pilottialaa kuin valtakunnallinen ennakointiprosessi. Jos/kun halukkaita alueita on useampia niin toivottavaa olisi tehdä aluepilotointia osittain yhteistyössä.
  • ESR-hanke tarjoaa konseptin, jota testataan alueella/alueilla samanaikaisesti (koulutuspäivä). Sen lisäksi ESR-hanke tukee aluepilottia esim. tilastoaineistojen suhteen.
  • Alueet toteuttavat itsenäisesti pilottihankkeen, jonka jälkeen vaihdetaan prosessikokemukset ja kehittämiskohteet.
  • Mahdollistaa valtakunnallisten ja alueellisten ennakointitulosten yhteensovittamisen.

Vaihtoehto B

  • Alueet valitsevat itse alan, jota haluavat ennakoida.
  • ESR-hanke tarjoaa ennakointikonseptin, jota testataan samanaikaisesti valtakunnallisen pilotoinnin kanssa
    • Hanke tarjoaa perehdytyksen ennakointikonseptiin (sama koulutuspäivä kuin vaihtoehdossa A)
    • Alueet toteuttavat itsenäisesti pilottialan ennakoinnin, jonka jälkeen vaihdetaan prosessikokemukset ja kehittämiskohteet.