Ajankohtaista

Lounaistieto / Yleinen / Archive by category "Ajankohtaista" (Page 2)
Sara Tamsaari Lounaispaikan verkostokoordinaattoriksi

Sara Tamsaari Lounaispaikan verkostokoordinaattoriksi

kuvaEsittelyyynOlen aloittanut toukokuun alussa Lounaispaikan verkostokoordinaattorina. Kehitän Lounaispaikan karttapalvelua sekä alueellista tietopalvelu Lounaistietoa ja työskentelen Varsinais-Suomen liiton hallinnoimassa 6aika-osatoteutushankkeessa. Ensimmäisinä työpäivinäni olen ilahtunut osaavasta ja innokkaasta työtiimistä, jonka osaksi pääsen.

Olen koulutukseltani maantieteilijä ja olen aiemmin työskennellyt muun muassa Varsinais-Suomen maakuntamuseossa, jossa avasin paikkatietoaineistoja yhteistyössä Lounaispaikan kanssa ja työskentelin avatun kulttuuriympäristödatan hyödyntämiseen liittyvässä hankkeessa.

Eri tahojen tuottamien aineistojen avaaminen mahdollisimman monen toimijan käyttöön on viisasta resurssien käyttöä: se tehostaa hallintoa, mahdollistaa parempia palveluita sekä edistää innovaatiotoimintaa ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Aionkin panostaa datan avaamisen edistämiseen ja datan hyödyntämiseen liittyvän yhteistyön kehittämiseen. Ehkä sinunkin organisaatiollasi on aineistoja, joiden avaaminen voisi edistää yhteisen toimintaympäristömme kehittämistä. Ollaan siis yhteydessä!

 

Sara Tamsaari
sara.tamsaari@varsinais-suomi.fi
0405077109

 

Paikkatiedon hyödyntäminen kunnissa vaihtelevaa

Paikkatiedon hyödyntäminen kunnissa vaihtelevaa

Paikkatietoa hyödynnetään kuntaorganisaatioissa monin tavoin, mutta käytön edistämiselle on edelleen monia esteitä. Tieto käy ilmi Gispo Oy:n toteuttamasta paikkatietojen hyödyntämiskyselystä, jossa kysyttiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan kunnilta paikkatietopalveluiden ja -järjestelmien käytöstä sekä avoimen datan hyödyntämisestä. Kyselyyn vastasi 18 paikkatietoasioista vastaavaa henkilöä kaiken kokoisista kunnista.

Paikkatiedon hyödyntäjiä kuntaorganisaatioissa on kunnan koosta riippuen muutamasta hengestä useisiin kymmeniin. Kaikissa kunnissa paikkatietojärjestelmiä käytetään vähintään teknisellä toimialalla, kuten rakennusvalvonnassa, mittaustoimessa ja kaavoituksessa. Paikkatieto on apuna myös monella muulla sektorilla, kuten koulumatkojen suunnittelussa, ympäristöalalla, tiedottamisessa karttapalvelun kautta ja jopa puiden kaatolupien hallinnassa.

Kyselystä kävi kuitenkin ilmi, että useimmissa kunnissa paikkatiedon mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty läheskään niin paljon kuin mahdollisuuksia olisi. Paikkatietojärjestelmien osaaminen ja ylipäätään paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksien ymmärtäminen koettiin lähes joka kunnassa puutteelliseksi. Osa vastaajista koki, että vaikka paikkatietoa itsessään käytetään, paikkatietomenetelmien ja -analyysien hyödyntämisessä olisi parannettavaa.

Paikkatietojen hyödyntäminen riippuu paljon myös kunnan koosta. Vastanneista kunnista vain asukasluvultaan suurimmissa on tällä hetkellä käytössä rajapintapalveluja, samat kunnat myös jakavat omia paikkatietoaineistojaan avoimena datana. Kaikki kunnat kuitenkin hyödyntävät jollain tapaa avoimia paikkatietoaineistoja, erityisesti Maanmittauslaitoksen, SYKEn ja Liikenneviraston aineistoja. Erilaisista paikkatietopalveluista lähes kaikki kunnat käyttivät Paikkatietoikkunaa sekä Lupapistettä.

Paikkatietoaineistojen saatavuus ja ohjelmistojen soveltuvuus koettiin yleisesti ottaen hyväksi, mutta resurssit ja henkilöstön osaaminen vain keskinkertaisiksi. Myöskään paikkatietoaineistoille tuotettujen kansallisten tietomallien hyödyntäminen ei ole tällä hetkellä tehokasta. Ratkaisukeinoiksi kunnat ehdottavat avoimuuden, yhteistyön ja osaamisen lisäämistä.

Kyselyssä selvitettiin myös kuntien käyttämiä paikkatieto-ohjelmia sekä osallistumista kansallisten paikkatietorekisterien ylläpitoon.

Kyselyn tulokset ovat avoimena datana excel-muodossa.

Kuntien paikkatietoon liittyvien kehitystarpeiden tunnistaminen ja ratkaisu edellyttää aktiivista yhteistyötä. Kunnille toukokuun alussa avattu GIStalkoot-keskustelukanava Slackissa on ympäristö, jossa voi esimerkiksi tiedottaa paikkatietoon liittyvistä työpajoista ja kokouksista sekä keskustella osaamistarpeista, aineistojen ylläpidosta tai järjestelmiin liittyvistä asioista. Tule mukaan keskusteluun: GIS-talkoot Slackissa

 

Datan avaajan pikaopas julkaistu

Datan avaajan pikaopas julkaistu

Lounaistieto on julkaissut datan avaajan pikaoppaan helpottamaan julkisen tiedon avaamista. Idea oppaasta syntyi keväällä 2016, kun Lounaistietoa ja avoimen datan mahdollisuuksia esiteltiin alueen 15 kaupungille ja kunnalle. Pikaoppaan ohessa julkaistiin avaamisen riskienhallintaa helpottava tarkistuslista.

"Avoin data on varsin uusi asia Turun ulkopuolella ja siksi kunnat halusivat selvät ohjeet, miten edetä", kertoo kuntakierroksella mukana ollut Juha Pulmuranta. Pikaopas ja tarkistuslista lähetetään heti pääsiäisen jälkeen kaikkiin niihin kuntiin ja kaupunkeihin, jotka olivat kiinnostuneita avaamaan dataa. Jatkossa opasta jaetaan verkostojen kautta mahdollisimman laajalle. 

Julkishallinnon lisäksi opasta voivat hyödyntää oppilaitokset, järjestöt, hankkeet ja kaikki muut alueella toimivat tahot, jotka haluavat antaa tuottamaansa tietoa esimerkiksi uusien palvelujen raaka-aineeksi. "Me Lounaistiedon työntekijät autamme siinä työssä mielellämme eli olkaa vaan rohkeasti yhteydessä", kannustaa Pulmuranta.

Pikaopas lähtee mm. Marttilan kuntaan, jossa Lounaistiedon Ville Santala vieraili keväällä 2016.

Pikaopas lähtee mm. Marttilaan, jossa Lounaistiedon Ville Santala ja Juha Pulmuranta sekä Valonian Liisa Harjula vierailivat keväällä 2016.

 

Datan avaajan pikaopas on tehty osana 6aika avoin data ja rajapinnat -kärkihanketta, jossa Turun aluetta edustavat Turun kaupunki, Turku Science Park Oy ja Lounaistietoa koordinoiva Varsinais-Suomen liitto.

banner-6aika-eu

Taajamien palvelutaso riippuu väestökehityksestä

Taajamien palvelutaso riippuu väestökehityksestä

turun-kauppahalli_kuva-ilkka-hemmilaVarsinais-Suomen taajamaverkkoanalyysin kolmannessa osassa tarkastellaan taajamien palvelutarjonnan monipuolisuutta. Kahdessa ensimmäisessä osa-analyysissa tehtiin taajamaverkon luokittelu eri taajamatyyppeihin ja tarkasteltiin taajamien hajautumiskehitystä.

Lue analyysi pdf-muodossa

Palvelujen monipuolisuutta tarkastellaan vertailemalla paikallisten, kunnallisten ja seudullisten palvelujen esiintymistä taajamissa. Paikallisilla palveluilla tarkoitetaan lähipalveluja, kuten päiväkotia tai lähikauppaa. Kunnalliset palvelut kattavat hieman laajemman vaikutusalueen, kuten terveyskeskus tai yläkoulu. Seudullisilla palveluilla, kuten poliisiasema tai ammatillinen oppilaitos, on kaikkein laajin vaikutusalue.

Taajamien palvelujen monipuolisuutta tarkastellaan HHI-indeksin avulla, joka kertoo kuinka tasaisesti erityyppisiä palveluja taajamassa esiintyy. Välillä 0–1 vaihtelevan indeksin pienet arvot kertovat, että eri palvelutyyppejä löytyy taajamasta tasapuolisesti, eli taajaman palvelurakenne on monipuolinen. Täysin yksipuoliset taajamat, joissa on vain yhtä kolmesta palvelutyypistä, saavat indeksissä arvon yksi.

Varsinais-Suomen suurimmat taajamat ovat odotetusti myös monipuolisimpia. Seutukuntakeskusten lisäksi erittäin monipuolisina taajamina erottautuvat Raisio, Kaarina, Paimio ja Kemiö. Kemiö on tästä joukosta kooltaan selvästi pienin taajama, mutta sekä pitkät etäisyydet lähimpään kaupunkikeskukseen että kaksikielisyys auttavat sitä ylläpitämään kokoaan suurempaa palvelutarjontaa.

Valtaosa muista monipuolisen palvelutason taajamista on kunnan keskustaajama, joihin etenkin kunnalliset palvelut luonnollisesti keskittyvät. Laaja julkisten palvelujen tarjonta tekee niistä usein myös houkuttelevia yksityisille palveluille, kuten postille tai apteekille. Kaikkein heikoimman palvelutason taajamat ovat puolestaan tyypillisesti pieniä nopeasti kasvaneita väestötihentymiä, jotka profiloituvat asuinalueina ennemmin kuin palvelukeskittyminä.

Taajamien kyky ylläpitää tiettyä palvelutarjontaa riippuu sen väestömäärästä, hallinnollisesta asemasta ja sijainnista suhteessa liikenneverkkoon. Näistä muutosalttein on väestön määrä. Varsinais-Suomen taajamat vaihtelevat huomattavasti asukasluvun muutoksen suhteen. Suurimmassa osassa taajamia väestö muuttuu melko hitaasti, mutta osa taajamista kasvaa nopeasti, ja näissä ongelmana on yleensä palvelutarjonnan jääminen jälkeen asukaskehityksestä. Nopeasti pienenevissä taajamissa puolestaan on olemassa merkittävä riski palvelujen katoamisesta.

Nopeasti kasvavia taajamia on lukumääräisesti melko vähän ja ne sijaitsevat tyypillisesti lähellä muita suuria taajamia, jolloin taajaman asukkaat voivat turvautua paitsi oman taajaman lähipalveluihin, myös muiden lähialueen taajamien palvelutarjontaan. Sen sijaan taajamat, joissa väestön väheneminen on nopeaa, sijaitsevat tyypillisesti melko kaukana suurista keskuksista. Mikäli näissä taajamissa on suhteellisen korkea palvelutaso, on olemassa merkittävä riski palvelujen heikkenemisestä.

Oheisessa kuvassa erottuu selvä taajamarypäs, jossa yhdistyy sekä suhteellisen monipuolinen palvelutaso, että nopeasti vähenevä väestö. Tähän joukkoon kuuluvat mm. Korppoo, Mellilä, Pyhäranta ja Taalintehdas. Monipuolinen palvelutaso antaa hyvät edellytykset näiden taajamien kehittämiseen. Taajamien palvelujen turvaamiseksi on tärkeää saada väestökato pysähtymään, ja tämän vuoksi niiden kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

 

Lounaistiedon vaalikone kokoaa vaalitilastot yhteen

Lounaistiedon vaalikone kokoaa vaalitilastot yhteen

kuntavaalikone_logoLounaistiedon kuntavaalikone on avattu osoitteessa www.lounaistieto.fi/kuntavaalikone. Vaalikone kertoo vuodesta 1976 lähtien graafisesti eri puolueiden kannatuksen sekä äänestysaktiivisuuden varsinaissuomalaisissa kunnissa. Vaalikoneesta voi myös vertailla puolueiden kannatuksen eroja eri kunnissa.

”Olemme yhdistäneet vaalitiedot 40 vuoden ajalta. Tällaisia aikasarjoja ei löydy muualta, joten siinä mielessä vaalikone on ainutlaatuinen”, kertoo tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Lounaistiedon historian ensimmäisestä kuntavaalikoneesta.

Kuntavaalikone näyttää tulokset nykyisellä kuntajaolla. Kuntaliitokset on huomioitu laskemalla liitoskuntien kannatusluvut yhteen. Kuntavaalikoneen piirtämä kuvaaja sisältää tiedot myös puolueiden edeltäjistä. Esimerkiksi perussuomalaisten kannatukseen on laskettu SMP:n kannatus.

Lieto datan avaajien etujoukoissa

Lieto datan avaajien etujoukoissa

Kares_Eija
Eija Kares toimii Liedossa IT-suunnittelijana.

Liedon kunta on varsinaissuomalaisten kuntien etunenässä avannut dataa Lounaistieto.fi-palveluun. Palvelusta löytyvät tietojärjestelmäluettelo ja ostolaskut vuodelta 2015. “Seuraavaksi avaamme ostolaskut viime vuodelta. Mietimme myös, mistä järjestelmistä saisi avattua dataa suoraan”, kertoo Liedon IT-suunnittelija Eija Kares.

Liedossa valtuustoaloite siirsi datan avaamisen ajatustasolta konkreettisiin toimiin. “Kävimme verkkokoulutuksena Datan avaajan mestarikurssin. Sitä kautta tähän lähdettiin.”

Myönteinen asenne datan avaamiseen

Kareksen mukaan Liedossa on myönteinen asenne datojen laajempaankin avaamiseen, mutta resurssien rajallisuus tekee työstä haastavaa. Datatoiveita Kares toivoisi saavansa nykyistä enemmän, jotta kunnassa tiedettäisiin, mille datalle on kysyntää. “ Avattavan datan sisällöstä on eri käytäntöjä, joten tietosuojan takia täytyy olla tarkkana, mitä voi avata.”
Eija Kares uskoo, että tulevaisuudessa datan avaamisesta voi tulla käytäntö.” Kyllä näitä on tarkoitus jatkaa, mutta aikataulu on vielä auki ja päätöksiä ei ole tehty.”

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Kuluneen talven aikana on uutisoitu usein matkailualan kasvusta ja etenkin kiinalaisturistien mielenkiinnon heräämisestä Suomen matkailukohteisiin. Vuoden 2016 aikana matkailuala piristyi myös Varsinais-Suomessa, kun muutamia vuosia jatkunut yöpymisten määrän lasku kääntyi taas kasvuun. Viime vuonna Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 1,2 miljoonaa kertaa, mikä lähestyy jo kulttuuripääkaupunkivuoden ennätyslukuja.

Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden noususuhdanne ei kuitenkaan johdu aasialaisten matkailijoiden rynnäköstä kuten Lapissa. Ehdottomasti suurin osa yöpymisten määrän kasvusta vuonna 2016 selittyi kotimaisen matkailun lisääntymisellä. Ulkomailtakin saapuvien matkailijoiden osalta eniten kasviovat Itämeren piirin maat Saksa, Viro ja Puola. Yöpymisten määrän kasvu näyttäisikin liittyvän ennen kaikkea talouden noususuhdanteeseen ja siihen liittyvään työmatkojen määrän kasvuun.

Yöpymistilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton tilastoseurantaan.

Rajapinta Turun kaupungin palautteisiin on avattu

Rajapinta Turun kaupungin palautteisiin on avattu

 

kaupunkikuva
Turku. Kuva: Tuula Purmonen

Itäpellon leikkipaikka on sotkettu sinapilla.
Bussilinja 210 halutaan uudelleen käyttöön.
Hepokullan koulun kohdalla on kaksi valaisinta pimeänä
.

Muun muassa tällaista palautetta Turun kaupunki sai kaupunkilaisilta tammikuun aikana.

Turun kaupungin palautejärjestelmään on avattu Lounaistiedon sivuilla portti, palauterajapinta. Rajapinnan kautta kuka tahansa voi hakea kaupunkilaisten antamia julkisia palautteita. Myöhemmin rajapinnan kautta voi myös antaa palautetta. Rajapinnan avaamisen tavoitteena on aktivoida turkulaiset pitämään huolta kaupungistaan.

Sovelluskehittäjille materiaalia

Turun palauterajapinnat on avattu osana 6Aika Avoin data ja rajapinnat -kärkihanketta. Datan avaamisen ja rajapintojen kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa uutta liiketoimintaa, kun yritykset ja kehittäjät voivat käyttää dataa uusien palveluiden raaka-aineena. Esimerkiksi palauterajapinnan päälle kuka tahansa voi kehittää sovelluksen, jolla voi ilmoittaa vaikkapa kaatuneesta liikennemerkistä.

Aluetietofoorumissa yli sata osanottajaa

Aluetietofoorumissa yli sata osanottajaa

Ilona Lundström piti esitelmänsä täydelle yleisölle.
Ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä piti esitelmänsä täydelle yleisölle. Kuva: Juha Pulmuranta.

Tiedolla johtamiseen sukeltanut Aluetietofoorumi saavutti suuren suosion. Yli sata osanottajaa kuuli esityksiä datan hyödyntämisestä niin valtiohallinnon päätöksenteossa, yrityksissä kuin lääkärin työssä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä veti loppupuheenvuorossaan päivän annin yhteen: ”Huomaan, että kaikki puhujat lähestyvät samaa aihetta eri suunnilta, mikä osoittaa että varmasti on oikea ilmiö olemassa.”

 

Ensi vuonna uudestaan

Lounaistieto kiittää seminaariin osallistuneita onnistuneesta tilaisuudesta. Palautetta tapahtumasta voi lähettää Antti Vasaselle (antti.vasanen@varsinais-suomi.fi). Tapahtuman osallistujalistan näet täältä.

Aluetietofoorumi järjestetään taas ensi vuonna. Nähdään silloin!

Seminaaripuhujat:

Ilona Lundström: Tunnusluvut selkeästi esille

Ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä muistutti, että data on silloin arvokasta, kun siitä on hyötyä. Kehittämistyössä hän toivoi huomion kiinnittyvän älykkään teknologian lisäksi siihen tärkeimpään eli ihmiseen, joka palvelua käyttää. “Insinöörin paras kaveri on humanisti”, Lundström tiivisti.

Ilona Lundström peräänkuulutti tiedon visualisoimista, jotta suuren tietomäärän pystyy sisäistämään nopeasti. Hän haluaa saada Työ- ja elinkeinoministeriössäkin käyttöön niin sanotun dashboardin, autoista tutun kojelaudan, jossa selkeät mittaristot kertovat ministeriön toiminnan tunnusluvut.

Katso Ilona Lundströmin esitysdiat tästä.

Jari Stenvall: Data on öljyä organisaatioille

Professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta aloitti esityksensä määrittelemällä älykkyyden: ” Olemme älykkäitä, kun osaamme tehdä muuttuvassa maailmassa älykkäitä ratkaisuja”, hän totesi.

Älykkyys vaatii tietoa, jotta organisaatio voi toimia ketterästi muuttuvassa maailmassa. Palvelun puolestaan tekee älykkääksi se, että ongelmat ratkaistaan käyttäjän näkökulmasta.

Datan avaamisen eduksi Stenvall nimesi läpinäkyvyyden lisääntymisen organisaatioissa. Karikkona hän piti mahdollisuutta valvonnan lisääntymiseen: ” Jos organisaatio menee avoimeen dataan, esimiehet eivät saa pitää sitä kontrollin välineenä.”

Stenvall myös kehotti osanottajia poisoppimiseen: ”Uuden oppiminen ei ole niin vaikeaa kuin poisoppiminen, mikä tarkoittaa luopumista ja irtautumista vanhoista työtavoista ja tiedoista.”

Katso Jari Stenvallin esitysdiat tästä.

Leena Setälä: Tieto on sote-uudistuksen keskeisiä työkaluja

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä kertoi, että lääketieteellinen tieto lisääntyy nopeammin kuin mitä ihmisaivot pystyvät omaksumaan. Resurssit ovat rajalliset niin yksilöillä kuin organisaatioilla.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä keskeinen tavoite on selvittää, mitkä toimet ovat vaikuttavimpia niin yksilöiden hoidossa, prosesseissa kuin rakenteissakin: ”Missä kohdistetut interventiot parhaiten toimivat, niin siihen panos.”

Leena Setälä kertoo, että sairaanhoitopiirillä ei ole avointa dataa. ” Tiedon arkaluonteisuuden takia meillä ei ole siihen nykyisen lain puitteissa mahdollisuutta.”

Sote-palvelutuotannon suunnittelussa huomioidaan myös maantiede: esimerkiksi kasvukeskusten ja haja-asutusalueiden sijainti, väestön ikärakenne ja kuljetusmatkat. ”Tiedolla johtaminen on sote-uudistuksen keskeisiä työkaluja.”

Katso Leena Setälän esitysdiat tästä.

Jussi Vira: Älykäs kaupunki tuottaa dataa ja osaa hyödyntää sitä

Turun kaupungin strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira esitteli tietojohtamista Turun kaupungissa. Hän sanoi tietojohtamisen pyrkivän taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja kuntalaisille parempiin palveluihin. Tietojohtamisen Jussi Vira määritteli tiedon tuottamiseksi ja hyödyntämiseksi. ”Analytiikan hyödyntämisessä keskeistä on laaja yhteistyö”, hän pohti.

Turku on kouluttanut tietojohtamisen asiantuntijoita, joiden diblomitöissä pyrittiin konkreettisiin hyötyihin esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai vanhustyössä.

Katso Jussi Viran esitysdiat tästä.

Laura Laiho: Tiedon laatu ja nopeus ovat yritysten valttikortit

Liiketoimintajohtaja Laura Laiho Cerion Solutionsista kertoi törmänneensä työssään tiedon ristiriitaan: ” Toisaalta pyörimme dataähkyssä, mutta toisaalta sanotaan, että tietoa ei ole.”

Laiho kävi läpi teknologian kehitystä: datamäärä kasvaa, tiedon kerääminen on helppoa, laskentakapasiteetti moninkertaistuu ja tiedon tallentaminen on edullista. Tietoa on niin paljon, että sitä on vaikea hahmottaa. ” Meidän täytyy visualisoida tieto, muuten emme ymmärrä sitä”, Laiho totesi ja lupasi, että johtajan saadessa ensimmäisen graafin käteensä, hän haluaa niitä lisää.

Laadukas tieto ja nopeus mahdollistavat yrityksille ketteryyden. Tulevaisuuden menestyjiä liike-elämässä ovat Laihon mukaan ne, jotka hyödyntävät asiakasdataa ja reagoivat muutoksiin nopeasti. ” Tieto ei ole enää valtaa, mutta se on tulevaisuuden tärkeintä valuuttaa”, Laura Laiho pohti.

Katso Laura Laihon esitysdiat tästä.

dav
Laura Laiho Cerion Solutionsista (vas.), Leena Setälä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä ja Jari Stenvall Tampereen yliopistosta hämmästelivät loppukeskustelussa, miten heidän esityksensä sopivat niin hyvin yhteen, vaikka he edustavat täysin eri aloja.