Ajankohtaista

Lounaistieto / Yleinen / Archive by category "Ajankohtaista"
Turku maan toiseksi suurin kansainvälinen lentoasema

Turku maan toiseksi suurin kansainvälinen lentoasema

kv-vertailu

Turun lentoasema on onnistunut pitämään kiinni kansainvälisistä lentoyhteyksistään ja kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärillä mitattuna vakiinnuttamaan asemansa maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana. Turun lentoaseman kansainvälisen liikenteessä kulkee noin 220 000 matkustajaa vuodessa, kun toisena olevalla Tampereen lentoasemalla vastaava luku on vain noin 120 000. Tampereen putoaminen Vaasan lentoaseman tasolle johtuu ennen kaikkea halpalentoyhtiö Ryanairin reittien merkittävästä vähenemisestä lentoasemalla.

Rovaniemen uudet suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa. Kansainvälisenä lentoasemana Rovaniemi on kuitenkin yli puolet Turkua pienempi. Myös Oulun lentoasema on kansainvälisenä kenttänä pieni, vaikka kotimaan lennot nostavat sen selvästi Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lentoasemaksi. Kansainvälisessä lentoliikenteessä Helsinki-Vantaa on omaa luokkaansa noin 15 miljoonalla vuotuisella matkustajalla.

Lentoliikennetilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton jatkuvasti päivittyvään tilastoseurantaan.

Julkaistu 26.6.2017

TYPO-hankkeiden toiminta-alueet kartalla!

TYPO-hankkeiden toiminta-alueet kartalla!

Työllisyyspoliittiset hankkeet (TYPO-hankkeet) tarjoavat työttömille palkkatuki- ja työkokeilumahdollisuuksia ympäri Varsinais-Suomen. Näillä TE-toimiston rahoittamilla hankkeilla parannetaan työttömien ammattitaitoa ja osaamista ja siten edistetään heidän työllistymistään.

Lounaispaikassa voit katsella hankkeiden toiminta-alueita kartalla sekä tarkistaa lähimmän TE-toimiston sijainnin. Jos kiinnostut, ota rohkeasti yhteyttä suoraan hankkeeseen tai TE-toimistoon! Lisätietoja hankkeista (nettisivut ja sijaintitiedot) löydät klikkaamalla TE-hankkeen pistettä tai aluetta. Tietoa TYPO-hankkeista on saatu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Työelämäpalvelut-yksiköstä.

Pikaohjeet karttapalvelun käyttöön:

Valitut tasot -valikosta näet valitut karttatasot ja voit säätää niiden järjestystä ja näkyvyyttä. Listan ylimpänä on karttanäkymässä päällimmäisenä oleva karttataso. Voit muuttaa karttatasojen järjestystä raahaamalla niitä hiirellä listalla ylöspäin tai alaspäin. Tarvittaessa voit piilottaa tai näyttää haluamasi karttatasot:

Karttapalvelu Lounaispaikka

Karttaselitteet-valikoista näet valittujen karttatasojen selitteet:

Karttapalvelu Lounaispaikka
Koulutustarjonta määrittää osaavan työvoiman saatavuutta

Koulutustarjonta määrittää osaavan työvoiman saatavuutta

Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa tarkastellaan Lounais-Suomessa käynnissä olevaa positiivista rakennemuutosta. Alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy merkittävästi tulevan vuosikymmen aikana. Lounais-Suomessa tarvitaan ainakin 15 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana. Teknisen alan osaajista ja erityisesti materiaali- ja konetekniikan diplomi-insinööreistä on huutava pula.

Varsinais-Suomen liitossa tehdyn analyysin perusteella alueen koulutustarjonnalla on erittäin suuri merkitys kyseisen alueen osaavan työvoiman tarjontaan. Esimerkiksi diplomi-insinöörikoulutukseen hakeudutaan Varsinais-Suomesta huomattavasti harvemmin kuin Pirkanmaalta tai Uudeltamaalta. Lisäksi ne, jotka muuttavat muualle opiskelemaan palaavat harvoin töihin lähtömaakuntaan.

– Ajan myötä tämä vinouttaa työvoiman osaamisen rakennetta, mikä näkyy siinä, että Varsinais-Suomen työvoimasta diplomi-insinöörejä on huomattavasti vähemmän kuin Pirkanmaalla, toteaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta.

Työvoiman liikkuminen ei myöskään ratkaise yksin koulutustarjonnasta aiheutuvaa osaamisen epätasapainoa. Ihmiset pyrkivät välttämään pitkiä työmatkoja, jolloin pendelöinnin lisääminen voi tuoda ratkaisun osaavan työvoiman pulaan vain lyhyillä välimatkoilla.

Muuttoliike pystyy vastaamaan työvoiman liikkuvuuden tarpeisiin myös pitkillä etäisyyksillä. Turun seutu ja Helsingin seutua lukuun ottamatta myös muut yliopistoseutukunnat on kuitenkin muuttotappioalueita, kun tarkastellaan vain korkeasti koulutetun työvoiman muuttoliikettä.

– Yliopistopaikkakunnat menettävät korkeakoulutettua työvoimaa etenkin pääkaupunkiseudun työmarkkinoille, Vasanen tähdentää.

Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi myös työllisyyskehityksessä. Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana ja noussut jo koko maan tilannetta korkeammalle. Jos työllisyyskehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa Varsinais-Suomen työllisyysaste 72 % rajan jo kuluvan vuoden lopussa. Myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun, ja etenkin Vakka-Suomessa työttömyyden lasku on ollut nopeaa.

Julkaistu 12.6.2017

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti kuluneen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa.

Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömyysasteen lasku kiihtyy vuoden 2017 aikana valtakunnallisesti, mikä tarkoittaa, että Varsinais-Suomessa voidaan odottaa vähintään nykyisen työttömyyden laskuvauhdin jatkumista. Työttömyysasteen kehitystrendin voikin olettaa laskevan nykyisestä noin 12 prosentista lähemmäs kymmentä prosenttia vuoden loppuun mennessä.

Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

tyollisyys-tyottomys-trendikehitys 2017-I some

Julkaistu 22.5.2017

 

Sara Tamsaari Lounaispaikan koordinaattoriksi

Sara Tamsaari Lounaispaikan koordinaattoriksi

kuvaEsittelyyynOlen aloittanut toukokuun alussa Lounaispaikan koordinaattorina. Kehitän Lounaispaikan karttapalvelua sekä alueellista tietopalvelu Lounaistietoa ja työskentelen Varsinais-Suomen liiton hallinnoimassa 6aika-osatoteutushankkeessa. Ensimmäisinä työpäivinäni olen ilahtunut osaavasta ja innokkaasta työtiimistä, jonka osaksi pääsen.

Olen koulutukseltani maantieteilijä ja olen aiemmin työskennellyt muun muassa Varsinais-Suomen maakuntamuseossa, jossa avasin paikkatietoaineistoja yhteistyössä Lounaispaikan kanssa ja työskentelin avatun kulttuuriympäristödatan hyödyntämiseen liittyvässä hankkeessa.

Eri tahojen tuottamien aineistojen avaaminen mahdollisimman monen toimijan käyttöön on viisasta resurssien käyttöä: se tehostaa hallintoa, mahdollistaa parempia palveluita sekä edistää innovaatiotoimintaa ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Aionkin panostaa datan avaamisen edistämiseen ja datan hyödyntämiseen liittyvän yhteistyön kehittämiseen. Ehkä sinunkin organisaatiollasi on aineistoja, joiden avaaminen voisi edistää yhteisen toimintaympäristömme kehittämistä. Ollaan siis yhteydessä!

 

Sara Tamsaari
sara.tamsaari@varsinais-suomi.fi
0405077109

 

Paikkatiedon hyödyntäminen kunnissa vaihtelevaa

Paikkatiedon hyödyntäminen kunnissa vaihtelevaa

Paikkatietoa hyödynnetään kuntaorganisaatioissa monin tavoin, mutta käytön edistämiselle on edelleen monia esteitä. Tieto käy ilmi Gispo Oy:n toteuttamasta paikkatietojen hyödyntämiskyselystä, jossa kysyttiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan kunnilta paikkatietopalveluiden ja -järjestelmien käytöstä sekä avoimen datan hyödyntämisestä. Kyselyyn vastasi 18 paikkatietoasioista vastaavaa henkilöä kaiken kokoisista kunnista.

Paikkatiedon hyödyntäjiä kuntaorganisaatioissa on kunnan koosta riippuen muutamasta hengestä useisiin kymmeniin. Kaikissa kunnissa paikkatietojärjestelmiä käytetään vähintään teknisellä toimialalla, kuten rakennusvalvonnassa, mittaustoimessa ja kaavoituksessa. Paikkatieto on apuna myös monella muulla sektorilla, kuten koulumatkojen suunnittelussa, ympäristöalalla, tiedottamisessa karttapalvelun kautta ja jopa puiden kaatolupien hallinnassa.

Kyselystä kävi kuitenkin ilmi, että useimmissa kunnissa paikkatiedon mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty läheskään niin paljon kuin mahdollisuuksia olisi. Paikkatietojärjestelmien osaaminen ja ylipäätään paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksien ymmärtäminen koettiin lähes joka kunnassa puutteelliseksi. Osa vastaajista koki, että vaikka paikkatietoa itsessään käytetään, paikkatietomenetelmien ja -analyysien hyödyntämisessä olisi parannettavaa.

Paikkatietojen hyödyntäminen riippuu paljon myös kunnan koosta. Vastanneista kunnista vain asukasluvultaan suurimmissa on tällä hetkellä käytössä rajapintapalveluja, samat kunnat myös jakavat omia paikkatietoaineistojaan avoimena datana. Kaikki kunnat kuitenkin hyödyntävät jollain tapaa avoimia paikkatietoaineistoja, erityisesti Maanmittauslaitoksen, SYKEn ja Liikenneviraston aineistoja. Erilaisista paikkatietopalveluista lähes kaikki kunnat käyttivät Paikkatietoikkunaa sekä Lupapistettä.

Paikkatietoaineistojen saatavuus ja ohjelmistojen soveltuvuus koettiin yleisesti ottaen hyväksi, mutta resurssit ja henkilöstön osaaminen vain keskinkertaisiksi. Myöskään paikkatietoaineistoille tuotettujen kansallisten tietomallien hyödyntäminen ei ole tällä hetkellä tehokasta. Ratkaisukeinoiksi kunnat ehdottavat avoimuuden, yhteistyön ja osaamisen lisäämistä.

Kyselyssä selvitettiin myös kuntien käyttämiä paikkatieto-ohjelmia sekä osallistumista kansallisten paikkatietorekisterien ylläpitoon.

Kyselyn tulokset ovat avoimena datana excel-muodossa.

Kuntien paikkatietoon liittyvien kehitystarpeiden tunnistaminen ja ratkaisu edellyttää aktiivista yhteistyötä. Kunnille toukokuun alussa avattu GIStalkoot-keskustelukanava Slackissa on ympäristö, jossa voi esimerkiksi tiedottaa paikkatietoon liittyvistä työpajoista ja kokouksista sekä keskustella osaamistarpeista, aineistojen ylläpidosta tai järjestelmiin liittyvistä asioista. Tule mukaan keskusteluun: GIS-talkoot Slackissa

 

Datan avaajan pikaopas julkaistu

Datan avaajan pikaopas julkaistu

Lounaistieto on julkaissut datan avaajan pikaoppaan helpottamaan julkisen tiedon avaamista. Idea oppaasta syntyi keväällä 2016, kun Lounaistietoa ja avoimen datan mahdollisuuksia esiteltiin alueen 15 kaupungille ja kunnalle. Pikaoppaan ohessa julkaistiin avaamisen riskienhallintaa helpottava tarkistuslista.

"Avoin data on varsin uusi asia Turun ulkopuolella ja siksi kunnat halusivat selvät ohjeet, miten edetä", kertoo kuntakierroksella mukana ollut Juha Pulmuranta. Pikaopas ja tarkistuslista lähetetään heti pääsiäisen jälkeen kaikkiin niihin kuntiin ja kaupunkeihin, jotka olivat kiinnostuneita avaamaan dataa. Jatkossa opasta jaetaan verkostojen kautta mahdollisimman laajalle. 

Julkishallinnon lisäksi opasta voivat hyödyntää oppilaitokset, järjestöt, hankkeet ja kaikki muut alueella toimivat tahot, jotka haluavat antaa tuottamaansa tietoa esimerkiksi uusien palvelujen raaka-aineeksi. "Me Lounaistiedon työntekijät autamme siinä työssä mielellämme eli olkaa vaan rohkeasti yhteydessä", kannustaa Pulmuranta.

Pikaopas lähtee mm. Marttilan kuntaan, jossa Lounaistiedon Ville Santala vieraili keväällä 2016.

Pikaopas lähtee mm. Marttilaan, jossa Lounaistiedon Ville Santala ja Juha Pulmuranta sekä Valonian Liisa Harjula vierailivat keväällä 2016.

 

Datan avaajan pikaopas on tehty osana 6aika avoin data ja rajapinnat -kärkihanketta, jossa Turun aluetta edustavat Turun kaupunki, Turku Science Park Oy ja Lounaistietoa koordinoiva Varsinais-Suomen liitto.

banner-6aika-eu

Taajamien palvelutaso riippuu väestökehityksestä

Taajamien palvelutaso riippuu väestökehityksestä

turun-kauppahalli_kuva-ilkka-hemmilaVarsinais-Suomen taajamaverkkoanalyysin kolmannessa osassa tarkastellaan taajamien palvelutarjonnan monipuolisuutta. Kahdessa ensimmäisessä osa-analyysissa tehtiin taajamaverkon luokittelu eri taajamatyyppeihin ja tarkasteltiin taajamien hajautumiskehitystä.

Lue analyysi pdf-muodossa

Palvelujen monipuolisuutta tarkastellaan vertailemalla paikallisten, kunnallisten ja seudullisten palvelujen esiintymistä taajamissa. Paikallisilla palveluilla tarkoitetaan lähipalveluja, kuten päiväkotia tai lähikauppaa. Kunnalliset palvelut kattavat hieman laajemman vaikutusalueen, kuten terveyskeskus tai yläkoulu. Seudullisilla palveluilla, kuten poliisiasema tai ammatillinen oppilaitos, on kaikkein laajin vaikutusalue.

Taajamien palvelujen monipuolisuutta tarkastellaan HHI-indeksin avulla, joka kertoo kuinka tasaisesti erityyppisiä palveluja taajamassa esiintyy. Välillä 0–1 vaihtelevan indeksin pienet arvot kertovat, että eri palvelutyyppejä löytyy taajamasta tasapuolisesti, eli taajaman palvelurakenne on monipuolinen. Täysin yksipuoliset taajamat, joissa on vain yhtä kolmesta palvelutyypistä, saavat indeksissä arvon yksi.

Varsinais-Suomen suurimmat taajamat ovat odotetusti myös monipuolisimpia. Seutukuntakeskusten lisäksi erittäin monipuolisina taajamina erottautuvat Raisio, Kaarina, Paimio ja Kemiö. Kemiö on tästä joukosta kooltaan selvästi pienin taajama, mutta sekä pitkät etäisyydet lähimpään kaupunkikeskukseen että kaksikielisyys auttavat sitä ylläpitämään kokoaan suurempaa palvelutarjontaa.

Valtaosa muista monipuolisen palvelutason taajamista on kunnan keskustaajama, joihin etenkin kunnalliset palvelut luonnollisesti keskittyvät. Laaja julkisten palvelujen tarjonta tekee niistä usein myös houkuttelevia yksityisille palveluille, kuten postille tai apteekille. Kaikkein heikoimman palvelutason taajamat ovat puolestaan tyypillisesti pieniä nopeasti kasvaneita väestötihentymiä, jotka profiloituvat asuinalueina ennemmin kuin palvelukeskittyminä.

Taajamien kyky ylläpitää tiettyä palvelutarjontaa riippuu sen väestömäärästä, hallinnollisesta asemasta ja sijainnista suhteessa liikenneverkkoon. Näistä muutosalttein on väestön määrä. Varsinais-Suomen taajamat vaihtelevat huomattavasti asukasluvun muutoksen suhteen. Suurimmassa osassa taajamia väestö muuttuu melko hitaasti, mutta osa taajamista kasvaa nopeasti, ja näissä ongelmana on yleensä palvelutarjonnan jääminen jälkeen asukaskehityksestä. Nopeasti pienenevissä taajamissa puolestaan on olemassa merkittävä riski palvelujen katoamisesta.

Nopeasti kasvavia taajamia on lukumääräisesti melko vähän ja ne sijaitsevat tyypillisesti lähellä muita suuria taajamia, jolloin taajaman asukkaat voivat turvautua paitsi oman taajaman lähipalveluihin, myös muiden lähialueen taajamien palvelutarjontaan. Sen sijaan taajamat, joissa väestön väheneminen on nopeaa, sijaitsevat tyypillisesti melko kaukana suurista keskuksista. Mikäli näissä taajamissa on suhteellisen korkea palvelutaso, on olemassa merkittävä riski palvelujen heikkenemisestä.

Oheisessa kuvassa erottuu selvä taajamarypäs, jossa yhdistyy sekä suhteellisen monipuolinen palvelutaso, että nopeasti vähenevä väestö. Tähän joukkoon kuuluvat mm. Korppoo, Mellilä, Pyhäranta ja Taalintehdas. Monipuolinen palvelutaso antaa hyvät edellytykset näiden taajamien kehittämiseen. Taajamien palvelujen turvaamiseksi on tärkeää saada väestökato pysähtymään, ja tämän vuoksi niiden kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

 

Lounaistiedon vaalikone kokoaa vaalitilastot yhteen

Lounaistiedon vaalikone kokoaa vaalitilastot yhteen

kuntavaalikone_logoLounaistiedon kuntavaalikone on avattu osoitteessa www.lounaistieto.fi/kuntavaalikone. Vaalikone kertoo vuodesta 1976 lähtien graafisesti eri puolueiden kannatuksen sekä äänestysaktiivisuuden varsinaissuomalaisissa kunnissa. Vaalikoneesta voi myös vertailla puolueiden kannatuksen eroja eri kunnissa.

”Olemme yhdistäneet vaalitiedot 40 vuoden ajalta. Tällaisia aikasarjoja ei löydy muualta, joten siinä mielessä vaalikone on ainutlaatuinen”, kertoo tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Lounaistiedon historian ensimmäisestä kuntavaalikoneesta.

Kuntavaalikone näyttää tulokset nykyisellä kuntajaolla. Kuntaliitokset on huomioitu laskemalla liitoskuntien kannatusluvut yhteen. Kuntavaalikoneen piirtämä kuvaaja sisältää tiedot myös puolueiden edeltäjistä. Esimerkiksi perussuomalaisten kannatukseen on laskettu SMP:n kannatus.