Ajankohtaista

Lounaistieto / Yleinen / Archive by category "Ajankohtaista"
Datan avaajan pikaopas julkaistu

Datan avaajan pikaopas julkaistu

Lounaistieto on julkaissut datan avaajan pikaoppaan helpottamaan julkisen tiedon avaamista. Idea oppaasta syntyi keväällä 2016, kun Lounaistietoa ja avoimen datan mahdollisuuksia esiteltiin alueen 15 kaupungille ja kunnalle. Pikaoppaan ohessa julkaistiin avaamisen riskienhallintaa helpottava tarkistuslista.

"Avoin data on varsin uusi asia Turun ulkopuolella ja siksi kunnat halusivat selvät ohjeet, miten edetä", kertoo kuntakierroksella mukana ollut Juha Pulmuranta. Pikaopas ja tarkistuslista lähetetään heti pääsiäisen jälkeen kaikkiin niihin kuntiin ja kaupunkeihin, jotka olivat kiinnostuneita avaamaan dataa. Jatkossa opasta jaetaan verkostojen kautta mahdollisimman laajalle. 

Julkishallinnon lisäksi opasta voivat hyödyntää oppilaitokset, järjestöt, hankkeet ja kaikki muut alueella toimivat tahot, jotka haluavat antaa tuottamaansa tietoa esimerkiksi uusien palvelujen raaka-aineeksi. "Me Lounaistiedon työntekijät autamme siinä työssä mielellämme eli olkaa vaan rohkeasti yhteydessä", kannustaa Pulmuranta.

Pikaopas lähtee mm. Marttilan kuntaan, jossa Lounaistiedon Ville Santala vieraili keväällä 2016.

Pikaopas lähtee mm. Marttilaan, jossa Lounaistiedon Ville Santala ja Juha Pulmuranta sekä Valonian Liisa Harjula vierailivat keväällä 2016.

 

Datan avaajan pikaopas on tehty osana 6aika avoin data ja rajapinnat -kärkihanketta, jossa Turun aluetta edustavat Turun kaupunki, Turku Science Park Oy ja Lounaistietoa koordinoiva Varsinais-Suomen liitto.

banner-6aika-eu

Taajamien palvelutaso riippuu väestökehityksestä

Taajamien palvelutaso riippuu väestökehityksestä

turun-kauppahalli_kuva-ilkka-hemmilaVarsinais-Suomen taajamaverkkoanalyysin kolmannessa osassa tarkastellaan taajamien palvelutarjonnan monipuolisuutta. Kahdessa ensimmäisessä osa-analyysissa tehtiin taajamaverkon luokittelu eri taajamatyyppeihin ja tarkasteltiin taajamien hajautumiskehitystä.

Lue analyysi pdf-muodossa

Palvelujen monipuolisuutta tarkastellaan vertailemalla paikallisten, kunnallisten ja seudullisten palvelujen esiintymistä taajamissa. Paikallisilla palveluilla tarkoitetaan lähipalveluja, kuten päiväkotia tai lähikauppaa. Kunnalliset palvelut kattavat hieman laajemman vaikutusalueen, kuten terveyskeskus tai yläkoulu. Seudullisilla palveluilla, kuten poliisiasema tai ammatillinen oppilaitos, on kaikkein laajin vaikutusalue.

Taajamien palvelujen monipuolisuutta tarkastellaan HHI-indeksin avulla, joka kertoo kuinka tasaisesti erityyppisiä palveluja taajamassa esiintyy. Välillä 0–1 vaihtelevan indeksin pienet arvot kertovat, että eri palvelutyyppejä löytyy taajamasta tasapuolisesti, eli taajaman palvelurakenne on monipuolinen. Täysin yksipuoliset taajamat, joissa on vain yhtä kolmesta palvelutyypistä, saavat indeksissä arvon yksi.

Varsinais-Suomen suurimmat taajamat ovat odotetusti myös monipuolisimpia. Seutukuntakeskusten lisäksi erittäin monipuolisina taajamina erottautuvat Raisio, Kaarina, Paimio ja Kemiö. Kemiö on tästä joukosta kooltaan selvästi pienin taajama, mutta sekä pitkät etäisyydet lähimpään kaupunkikeskukseen että kaksikielisyys auttavat sitä ylläpitämään kokoaan suurempaa palvelutarjontaa.

Valtaosa muista monipuolisen palvelutason taajamista on kunnan keskustaajama, joihin etenkin kunnalliset palvelut luonnollisesti keskittyvät. Laaja julkisten palvelujen tarjonta tekee niistä usein myös houkuttelevia yksityisille palveluille, kuten postille tai apteekille. Kaikkein heikoimman palvelutason taajamat ovat puolestaan tyypillisesti pieniä nopeasti kasvaneita väestötihentymiä, jotka profiloituvat asuinalueina ennemmin kuin palvelukeskittyminä.

Taajamien kyky ylläpitää tiettyä palvelutarjontaa riippuu sen väestömäärästä, hallinnollisesta asemasta ja sijainnista suhteessa liikenneverkkoon. Näistä muutosalttein on väestön määrä. Varsinais-Suomen taajamat vaihtelevat huomattavasti asukasluvun muutoksen suhteen. Suurimmassa osassa taajamia väestö muuttuu melko hitaasti, mutta osa taajamista kasvaa nopeasti, ja näissä ongelmana on yleensä palvelutarjonnan jääminen jälkeen asukaskehityksestä. Nopeasti pienenevissä taajamissa puolestaan on olemassa merkittävä riski palvelujen katoamisesta.

Nopeasti kasvavia taajamia on lukumääräisesti melko vähän ja ne sijaitsevat tyypillisesti lähellä muita suuria taajamia, jolloin taajaman asukkaat voivat turvautua paitsi oman taajaman lähipalveluihin, myös muiden lähialueen taajamien palvelutarjontaan. Sen sijaan taajamat, joissa väestön väheneminen on nopeaa, sijaitsevat tyypillisesti melko kaukana suurista keskuksista. Mikäli näissä taajamissa on suhteellisen korkea palvelutaso, on olemassa merkittävä riski palvelujen heikkenemisestä.

Oheisessa kuvassa erottuu selvä taajamarypäs, jossa yhdistyy sekä suhteellisen monipuolinen palvelutaso, että nopeasti vähenevä väestö. Tähän joukkoon kuuluvat mm. Korppoo, Mellilä, Pyhäranta ja Taalintehdas. Monipuolinen palvelutaso antaa hyvät edellytykset näiden taajamien kehittämiseen. Taajamien palvelujen turvaamiseksi on tärkeää saada väestökato pysähtymään, ja tämän vuoksi niiden kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

 

Lounaistiedon vaalikone kokoaa vaalitilastot yhteen

Lounaistiedon vaalikone kokoaa vaalitilastot yhteen

kuntavaalikone_logoLounaistiedon kuntavaalikone on avattu osoitteessa www.lounaistieto.fi/kuntavaalikone. Vaalikone kertoo vuodesta 1976 lähtien graafisesti eri puolueiden kannatuksen sekä äänestysaktiivisuuden varsinaissuomalaisissa kunnissa. Vaalikoneesta voi myös vertailla puolueiden kannatuksen eroja eri kunnissa.

”Olemme yhdistäneet vaalitiedot 40 vuoden ajalta. Tällaisia aikasarjoja ei löydy muualta, joten siinä mielessä vaalikone on ainutlaatuinen”, kertoo tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Lounaistiedon historian ensimmäisestä kuntavaalikoneesta.

Kuntavaalikone näyttää tulokset nykyisellä kuntajaolla. Kuntaliitokset on huomioitu laskemalla liitoskuntien kannatusluvut yhteen. Kuntavaalikoneen piirtämä kuvaaja sisältää tiedot myös puolueiden edeltäjistä. Esimerkiksi perussuomalaisten kannatukseen on laskettu SMP:n kannatus.

Lieto datan avaajien etujoukoissa

Lieto datan avaajien etujoukoissa

Kares_Eija
Eija Kares toimii Liedossa IT-suunnittelijana.

Liedon kunta on varsinaissuomalaisten kuntien etunenässä avannut dataa Lounaistieto.fi-palveluun. Palvelusta löytyvät tietojärjestelmäluettelo ja ostolaskut vuodelta 2015. “Seuraavaksi avaamme ostolaskut viime vuodelta. Mietimme myös, mistä järjestelmistä saisi avattua dataa suoraan”, kertoo Liedon IT-suunnittelija Eija Kares.

Liedossa valtuustoaloite siirsi datan avaamisen ajatustasolta konkreettisiin toimiin. “Kävimme verkkokoulutuksena Datan avaajan mestarikurssin. Sitä kautta tähän lähdettiin.”

Myönteinen asenne datan avaamiseen

Kareksen mukaan Liedossa on myönteinen asenne datojen laajempaankin avaamiseen, mutta resurssien rajallisuus tekee työstä haastavaa. Datatoiveita Kares toivoisi saavansa nykyistä enemmän, jotta kunnassa tiedettäisiin, mille datalle on kysyntää. “ Avattavan datan sisällöstä on eri käytäntöjä, joten tietosuojan takia täytyy olla tarkkana, mitä voi avata.”
Eija Kares uskoo, että tulevaisuudessa datan avaamisesta voi tulla käytäntö.” Kyllä näitä on tarkoitus jatkaa, mutta aikataulu on vielä auki ja päätöksiä ei ole tehty.”

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Kuluneen talven aikana on uutisoitu usein matkailualan kasvusta ja etenkin kiinalaisturistien mielenkiinnon heräämisestä Suomen matkailukohteisiin. Vuoden 2016 aikana matkailuala piristyi myös Varsinais-Suomessa, kun muutamia vuosia jatkunut yöpymisten määrän lasku kääntyi taas kasvuun. Viime vuonna Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 1,2 miljoonaa kertaa, mikä lähestyy jo kulttuuripääkaupunkivuoden ennätyslukuja.

Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden noususuhdanne ei kuitenkaan johdu aasialaisten matkailijoiden rynnäköstä kuten Lapissa. Ehdottomasti suurin osa yöpymisten määrän kasvusta vuonna 2016 selittyi kotimaisen matkailun lisääntymisellä. Ulkomailtakin saapuvien matkailijoiden osalta eniten kasviovat Itämeren piirin maat Saksa, Viro ja Puola. Yöpymisten määrän kasvu näyttäisikin liittyvän ennen kaikkea talouden noususuhdanteeseen ja siihen liittyvään työmatkojen määrän kasvuun.

Yöpymistilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton tilastoseurantaan.

Rajapinta Turun kaupungin palautteisiin on avattu

Rajapinta Turun kaupungin palautteisiin on avattu

 

kaupunkikuva
Turku. Kuva: Tuula Purmonen

Itäpellon leikkipaikka on sotkettu sinapilla.
Bussilinja 210 halutaan uudelleen käyttöön.
Hepokullan koulun kohdalla on kaksi valaisinta pimeänä
.

Muun muassa tällaista palautetta Turun kaupunki sai kaupunkilaisilta tammikuun aikana.

Turun kaupungin palautejärjestelmään on avattu Lounaistiedon sivuilla portti, palauterajapinta. Rajapinnan kautta kuka tahansa voi hakea kaupunkilaisten antamia julkisia palautteita. Myöhemmin rajapinnan kautta voi myös antaa palautetta. Rajapinnan avaamisen tavoitteena on aktivoida turkulaiset pitämään huolta kaupungistaan.

Sovelluskehittäjille materiaalia

Turun palauterajapinnat on avattu osana 6Aika Avoin data ja rajapinnat -kärkihanketta. Datan avaamisen ja rajapintojen kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa uutta liiketoimintaa, kun yritykset ja kehittäjät voivat käyttää dataa uusien palveluiden raaka-aineena. Esimerkiksi palauterajapinnan päälle kuka tahansa voi kehittää sovelluksen, jolla voi ilmoittaa vaikkapa kaatuneesta liikennemerkistä.

Aluetietofoorumissa yli sata osanottajaa

Aluetietofoorumissa yli sata osanottajaa

Ilona Lundström piti esitelmänsä täydelle yleisölle.
Ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä piti esitelmänsä täydelle yleisölle. Kuva: Juha Pulmuranta.

Tiedolla johtamiseen sukeltanut Aluetietofoorumi saavutti suuren suosion. Yli sata osanottajaa kuuli esityksiä datan hyödyntämisestä niin valtiohallinnon päätöksenteossa, yrityksissä kuin lääkärin työssä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä veti loppupuheenvuorossaan päivän annin yhteen: ”Huomaan, että kaikki puhujat lähestyvät samaa aihetta eri suunnilta, mikä osoittaa että varmasti on oikea ilmiö olemassa.”

 

Ensi vuonna uudestaan

Lounaistieto kiittää seminaariin osallistuneita onnistuneesta tilaisuudesta. Palautetta tapahtumasta voi lähettää Antti Vasaselle (antti.vasanen@varsinais-suomi.fi). Tapahtuman osallistujalistan näet täältä.

Aluetietofoorumi järjestetään taas ensi vuonna. Nähdään silloin!

Seminaaripuhujat:

Ilona Lundström: Tunnusluvut selkeästi esille

Ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä muistutti, että data on silloin arvokasta, kun siitä on hyötyä. Kehittämistyössä hän toivoi huomion kiinnittyvän älykkään teknologian lisäksi siihen tärkeimpään eli ihmiseen, joka palvelua käyttää. “Insinöörin paras kaveri on humanisti”, Lundström tiivisti.

Ilona Lundström peräänkuulutti tiedon visualisoimista, jotta suuren tietomäärän pystyy sisäistämään nopeasti. Hän haluaa saada Työ- ja elinkeinoministeriössäkin käyttöön niin sanotun dashboardin, autoista tutun kojelaudan, jossa selkeät mittaristot kertovat ministeriön toiminnan tunnusluvut.

Katso Ilona Lundströmin esitysdiat tästä.

Jari Stenvall: Data on öljyä organisaatioille

Professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta aloitti esityksensä määrittelemällä älykkyyden: ” Olemme älykkäitä, kun osaamme tehdä muuttuvassa maailmassa älykkäitä ratkaisuja”, hän totesi.

Älykkyys vaatii tietoa, jotta organisaatio voi toimia ketterästi muuttuvassa maailmassa. Palvelun puolestaan tekee älykkääksi se, että ongelmat ratkaistaan käyttäjän näkökulmasta.

Datan avaamisen eduksi Stenvall nimesi läpinäkyvyyden lisääntymisen organisaatioissa. Karikkona hän piti mahdollisuutta valvonnan lisääntymiseen: ” Jos organisaatio menee avoimeen dataan, esimiehet eivät saa pitää sitä kontrollin välineenä.”

Stenvall myös kehotti osanottajia poisoppimiseen: ”Uuden oppiminen ei ole niin vaikeaa kuin poisoppiminen, mikä tarkoittaa luopumista ja irtautumista vanhoista työtavoista ja tiedoista.”

Katso Jari Stenvallin esitysdiat tästä.

Leena Setälä: Tieto on sote-uudistuksen keskeisiä työkaluja

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä kertoi, että lääketieteellinen tieto lisääntyy nopeammin kuin mitä ihmisaivot pystyvät omaksumaan. Resurssit ovat rajalliset niin yksilöillä kuin organisaatioilla.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä keskeinen tavoite on selvittää, mitkä toimet ovat vaikuttavimpia niin yksilöiden hoidossa, prosesseissa kuin rakenteissakin: ”Missä kohdistetut interventiot parhaiten toimivat, niin siihen panos.”

Leena Setälä kertoo, että sairaanhoitopiirillä ei ole avointa dataa. ” Tiedon arkaluonteisuuden takia meillä ei ole siihen nykyisen lain puitteissa mahdollisuutta.”

Sote-palvelutuotannon suunnittelussa huomioidaan myös maantiede: esimerkiksi kasvukeskusten ja haja-asutusalueiden sijainti, väestön ikärakenne ja kuljetusmatkat. ”Tiedolla johtaminen on sote-uudistuksen keskeisiä työkaluja.”

Katso Leena Setälän esitysdiat tästä.

Jussi Vira: Älykäs kaupunki tuottaa dataa ja osaa hyödyntää sitä

Turun kaupungin strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira esitteli tietojohtamista Turun kaupungissa. Hän sanoi tietojohtamisen pyrkivän taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja kuntalaisille parempiin palveluihin. Tietojohtamisen Jussi Vira määritteli tiedon tuottamiseksi ja hyödyntämiseksi. ”Analytiikan hyödyntämisessä keskeistä on laaja yhteistyö”, hän pohti.

Turku on kouluttanut tietojohtamisen asiantuntijoita, joiden diblomitöissä pyrittiin konkreettisiin hyötyihin esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai vanhustyössä.

Katso Jussi Viran esitysdiat tästä.

Laura Laiho: Tiedon laatu ja nopeus ovat yritysten valttikortit

Liiketoimintajohtaja Laura Laiho Cerion Solutionsista kertoi törmänneensä työssään tiedon ristiriitaan: ” Toisaalta pyörimme dataähkyssä, mutta toisaalta sanotaan, että tietoa ei ole.”

Laiho kävi läpi teknologian kehitystä: datamäärä kasvaa, tiedon kerääminen on helppoa, laskentakapasiteetti moninkertaistuu ja tiedon tallentaminen on edullista. Tietoa on niin paljon, että sitä on vaikea hahmottaa. ” Meidän täytyy visualisoida tieto, muuten emme ymmärrä sitä”, Laiho totesi ja lupasi, että johtajan saadessa ensimmäisen graafin käteensä, hän haluaa niitä lisää.

Laadukas tieto ja nopeus mahdollistavat yrityksille ketteryyden. Tulevaisuuden menestyjiä liike-elämässä ovat Laihon mukaan ne, jotka hyödyntävät asiakasdataa ja reagoivat muutoksiin nopeasti. ” Tieto ei ole enää valtaa, mutta se on tulevaisuuden tärkeintä valuuttaa”, Laura Laiho pohti.

Katso Laura Laihon esitysdiat tästä.

dav
Laura Laiho Cerion Solutionsista (vas.), Leena Setälä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä ja Jari Stenvall Tampereen yliopistosta hämmästelivät loppukeskustelussa, miten heidän esityksensä sopivat niin hyvin yhteen, vaikka he edustavat täysin eri aloja.
Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut työllisyysasteen suuri merkitys kansantalouden kehitykselle. Matala työllisyysaste näkyy heikkona kansantalouden kehityksenä, mikä edelleen rapauttaa julkisen talouden rahoituspohjaa.

Työllisyysasteen kehityksen näkökulmasta Varsinais-Suomen tilanne näyttää valoisalta, sillä maakunnan työllisyysaste on kääntynyt nopeaan kasvuun viime vuoden aikana. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen työllisyysaste oli 67,7 %, mikä oli lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin aallonpohjassa vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kehitystrendi on noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa, ja Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin kovaa vauhtia kasvamassa Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa maan kärkikastiin.

Varisnais-Suomen liitossa seurataan maakunnan työllisyysasteen kehitystä neljä kertaa vuodessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jossa asukkaiden työllisyystilannetta kartoitetaan säännöllisten puhelinhaastattelujen avulla.

 

Lounaispaikkaa päivitetään alueellisella otteella

Lounaispaikkaa päivitetään alueellisella otteella

Natalia Räikkösen työpisteeltä kuuluu klikkailua. Hän selaa koneeltaan Tilastokeskuksen avoimen datan aineistoja.
Räikkönen etsii lounaissuomalaisten näkökulmasta kiinnostavaa uutta tietoa  ja päivittää Lounaispaikka-karttapalvelun aineistoja nykyistä tuoreempiin. ”Lounaispaikan tarkoitus on tarjota alueellista tietoa, jota voivat käyttää ihan tavalliset ihmiset, tutkijat ja viranomaiset.”
Ympäristötieteilijäksi valmistunut Räikkönen tekee Helsingin yliopiston täydennyskoulutukseen kuuluvan harjoittelunsa aluetietopalvelu Lounaistiedossa. Päivitysten lisäksi hän linkittää mahdollisimman monet kartta-aineistot suoraan tuottajan kuten Tilastokeskuksen rajapintapalveluihin. Rajapinta tarkoittaa, että aineisto tulee suoraan tuottajalta, jolloin Lounaispaikasta löytyvät tuoreimmat tiedot.
”Eilen lähetin sähköpostia Pyhäjärvi-instituuttiin ja kysyin, olisiko heillä tarjolla uutta tutkimustietoa”, Natalia Räikkönen kertoo työstään.
Tällä hetkellä Lounaispaikasta näkee Pyhäjärvi-instituutin tuottamaa tietoa muun muassa Pyhäjärven ruskeasuohaukan tai tukkasotkan lintuparihavainnoista tai uposkasvillisuuden kuten nuottaruohon, hapsiluikan ja vesiruton esiintymistä.

Aineistoa ei poisteta

Päivitystyössä vanhoja aineistoja ei poisteta. ”Vanha aineisto voi olla historiallisesti kiinnostavaa.”
Lounaispaikassa on tarjolla lähes 350 kartta-aineistoa eri teemoista kuten ympäristöstä, maankäytöstä, liikenteestä ja palveluista. Uudet aineistot ovat tervetulleita. ”Esimerkiksi yliopistoilla ja eri tutkimuslaitoksilla voi olla mielenkiintoista alueellista tietoa. Myös kulttuuri- tai urheilutapahtumien sijaintitieto kiinnostaisi monia”, Natalia Räikkönen pohtii.

Natalian tärpit Lounaispaikan käyttöön:
  • Voit tarkistaa Lounaispaikasta Varsinais-Suomen palvelut kuten kaupat, kierrätyspisteet, apteekit, kirjastot ja vaikka mitä.
  • Voit vertailla aineistoja laittamalla karttatasoja päällekkäin. Yhdistä esimerkiksi uusia kaavoja ja maisemahistoriakarttoja.
  • Katsele kartasta oman asuinalueesi maaperän ominaisuuksia tai vesistön tilaa.
Jos sinulla on kysyttävää Lounaispaikan päivittämisestä, ota yhteyttä Natalia Räikköseen natalia.raikkonen@varssinais-suomi.fi
Jos sinulla on kysyttävää Lounaispaikan päivittämisestä, ota yhteyttä Natalia Räikköseen natalia.raikkonen@varsinais-suomi.fi