Yleinen

Lounaistieto / Archive by category "Yleinen"
Turku maan toiseksi suurin kansainvälinen lentoasema

Turku maan toiseksi suurin kansainvälinen lentoasema

kv-vertailu

Turun lentoasema on onnistunut pitämään kiinni kansainvälisistä lentoyhteyksistään ja kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärillä mitattuna vakiinnuttamaan asemansa maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana. Turun lentoaseman kansainvälisen liikenteessä kulkee noin 220 000 matkustajaa vuodessa, kun toisena olevalla Tampereen lentoasemalla vastaava luku on vain noin 120 000. Tampereen putoaminen Vaasan lentoaseman tasolle johtuu ennen kaikkea halpalentoyhtiö Ryanairin reittien merkittävästä vähenemisestä lentoasemalla.

Rovaniemen uudet suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa. Kansainvälisenä lentoasemana Rovaniemi on kuitenkin yli puolet Turkua pienempi. Myös Oulun lentoasema on kansainvälisenä kenttänä pieni, vaikka kotimaan lennot nostavat sen selvästi Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lentoasemaksi. Kansainvälisessä lentoliikenteessä Helsinki-Vantaa on omaa luokkaansa noin 15 miljoonalla vuotuisella matkustajalla.

Lentoliikennetilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton jatkuvasti päivittyvään tilastoseurantaan.

Julkaistu 26.6.2017

TYPO-hankkeiden toiminta-alueet kartalla!

TYPO-hankkeiden toiminta-alueet kartalla!

Työllisyyspoliittiset hankkeet (TYPO-hankkeet) tarjoavat työttömille palkkatuki- ja työkokeilumahdollisuuksia ympäri Varsinais-Suomen. Näillä TE-toimiston rahoittamilla hankkeilla parannetaan työttömien ammattitaitoa ja osaamista ja siten edistetään heidän työllistymistään.

Lounaispaikassa voit katsella hankkeiden toiminta-alueita kartalla sekä tarkistaa lähimmän TE-toimiston sijainnin. Jos kiinnostut, ota rohkeasti yhteyttä suoraan hankkeeseen tai TE-toimistoon! Lisätietoja hankkeista (nettisivut ja sijaintitiedot) löydät klikkaamalla TE-hankkeen pistettä tai aluetta. Tietoa TYPO-hankkeista on saatu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Työelämäpalvelut-yksiköstä.

Pikaohjeet karttapalvelun käyttöön:

Valitut tasot -valikosta näet valitut karttatasot ja voit säätää niiden järjestystä ja näkyvyyttä. Listan ylimpänä on karttanäkymässä päällimmäisenä oleva karttataso. Voit muuttaa karttatasojen järjestystä raahaamalla niitä hiirellä listalla ylöspäin tai alaspäin. Tarvittaessa voit piilottaa tai näyttää haluamasi karttatasot:

Karttapalvelu Lounaispaikka

Karttaselitteet-valikoista näet valittujen karttatasojen selitteet:

Karttapalvelu Lounaispaikka
Koulutustarjonta määrittää osaavan työvoiman saatavuutta

Koulutustarjonta määrittää osaavan työvoiman saatavuutta

Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa tarkastellaan Lounais-Suomessa käynnissä olevaa positiivista rakennemuutosta. Alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy merkittävästi tulevan vuosikymmen aikana. Lounais-Suomessa tarvitaan ainakin 15 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana. Teknisen alan osaajista ja erityisesti materiaali- ja konetekniikan diplomi-insinööreistä on huutava pula.

Varsinais-Suomen liitossa tehdyn analyysin perusteella alueen koulutustarjonnalla on erittäin suuri merkitys kyseisen alueen osaavan työvoiman tarjontaan. Esimerkiksi diplomi-insinöörikoulutukseen hakeudutaan Varsinais-Suomesta huomattavasti harvemmin kuin Pirkanmaalta tai Uudeltamaalta. Lisäksi ne, jotka muuttavat muualle opiskelemaan palaavat harvoin töihin lähtömaakuntaan.

– Ajan myötä tämä vinouttaa työvoiman osaamisen rakennetta, mikä näkyy siinä, että Varsinais-Suomen työvoimasta diplomi-insinöörejä on huomattavasti vähemmän kuin Pirkanmaalla, toteaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta.

Työvoiman liikkuminen ei myöskään ratkaise yksin koulutustarjonnasta aiheutuvaa osaamisen epätasapainoa. Ihmiset pyrkivät välttämään pitkiä työmatkoja, jolloin pendelöinnin lisääminen voi tuoda ratkaisun osaavan työvoiman pulaan vain lyhyillä välimatkoilla.

Muuttoliike pystyy vastaamaan työvoiman liikkuvuuden tarpeisiin myös pitkillä etäisyyksillä. Turun seutu ja Helsingin seutua lukuun ottamatta myös muut yliopistoseutukunnat on kuitenkin muuttotappioalueita, kun tarkastellaan vain korkeasti koulutetun työvoiman muuttoliikettä.

– Yliopistopaikkakunnat menettävät korkeakoulutettua työvoimaa etenkin pääkaupunkiseudun työmarkkinoille, Vasanen tähdentää.

Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi myös työllisyyskehityksessä. Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana ja noussut jo koko maan tilannetta korkeammalle. Jos työllisyyskehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa Varsinais-Suomen työllisyysaste 72 % rajan jo kuluvan vuoden lopussa. Myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun, ja etenkin Vakka-Suomessa työttömyyden lasku on ollut nopeaa.

Julkaistu 12.6.2017

Liedon kunnan ostolaskut 2016

Liedon kunnan ostolaskut 2016

CC BY 4.0, Liedon kunta

Aineisto sisältää Liedon kunnan ostolaskut 2016

KENTÄT

Kuntanumero
Kunta
Ostajan
Y-tunnus
Tulosyksikön ID
Tulosyksikön nimi
Kustannuspaikan ID
Kustannuspaikan nimi
Laskun päivä
Tositenumero
Kirjauspäivä
Toimittajan laskunnumero
Tiliryhmän nimi
Tilin numero
Tilin nimi
Toimittajan nimi
Toimittajanumero
Toimittajan Y-tunnus
Summa alv 0/euroina
ALV:n määrä euroina
Kokonaisumma euroina

Päivitetty: 9.5.2017, csv

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti kuluneen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa.

Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömyysasteen lasku kiihtyy vuoden 2017 aikana valtakunnallisesti, mikä tarkoittaa, että Varsinais-Suomessa voidaan odottaa vähintään nykyisen työttömyyden laskuvauhdin jatkumista. Työttömyysasteen kehitystrendin voikin olettaa laskevan nykyisestä noin 12 prosentista lähemmäs kymmentä prosenttia vuoden loppuun mennessä.

Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

tyollisyys-tyottomys-trendikehitys 2017-I some

Julkaistu 22.5.2017

 

Sara Tamsaari Lounaispaikan koordinaattoriksi

Sara Tamsaari Lounaispaikan koordinaattoriksi

kuvaEsittelyyynOlen aloittanut toukokuun alussa Lounaispaikan koordinaattorina. Kehitän Lounaispaikan karttapalvelua sekä alueellista tietopalvelu Lounaistietoa ja työskentelen Varsinais-Suomen liiton hallinnoimassa 6aika-osatoteutushankkeessa. Ensimmäisinä työpäivinäni olen ilahtunut osaavasta ja innokkaasta työtiimistä, jonka osaksi pääsen.

Olen koulutukseltani maantieteilijä ja olen aiemmin työskennellyt muun muassa Varsinais-Suomen maakuntamuseossa, jossa avasin paikkatietoaineistoja yhteistyössä Lounaispaikan kanssa ja työskentelin avatun kulttuuriympäristödatan hyödyntämiseen liittyvässä hankkeessa.

Eri tahojen tuottamien aineistojen avaaminen mahdollisimman monen toimijan käyttöön on viisasta resurssien käyttöä: se tehostaa hallintoa, mahdollistaa parempia palveluita sekä edistää innovaatiotoimintaa ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Aionkin panostaa datan avaamisen edistämiseen ja datan hyödyntämiseen liittyvän yhteistyön kehittämiseen. Ehkä sinunkin organisaatiollasi on aineistoja, joiden avaaminen voisi edistää yhteisen toimintaympäristömme kehittämistä. Ollaan siis yhteydessä!

 

Sara Tamsaari
sara.tamsaari@varsinais-suomi.fi
0405077109

 

Paikkatiedon hyödyntäminen kunnissa vaihtelevaa

Paikkatiedon hyödyntäminen kunnissa vaihtelevaa

Paikkatietoa hyödynnetään kuntaorganisaatioissa monin tavoin, mutta käytön edistämiselle on edelleen monia esteitä. Tieto käy ilmi Gispo Oy:n toteuttamasta paikkatietojen hyödyntämiskyselystä, jossa kysyttiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan kunnilta paikkatietopalveluiden ja -järjestelmien käytöstä sekä avoimen datan hyödyntämisestä. Kyselyyn vastasi 18 paikkatietoasioista vastaavaa henkilöä kaiken kokoisista kunnista.

Paikkatiedon hyödyntäjiä kuntaorganisaatioissa on kunnan koosta riippuen muutamasta hengestä useisiin kymmeniin. Kaikissa kunnissa paikkatietojärjestelmiä käytetään vähintään teknisellä toimialalla, kuten rakennusvalvonnassa, mittaustoimessa ja kaavoituksessa. Paikkatieto on apuna myös monella muulla sektorilla, kuten koulumatkojen suunnittelussa, ympäristöalalla, tiedottamisessa karttapalvelun kautta ja jopa puiden kaatolupien hallinnassa.

Kyselystä kävi kuitenkin ilmi, että useimmissa kunnissa paikkatiedon mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty läheskään niin paljon kuin mahdollisuuksia olisi. Paikkatietojärjestelmien osaaminen ja ylipäätään paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksien ymmärtäminen koettiin lähes joka kunnassa puutteelliseksi. Osa vastaajista koki, että vaikka paikkatietoa itsessään käytetään, paikkatietomenetelmien ja -analyysien hyödyntämisessä olisi parannettavaa.

Paikkatietojen hyödyntäminen riippuu paljon myös kunnan koosta. Vastanneista kunnista vain asukasluvultaan suurimmissa on tällä hetkellä käytössä rajapintapalveluja, samat kunnat myös jakavat omia paikkatietoaineistojaan avoimena datana. Kaikki kunnat kuitenkin hyödyntävät jollain tapaa avoimia paikkatietoaineistoja, erityisesti Maanmittauslaitoksen, SYKEn ja Liikenneviraston aineistoja. Erilaisista paikkatietopalveluista lähes kaikki kunnat käyttivät Paikkatietoikkunaa sekä Lupapistettä.

Paikkatietoaineistojen saatavuus ja ohjelmistojen soveltuvuus koettiin yleisesti ottaen hyväksi, mutta resurssit ja henkilöstön osaaminen vain keskinkertaisiksi. Myöskään paikkatietoaineistoille tuotettujen kansallisten tietomallien hyödyntäminen ei ole tällä hetkellä tehokasta. Ratkaisukeinoiksi kunnat ehdottavat avoimuuden, yhteistyön ja osaamisen lisäämistä.

Kyselyssä selvitettiin myös kuntien käyttämiä paikkatieto-ohjelmia sekä osallistumista kansallisten paikkatietorekisterien ylläpitoon.

Kyselyn tulokset ovat avoimena datana excel-muodossa.

Kuntien paikkatietoon liittyvien kehitystarpeiden tunnistaminen ja ratkaisu edellyttää aktiivista yhteistyötä. Kunnille toukokuun alussa avattu GIStalkoot-keskustelukanava Slackissa on ympäristö, jossa voi esimerkiksi tiedottaa paikkatietoon liittyvistä työpajoista ja kokouksista sekä keskustella osaamistarpeista, aineistojen ylläpidosta tai järjestelmiin liittyvistä asioista. Tule mukaan keskusteluun: GIS-talkoot Slackissa

 

Paikkatiedon hyödyntämiskysely Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan kunnille 2017

Paikkatiedon hyödyntämiskysely Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan kunnille 2017
CC BY 4.0, Gispo Oy

Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan kunnille tuotettu paikkatietojen hyödyntämiskysely ja sen vastaukset.

Vastauksia saatiin 18, joista 6 vastaajaa ei halunnut tietoja julkaistavaksi. Ne on poistettu taulukosta.

Aineistossa on siis seuraavien organisaatioiden vastaukset: Masku, Naantali, Paimio, Parainen, Kemiönsaari, Uusikaupunki, Nokia, Hämeenkyrön kunta, Tampere, Ylöjärvi, Huittinen ja Pirkanmaan liitto.

Kyselyn toteutuksessa mukana Varsinais-Suomen liitto, Pirkanmaan liitto, Satakuntaliitto, Gispo Oy ja Ramboll Finland Oy.

Maakuntaohjelman päivityksen työseminaari 15.5.2017

Toukokuisessa iltapäiväseminaarissa haetaan maakuntaohjelman 2018–2021 valmistelutyöryhmien yhteistä näkemystä viime kuukausina laadituista toimenpide-esityksistä, jotka täsmennettyinä muodostavat päivitettävän ohjelman ytimen. Lisäksi pohditaan toteuttamisen eri malleja ja tarvittavia kumppanuuksia.

Tilaisuus on suunnattu maakuntaohjelmatyön neljälle työryhmälle (Osaaminen, Talous, Ympäristö ja Arvot ja ilmapiiri).

Muun muassa kiertotaloutta ja Lounais-Suomen aluetietopalvelua koskevien taustoittavien puheenvuorojen jälkeen siirrytään työpajatyöskentelyyn, jonka vetää Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Sari Miettinen.

  • Aika: 15.5.2017 klo 13 alkaen
  • Paikka: Ravintola Maunon kokoustila Manu, Tykistökatu 6, Turku