Yleinen

Lounaistieto / Archive by category "Yleinen"
Aluetietofoorumi 8.3.2018

Aluetietofoorumi 8.3.2018

Mitä kaikkea on paikkatietoalusta?
Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia liittyy alueelliseen aineistotuotantoon?
Miltä näyttää maankäytön suunnittelun digipohja?

Maaliskuisen Aluetietofoorumin aiheena ovat paikkatietoalustat kansallisella ja alueellisella tasolla. Julkisen hallinnon yhteinen paikkatietoalusta -hanke luo yhteyksiä ihmisten, palveluiden ja sovellusten välille ja tarjoaa palveluita tiedon tuottajille ja hyödyntäjille. Seminaarissa peilataan toisiinsa kansallista hanketta ja alueellisia toteutuksia, kuten Lounaistieto-palvelua. Lisäksi pohditaan paikkatiedon tuottamisen ja hyödyntämisen teemoja nyt ja tulevaisuudessa.

Kiinnostavia näkökulmia on esittämässä monipuolinen puhujajoukko, joka koostuu julkishallinnon, yrityssektorin sekä yliopiston edustajista. Tilaisuus on suunnattu paikkatiedon tuottajille ja hyödyntäjille julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä kaikille muillekin kiinnostuneille – tervetuloa mukaan!

Aluetietofoorumin järjestävät Varsinais-Suomen liitto ja alueellinen paikkatietokeskus Lounaispaikka.

Ohjelma

Aika: torstai 8. maaliskuuta 2018 kello 12.15–15.30
Paikka: Ruuma, Forum Marinum
Osoite: Linnankatu 72, Turku
some: #aluetietofoorumi

Ilmoittaudu mukaan 1.3.2018 mennessä.

lokitRAJATTU

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva Maarit Mänty, CC BY 2.0

Aluetietofoorumi on osa Varsinais-Suomen liiton koordinoimaa kumppanuusfoorumitoimintaa.

Luovuusajattelu, osaaminen ja uudet konseptit toimialoilla 31.1.2018

Luovuusajattelu, osaaminen ja uudet konseptit toimialoilla 31.1.2018

Tervetuloa pohtimaan luovuuden ja osaamisen välistä suhdetta sekä uusien toimintakonseptien mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä keskiviikkona 31.1.2018 klo 8:30 alkaen! Tilaisuus on avoin ja tarkoitettu kaikille uusista osaamisen haasteista kiinnostuneille.

Tutustu tilaisuuden ohjelmaan tarkemmin: Luovuusajattelu, osaaminen ja uudet konseptit toimialoilla_seminaariohjelma

Paikka: Turun ammattikorkeakoulu, Lemminkäisenkatu 30, Luokka B164 (Tapio).

Ilmoittaudu viimeistään perjantaina 26.1.2018!

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulu ja Varsinais-Suomen liitto. Tilaisuus on osa Varsinais-Suomen maakuntastrategia- ja kumppanuustyötä.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Erikoissuunnittelija Esa Högblom
etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
p. 040 776 0310

Turun pyöräilyverkostoaineisto

Turun pyöräilyverkostoaineisto
CC BY 4.0, Turun Kaupunki

Aineisto on jaettu pää- ja lähipyöräilyverkostoon. Kentän TKU_toiminnall_pp sisältö:

• 0 = ajorata, jota voi käyttää pyöräilyyn
• 11 = pyöräilyn laatukäytävä
• 12 = pyöräilyn pääverkosto
• 13 = pyöräilyn lähiverkosto
• 14 = pyöräilyn lähiverkosto, jolla pyöräily hankalaa (esim. portaita)
• 18 = ajorata, jota ei voi käyttää pyöräilyyn, mutta voi taluttaa jalkakäytävällä (liian korkea liikennemäärä/nopeus tms)
• 19 = jalkakäytävä, pyöräily ei sallittu (ei voi käyttää pyöräilyyn, mutta voi taluttaa)
• 20 = jalkakäytävä, jolla portaita. Pyöräily ei sallittu. Pyörää ei voi välttämättä edes taluttaa, mutta voi kantaa.
• 99 = ei voi käyttää pyöräilyyn eikä kävelyyn (esim. moottoritie/tunneli/yksityistie, jolle ei tulisi ohjata edes kävelijöitä)

Julkaistu: 3.1.2018, Mapinfo TAB

Turun kaupunginvaltuuston kokousten videoinnit

Turun kaupunginvaltuuston kokousten videoinnit
CC BY 4.0, Turun Kaupunki

Aineisto sisältää valtuuston kokousten videointien ajankohdat ja videostriimien verkko-osoitteet. Sisältö tulee muuttumaan, kun käsiteltävien asioiden ja puheenvuorojen alkuajat sisältävä laajempi aineisto on valmis.

Kokousten ajankohdat ovat ISO 8601 -formaatissa ja CSV-luodaan dynaamisesti

Päivitetty: 21.12.2017, csv

Turun kaupungin ruutukaava-alueen geoenergiapotentiaaliselvitys

Turun kaupungin ruutukaava-alueen geoenergiapotentiaaliselvitys
CC BY 4.0Turun kaupunki

Vuonna 2016 toteutettu selvitys perustuu pääosin GTK:n olemassa olevaan geologiseen paikkatietoaineistoon ja tutkimusraportteihin. Näiden lisäksi alueen maapeitepaksuustiedon tarkentamiseen käytettiin tilaajien teknisen toimen kairaustietoja, tietoja poratuista energiakaivoista ja alueella toimivien energia kaivourakoitsijoiden rekistereitä toteutettujen energiakaivojen maaporausosuuksien paksuuksista myös ajalta ennen toimenpidelupamenettelyä. Työhön sisältyi myös maastotutkimuksia ja vanhojen kairausnäytteiden tarkastelua.

Geoenergiapotentiaalikarttaa ei voida sellaisenaan käyttää kiinteistöjen energiakaivojen tai – kaivokenttien mitoittamiseen, koska kartta on tarkkuudesta riippumatta aina yleistetty esitys. Kartalla ei ole esitetty pohjavesialueita, vedenottamoita suoja – alueineen, luonnonsuojelu – alueita, maanalaisia rakenteita ja muita geoenergian käyttöä mahdollisesti rajoittavia aluevarauksia.

Julkaistu 20.12.2017, shp

Palvelut ja jalostus siivittävät Varsinais-Suomen talouskasvua

Palvelut ja jalostus siivittävät Varsinais-Suomen talouskasvua

Varsinais-Suomen talous kasvoi lähes 4 % viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Varsinais-Suomen arvonlisäys oli Suomen kolmanneksi nopeinta, ja nopeammin talous kasvoi vain Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa, jossa Talvivaaran kaivoksen uudelleenkäynnistäminen nopeutti maakunnan talouskasvua huomattavasti. Koko maan arvonlisäys kasvoi 1,6 %.

Varsinais-Suomen talouskasvu oli melko tasaisesti sekä jalostuksen että palvelujen varassa. Vuonna 2016 palvelualojen bruttoarvonlisäys kasvoi kuitenkin hieman nopeammin kuin jalostustoimialat, joita ovat kaivostoiminta, teollisuus ja rakentaminen. Palvelut puolestaan muodostuvat mm. kaupasta, majoitus- ja ravitsemustoiminnasta, rahoitustoiminnasta, julkishallinnosta ja terveydenhuollosta.

Arvonlisäyksellä tarkoitetaan alueen tuotannon synnyttämää arvoa. Se lasketaan yritysten osalta vähentämällä tuotannosta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen käytetyt välituotteet ja ei-kaupallisessa toiminnassa laskemalla yhteen maksetut palkat ja kiinteän pääoman kuluminen. Tilastokeskus julkistaa arvonlisäyksen alueelliset ennakkotiedot vuosittain noin 11 kuukauden tilastoviiveellä.

Julkaistu 18.12.2017

Turku ja Uusikaupunki Varsinais-Suomen kasvun vetureita

Turku ja Uusikaupunki Varsinais-Suomen kasvun vetureita

Positiivinen rakennemuutos yhdistetään ennen kaikkea meri- ja autoteollisuuden nopeaan kasvuun ja sen kautta Vakka-Suomen ja Turun seudun myönteiseen taloudelliseen kehitykseen. Varsinais-Suomen kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää tietää, miten positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksen näkyvät koko maakunnan mittakaavassa.

Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa positiivisen rakennemuutoksen alueellista vaikutusta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: väestökehityksen, rakennustuotannon ja työllisyyskehityksen kautta.

Varsinais-Suomen myönteinen vire näkyy korostuneesti Turun seudulla ja Vakka-Suomessa. Selvimmin tämä näkyy väestökehityksessä, sillä Turun seudun voimakkaana jatkuneen väestönkasvun lisäksi Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun.

– Uudenkaupungin väestönkasvu on nimenomaa seurausta muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta, eli autotehtaan tuhannet uudet työpaikat ovat kasvattaneet merkittävästi Uudenkaupungin muuttovetovoimaa, toteaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Uudenkaupungin nopeasta väestönkasvusta huolimatta suurin osa maakunnan uusista asunnoista valmistuu Turun seudulle. Sen sijaan positiivisesta rakennemuutoksesta suoraan kertova liike- ja teollisuusrakentaminen on Vakka-Suomessa selvästi suurempaa kuin muissa maakunnan pienemmissä seutukunnissa.

– Asuntorakentaminen näyttääkin reagoivan Uudenkaupungin väestönkasvuun viiveellä, ja asuntotuotannon hidas käynnistyminen on pitkän laskusuhdanteen jälkeen ymmärrettävästi varovaista, Vasanen arvio.

Positiivinen rakennemuutos ei eriytä työllisyyskehitystä samalla tavalla kuin väestökehitystä. Vaikka talouskasvun vaikutukset korostuvat Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, heijastuu yleinen myönteinen taloustilanne laajasti koko maakunnan työllisyyskehitykseen. Työvoiman liikkuvuus ja alihankintaketjujen ulottuminen koko maakuntaan tasoittaa myönteisen työllisyyskehityksen alueellista jakautumista.

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys näkyy eri tilastoissa eri aikoihin. Toimitilojen rakentaminen kasvaa usein ensimmäisenä, mikä ennakoi tuotannon ja työllisyyden kasvua. Työvoiman tarpeesta seuraava muuttovoitto puolestaan näkyy huomattavalla viiveellä asuntorakentamisen nopeutumisessa.

– Työllisyyskehitys reagoi nopeasti talouden sykleihin, kun taas väestökehityksen melko hitaiden trendien kääntämiseen tarvitaan voimakkaita yksittäisiä alkuunpanijoita, josta Valmet Automotiven massarekrytoinnit on hyvä esimerkki, Vasanen muistuttaa.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.

Julkaistu 11.12.2017

Sinisen kasvun EU-rahoitusinfo täytti salin kiinnostuneista

Sinisen kasvun EU-rahoitusinfo täytti salin kiinnostuneista

Sininen kasvu kiinnostaa varsinaissuomalaisia toimijoita – tästä yhtenä osoituksena oli 4.12.2017 Turussa järjestetyn infotilaisuuden täyttyminen jo hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Tilaisuudessa kannustettiin erityisesti alueen toimijoita aktiivisuuteen ja rohkeuteen EU-rahoituksen hakemisessa. Tarkemmat tiedot puheenvuorojen sisällöistä voit katsoa linkkien takaa löytyvistä diaesityksistä.

Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio muistutti avauspuheenvuorossaan, että maakuntaliitto tukee ja auttaa eri tahoja hanketyössä. Varsinais-Suomessa on paljon potentiaalia siniseen kasvuun liittyvissä hanketeemoissa ja rahoitusta on alueelle jo varsin hyvin saatukin – näitä tuloksia esitteli puheenvuorossaan liiton harjoittelija Otto Lappalainen. Erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki puolestaan kertoi maakunnallisen yhteistyömallin, kumppanuusfoorumin, keinoista edistää alueen sinistä kasvua ja Interreg Baltic Sea Region -rahoitteisen Smart Blue Regions -hankkeen projektikoordinaattori Helinä Yli-Knuutila esitteli Euroopan komission sinisen kasvun strategiaa ja pääteemoja. Varsinais-Suomen alueella hanke tekee aihetta näkyväksi muun muassa strategiatyön, yhteistyöverkostojen, viestinnän ja tapahtumien muodossa.

Tilaisuudessa esiteltiin ajankohtaisia sinisen kasvun hakuja. Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulon ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho esittelivät Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tarjoamia mahdollisuuksia. EMKR:n sinisen kasvun rahoitus kohdistuu pk-yrityksiä koskeviin demonstraatiohankkeisiin sekä merten roskaantumiseen liittyviin hankkeisin. Lisäksi EMKR:stä voi hakea tukea muun muassa kalastukseen, kalanjalostukseen ja vesiviljelyyn. TEKESin Heini Günther taas esitteli Horisontti 2020 -ohjelmassa auki olevia tai lähiaikoina aukeavia merellisiä teemahakuja. Tiedossa olevista teemoista löytyy monia sopivia hakuja myös varsinaissuomalaisille toimijoille.

Tilaisuudessa esiteltiin lisäksi kahden muun rahoitusohjelman toimintaa. Project Officer Elena Kolosova esitteli Interreg Baltic Sea Region -ohjelman toimintaa, sen sinisten teemojen rahoittamismahdollisuuksia sekä tulevia rahoitushakuja. BONUS-ohjelman talouspäällikkönä toimiva Minna Ulvila puolestaan esitteli BONUS-ohjelman toimintaa erityisesti sinisten teemojen puitteissa. BONUS-ohjelmassa ei näillä näkymin ole avautumassa uusia hakuja, mutta sen pohjalta valmisteluun on tulossa uusi yhteinen Itämeren ja Pohjanmeren tutkimus- ja innovaatio-ohjelma vuosina 2018–21.

Tilaisuuden päätti kaksi yritysten omista kokemuksista kummunnutta puheenvuoroa, joissa sekä MetGen Oy:n CTO Matti Heikkilä että Norsepower Oy:n CEO Tuomas Riski kertoivat yritystensä kokemuksista Horisontti 2020 -hankkeiden hakemisessa ja niiden toteuttamisessa. Puheiden pääviestinä voitaneen nostaa se, että hankerahoitusta kannattaa aina hakea, sitä on saatavilla, ja että hakemusten tekemiseen kannattaa paneutua kunnolla ja mahdollisesti myös konsulttien avustuksella. Vaikka rahoitusta ei ensimmäisellä kerralla saisikaan, ei silti kannata luovuttaa. Hakuprosessi ei ole hukkaan heitettyä aikaa, koska hakemuksista saa usein palautetta, jonka avulla omaa toimintaa ja hakemusta on mahdollista muokata suuntaan, joka sekä kehittää liiketoimintaa että lisää seuraavan hakemuksen läpimenomahdollisuuksia. Lisäksi esille nousi verkostoitumisen ja oman osaamisen markkinoinnin tärkeys – kukaan ei tule hakemaan hankekumppaneita kotisohvalta, vaan tässäkin asiassa oma aktiivisuus ratkaisee.

Sinisen kasvun rahoitusinfon yleisöä

 

Sinisellä kasvulla tarkoitetaan mereen liittyvien elinkeinojen kasvua, yhteistyön lisäämistä ja innovaatioita. Siihen kuuluvat muun muassa liikenne ja logistiikka, kalastus, uusiutuva energia, bioteknologia, turismi, vesiviljely sekä Varsinais-Suomessa erityisen vahva meriteollisuus: laivanrakennus ja -korjaus.

Lisätietoja:

  • Helinä Yli-Knuutila, Smart Blue Regions -hanke: etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
  • Saara Nuotio-Coulon, Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto: etunimi.sukunimi@turku.fi
  • Salla-Maria Lauttamäki, Varsinais-suomen liitto: etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

Sinisen kasvun EU-rahoitusinfon järjestivät Varsinais-Suomen liitto, Smart Blue Regions -hanke, Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto sekä Europe Direct Varsinais-Suomi. Tilaisuus on osa Varsinais-Suomen maakuntastrategia- ja kumppanuusfoorumityötä.

Mapathon – pyöräväylät kuntoon!

Mapathon – pyöräväylät kuntoon!

Turun seudun OpenStreetMap-yhteisö kokoontuu jälleen, tällä kertaa aiheena pyöräväylien päivitys. Tervetuloa mukaan naputtelemaan glögin ja pikkupurtavan voimin!

Aika: Torstai 14.12.2017 klo 16:30-18:30
Paikka: HUB Turun uudet tilat (ent. Nuorisokeskus Palatsi), Eerikinkatu 7, Turku

OpenStreetMap (OSM) on yhteisöprojekti, joka kokoaa ja tarjoaa avointa paikkatietoaineistoa. OSM kaipaa muokkauksia Föli-kunnissa, jotta se toimisi mahdollisimman hyvin Fölin Reittioppaan taustana ja johdattaisi myös kevyen liikenteen sujuvasti perille. Föli ja Lounaispaikka järjestävät OSM-mapathonin, jossa kuka tahansa voi tehdä ohjatusti karttakorjauksia vaikkapa oman lähiympäristönsä osalta. Mapathoniin voi osallistua ilman aiempaa paikkatieto-osaamista.

Ilmoittauduthan mukaan Meetupissa 12.12. mennessä. Ota mukaan oma kannettava tietokone ja hiiri.

Lisätiedot:

Sara Tamsaari
verkostokoordinaattori
Varsinais-Suomen liitto / Lounaispaikka
sara.tamsaari@varsinais-suomi.fi
0405077109

Föli_mapathon-03

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa

Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu on jatkunut kesän aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin neljällä prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste valtakunnallisesti asetetun 72 prosentin tavoitteen ensi vuoden alkupuolella.

Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuun alussa julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu vahvistuu ensi vuonna koko maassa. Ennusteen mukaan työllisyys kasvaa ensi vuonna 25 000 hengellä, kun kuluvan vuoden aikana työllisten määrä kasvaa noin 15 000:lla. Varsinais-Suomen myönteisen taloussuhdanteen huomioiden ei ole syytä olettaa, etteikö työllisyyden vahva kasvuvauhti näkyisi myös Varsinais-Suomen työttömyysasteessa.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Esimerkiksi tämän vuoden toukokuussa ja elokuussa haastattelujen perusteella arvioitu työllisten määrä Varsinais-Suomessa oli epäuskottavan alhainen, minkä vuoksi näiden kuukausien tiedot on korvattu naapurikuukausien lukuihin perustuvilla estimaateilla.

Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

 

Julkaistu 20.11.2017