Yleinen

Lounaistieto / Archive by category "Yleinen"
Datan avaajan pikaopas julkaistu

Datan avaajan pikaopas julkaistu

Lounaistieto on julkaissut datan avaajan pikaoppaan helpottamaan julkisen tiedon avaamista. Idea oppaasta syntyi keväällä 2016, kun Lounaistietoa ja avoimen datan mahdollisuuksia esiteltiin alueen 15 kaupungille ja kunnalle. Pikaoppaan ohessa julkaistiin avaamisen riskienhallintaa helpottava tarkistuslista.

"Avoin data on varsin uusi asia Turun ulkopuolella ja siksi kunnat halusivat selvät ohjeet, miten edetä", kertoo kuntakierroksella mukana ollut Juha Pulmuranta. Pikaopas ja tarkistuslista lähetetään heti pääsiäisen jälkeen kaikkiin niihin kuntiin ja kaupunkeihin, jotka olivat kiinnostuneita avaamaan dataa. Jatkossa opasta jaetaan verkostojen kautta mahdollisimman laajalle. 

Julkishallinnon lisäksi opasta voivat hyödyntää oppilaitokset, järjestöt, hankkeet ja kaikki muut alueella toimivat tahot, jotka haluavat antaa tuottamaansa tietoa esimerkiksi uusien palvelujen raaka-aineeksi. "Me Lounaistiedon työntekijät autamme siinä työssä mielellämme eli olkaa vaan rohkeasti yhteydessä", kannustaa Pulmuranta.

Pikaopas lähtee mm. Marttilan kuntaan, jossa Lounaistiedon Ville Santala vieraili keväällä 2016.

Pikaopas lähtee mm. Marttilaan, jossa Lounaistiedon Ville Santala ja Juha Pulmuranta sekä Valonian Liisa Harjula vierailivat keväällä 2016.

 

Datan avaajan pikaopas on tehty osana 6aika avoin data ja rajapinnat -kärkihanketta, jossa Turun aluetta edustavat Turun kaupunki, Turku Science Park Oy ja Lounaistietoa koordinoiva Varsinais-Suomen liitto.

banner-6aika-eu

Taajamien palvelutaso riippuu väestökehityksestä

Taajamien palvelutaso riippuu väestökehityksestä

turun-kauppahalli_kuva-ilkka-hemmilaVarsinais-Suomen taajamaverkkoanalyysin kolmannessa osassa tarkastellaan taajamien palvelutarjonnan monipuolisuutta. Kahdessa ensimmäisessä osa-analyysissa tehtiin taajamaverkon luokittelu eri taajamatyyppeihin ja tarkasteltiin taajamien hajautumiskehitystä.

Lue analyysi pdf-muodossa

Palvelujen monipuolisuutta tarkastellaan vertailemalla paikallisten, kunnallisten ja seudullisten palvelujen esiintymistä taajamissa. Paikallisilla palveluilla tarkoitetaan lähipalveluja, kuten päiväkotia tai lähikauppaa. Kunnalliset palvelut kattavat hieman laajemman vaikutusalueen, kuten terveyskeskus tai yläkoulu. Seudullisilla palveluilla, kuten poliisiasema tai ammatillinen oppilaitos, on kaikkein laajin vaikutusalue.

Taajamien palvelujen monipuolisuutta tarkastellaan HHI-indeksin avulla, joka kertoo kuinka tasaisesti erityyppisiä palveluja taajamassa esiintyy. Välillä 0–1 vaihtelevan indeksin pienet arvot kertovat, että eri palvelutyyppejä löytyy taajamasta tasapuolisesti, eli taajaman palvelurakenne on monipuolinen. Täysin yksipuoliset taajamat, joissa on vain yhtä kolmesta palvelutyypistä, saavat indeksissä arvon yksi.

Varsinais-Suomen suurimmat taajamat ovat odotetusti myös monipuolisimpia. Seutukuntakeskusten lisäksi erittäin monipuolisina taajamina erottautuvat Raisio, Kaarina, Paimio ja Kemiö. Kemiö on tästä joukosta kooltaan selvästi pienin taajama, mutta sekä pitkät etäisyydet lähimpään kaupunkikeskukseen että kaksikielisyys auttavat sitä ylläpitämään kokoaan suurempaa palvelutarjontaa.

Valtaosa muista monipuolisen palvelutason taajamista on kunnan keskustaajama, joihin etenkin kunnalliset palvelut luonnollisesti keskittyvät. Laaja julkisten palvelujen tarjonta tekee niistä usein myös houkuttelevia yksityisille palveluille, kuten postille tai apteekille. Kaikkein heikoimman palvelutason taajamat ovat puolestaan tyypillisesti pieniä nopeasti kasvaneita väestötihentymiä, jotka profiloituvat asuinalueina ennemmin kuin palvelukeskittyminä.

Taajamien kyky ylläpitää tiettyä palvelutarjontaa riippuu sen väestömäärästä, hallinnollisesta asemasta ja sijainnista suhteessa liikenneverkkoon. Näistä muutosalttein on väestön määrä. Varsinais-Suomen taajamat vaihtelevat huomattavasti asukasluvun muutoksen suhteen. Suurimmassa osassa taajamia väestö muuttuu melko hitaasti, mutta osa taajamista kasvaa nopeasti, ja näissä ongelmana on yleensä palvelutarjonnan jääminen jälkeen asukaskehityksestä. Nopeasti pienenevissä taajamissa puolestaan on olemassa merkittävä riski palvelujen katoamisesta.

Nopeasti kasvavia taajamia on lukumääräisesti melko vähän ja ne sijaitsevat tyypillisesti lähellä muita suuria taajamia, jolloin taajaman asukkaat voivat turvautua paitsi oman taajaman lähipalveluihin, myös muiden lähialueen taajamien palvelutarjontaan. Sen sijaan taajamat, joissa väestön väheneminen on nopeaa, sijaitsevat tyypillisesti melko kaukana suurista keskuksista. Mikäli näissä taajamissa on suhteellisen korkea palvelutaso, on olemassa merkittävä riski palvelujen heikkenemisestä.

Oheisessa kuvassa erottuu selvä taajamarypäs, jossa yhdistyy sekä suhteellisen monipuolinen palvelutaso, että nopeasti vähenevä väestö. Tähän joukkoon kuuluvat mm. Korppoo, Mellilä, Pyhäranta ja Taalintehdas. Monipuolinen palvelutaso antaa hyvät edellytykset näiden taajamien kehittämiseen. Taajamien palvelujen turvaamiseksi on tärkeää saada väestökato pysähtymään, ja tämän vuoksi niiden kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

 

Lounaistiedon vaalikone kokoaa vaalitilastot yhteen

Lounaistiedon vaalikone kokoaa vaalitilastot yhteen

kuntavaalikone_logoLounaistiedon kuntavaalikone on avattu osoitteessa www.lounaistieto.fi/kuntavaalikone. Vaalikone kertoo vuodesta 1976 lähtien graafisesti eri puolueiden kannatuksen sekä äänestysaktiivisuuden varsinaissuomalaisissa kunnissa. Vaalikoneesta voi myös vertailla puolueiden kannatuksen eroja eri kunnissa.

”Olemme yhdistäneet vaalitiedot 40 vuoden ajalta. Tällaisia aikasarjoja ei löydy muualta, joten siinä mielessä vaalikone on ainutlaatuinen”, kertoo tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Lounaistiedon historian ensimmäisestä kuntavaalikoneesta.

Kuntavaalikone näyttää tulokset nykyisellä kuntajaolla. Kuntaliitokset on huomioitu laskemalla liitoskuntien kannatusluvut yhteen. Kuntavaalikoneen piirtämä kuvaaja sisältää tiedot myös puolueiden edeltäjistä. Esimerkiksi perussuomalaisten kannatukseen on laskettu SMP:n kannatus.

Lieto datan avaajien etujoukoissa

Lieto datan avaajien etujoukoissa

Kares_Eija
Eija Kares toimii Liedossa IT-suunnittelijana.

Liedon kunta on varsinaissuomalaisten kuntien etunenässä avannut dataa Lounaistieto.fi-palveluun. Palvelusta löytyvät tietojärjestelmäluettelo ja ostolaskut vuodelta 2015. “Seuraavaksi avaamme ostolaskut viime vuodelta. Mietimme myös, mistä järjestelmistä saisi avattua dataa suoraan”, kertoo Liedon IT-suunnittelija Eija Kares.

Liedossa valtuustoaloite siirsi datan avaamisen ajatustasolta konkreettisiin toimiin. “Kävimme verkkokoulutuksena Datan avaajan mestarikurssin. Sitä kautta tähän lähdettiin.”

Myönteinen asenne datan avaamiseen

Kareksen mukaan Liedossa on myönteinen asenne datojen laajempaankin avaamiseen, mutta resurssien rajallisuus tekee työstä haastavaa. Datatoiveita Kares toivoisi saavansa nykyistä enemmän, jotta kunnassa tiedettäisiin, mille datalle on kysyntää. “ Avattavan datan sisällöstä on eri käytäntöjä, joten tietosuojan takia täytyy olla tarkkana, mitä voi avata.”
Eija Kares uskoo, että tulevaisuudessa datan avaamisesta voi tulla käytäntö.” Kyllä näitä on tarkoitus jatkaa, mutta aikataulu on vielä auki ja päätöksiä ei ole tehty.”

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Kuluneen talven aikana on uutisoitu usein matkailualan kasvusta ja etenkin kiinalaisturistien mielenkiinnon heräämisestä Suomen matkailukohteisiin. Vuoden 2016 aikana matkailuala piristyi myös Varsinais-Suomessa, kun muutamia vuosia jatkunut yöpymisten määrän lasku kääntyi taas kasvuun. Viime vuonna Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 1,2 miljoonaa kertaa, mikä lähestyy jo kulttuuripääkaupunkivuoden ennätyslukuja.

Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden noususuhdanne ei kuitenkaan johdu aasialaisten matkailijoiden rynnäköstä kuten Lapissa. Ehdottomasti suurin osa yöpymisten määrän kasvusta vuonna 2016 selittyi kotimaisen matkailun lisääntymisellä. Ulkomailtakin saapuvien matkailijoiden osalta eniten kasviovat Itämeren piirin maat Saksa, Viro ja Puola. Yöpymisten määrän kasvu näyttäisikin liittyvän ennen kaikkea talouden noususuhdanteeseen ja siihen liittyvään työmatkojen määrän kasvuun.

Yöpymistilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton tilastoseurantaan.

Rajapinta Turun kaupungin palautteisiin on avattu

Rajapinta Turun kaupungin palautteisiin on avattu

 

kaupunkikuva
Turku. Kuva: Tuula Purmonen

Itäpellon leikkipaikka on sotkettu sinapilla.
Bussilinja 210 halutaan uudelleen käyttöön.
Hepokullan koulun kohdalla on kaksi valaisinta pimeänä
.

Muun muassa tällaista palautetta Turun kaupunki sai kaupunkilaisilta tammikuun aikana.

Turun kaupungin palautejärjestelmään on avattu Lounaistiedon sivuilla portti, palauterajapinta. Rajapinnan kautta kuka tahansa voi hakea kaupunkilaisten antamia julkisia palautteita. Myöhemmin rajapinnan kautta voi myös antaa palautetta. Rajapinnan avaamisen tavoitteena on aktivoida turkulaiset pitämään huolta kaupungistaan.

Sovelluskehittäjille materiaalia

Turun palauterajapinnat on avattu osana 6Aika Avoin data ja rajapinnat -kärkihanketta. Datan avaamisen ja rajapintojen kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa uutta liiketoimintaa, kun yritykset ja kehittäjät voivat käyttää dataa uusien palveluiden raaka-aineena. Esimerkiksi palauterajapinnan päälle kuka tahansa voi kehittää sovelluksen, jolla voi ilmoittaa vaikkapa kaatuneesta liikennemerkistä.

Turun kaupungin palauterajapinta

Open 311 -standardin mukainen rajapinta Turun kaupungin palautejärjestelmään. Palauterajapinnan kautta voit hakea kaupunkilaisten antamia julkisia palautteita.

Palautteiden anto mahdollistetaan myöhemmin.

https://dev.turku.fi/api/feedback/swagger.html

Esimerkkejä:
* Palautetyypit https://api.turku.fi/feedback/v1/services.xml
* Tammikuun 2017 alussa saapuneet palautteet https://api.turku.fi/feedback/v1/requests.xml?start_date=2017-01-01T00:00:00Z&end_date=2017-01-07T00:00:00Z

Rajapinnan kuvaus