Yleinen

Lounaistieto / Archive by category "Yleinen"
Palkintosadetta revontulien loimussa

Palkintosadetta revontulien loimussa

Parainen. Timo Blomberg.
Parainen. Timo Blomberg.

Kun kirkkaalla yötaivaalla hehkuvat sinisen, vihreän ja punaisen sävyt, kertoo revontulien seuranta- ja hälytyspalvelu Repo Lights milloin ja minne kannattaa lähteä säihkettä ihailemaan. Repo Lights on yksi avoimen datan idea- ja sovelluskilpailu DataBusiness Challengen voittajista.

Palvelu hyödyntää revontulien ennustetta ja sosiaalisen median pöhinää sekä opastaa käyttäjän revontulien parhaille katselupaikoille.
“ Tämän kaltaisia ehdotuksia olen kaivannut ja erityisesti matkailualalle, jossa mielestäni voitaisiin hyötyä avoimesta datasta paljon nykyistä enemmän”, yksi tuomareista kommentoi.

Databusiness Challengen muita voittajatöitä olivat kaupunkipyörien käyttäjiä tasaisesti eri pyöräasemille ohjaava palvelu, työkalu, joka yhdistää työnhakijat, työpaikat ja opintoalat, vaihto-opiskelijan Suomi-apulainen sekä sovellus, jolla kansalainen voi kertoa mielipiteensä valtuustossa tai eduskunnassa päätettävistä aiheista.

Voittajatyöt palkittiin helmikuun puolivälissä Helsingissä DigitalBusiness Challenge Awardsissa.

Voit katsoa tallenteen koko tilaisuudesta täältä tai poimia alla esitellyistä puheenvuoroista kiinnostavimmat. Puhujien perässä olevat linkit ohjaavat kyseessä olevan ohjelmanumeron alkuun.

 

Tule mukaan DigitalBusiness Challenge -palkintogaalan tunnelmiin

Toimiva kaupunki-kategoriassa Libertas voitti kaksi sarjaa, most innovative solution ja idea with the best business potential. Voittajia onnittelee Ville Korpiluoto (vas.) Kuva: Mediaporras Oy.

Gaala huipentui voittajatöiden julkistuksiin ja voittajien kukituksiin.
Katso Toimiva kaupunki -sarjan palkintojenjako täältä.
Aktiivinen kansalainen -sarjan palkintojenjaon näet täältä.

 

Tuomarit uskovat avoimen datan mahdollisuuksiin

Tuomarin puheenvuoron käyttänyt Ville Korpiluoto Demolasta summaa, että avoin data, idearikkaus ja taito synnyttävät uutta. “Avoin data ja avoimet rajapinnat ylipäätään ovat mun mielestä erittäin hedelmällinen alue tehdä jotain uutta ja sitä kautta aukee myös mahdollisuuksia. Ja usein nää datasetit ja rajapinnat on tällainen enableri. Ne ei vielä itsessään hyödytä juuri mitään, mutta sitten kun siihen liittää idearikkaan mielikuvituksen ja riittävästi taitoa, niin tällaisia usecaseja, minkälaisia asioita voi niiden päälle rakentaa niin helposti löytyy jo aikamoinen liuta.”
Katso Ville Korpiluodon puheenvuoro tästä.

Teemu Ropponen Open knoledge Finlandista toivoi lisää dataa avoimeksi. “ Sekä julkiset varannot että enenevässä määrin meidän henkilökohtaista tietoa sisältävät tietovarannot pitää avata. Ja kun oon täällä kansalaisyhteiskunnan edustajana niin, sanon meille kaikille että, vaaditaan sitä dataa auki. Julkisuuslain mukaisella tietopyynnöllä voidaan pyytää erinäköisiä tietovarantoja auki ja tietopyynnöt  voi toimia myöskin lempeänä ohjauksena datan omistajille, että mitäs dataa pitäiskään auki, koska se  toimii indikaattorina siitä, mitä kansalaiset haluaa.”
Katso Teemu Ropposen puheenvuoro tästä.

Tilaisuuden pääpuhujana toimi Pia Henrietta Kekäläinen. Kuva: Mediaporras Oy.

 

Avoin data nyt ja huomenna

Helsingin kaupungin muotoilujohtaja Anne Stenroos pohtii puheessaan nykyajan muutosta ja tulevaisuuden yhteiskuntaa. “Avoin data, tiedon avoimuus on yksi uuden ajan ja uuden järjestyksen ajureista, mahdollisuus, jonka hyödyntäminen edellyttää notkeutta, nopeutta ja avoimia verkostoja.”
Anne Stenroosin avajaissanat voit katsoa täältä.

Teknologiaentusiasti ja yrittäjä Pia Henrietta Kekäläinen uskoo luovaan teknologiaan.“ Nuoret on ihan sairaan hyvii kuluttamaan teknologiaan, mutta nillä ei oo mitään käsitystä, mitä siellä kauniin konepellin alla tapahtuu. Ja se me halutaan muuttaa.
Pia Henrietta Kekäläisen puheen voit katsoa täältä.

Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeen päällikkö Matti Saastamoinen kertoi, mitä dataa Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ovat ja aikovat avata. “Kaupunkien datanavaussuunnitelmat ovat kaikkien saatavilla databusiness.fi/roadmap -sivuilla. Kävin tänään kurkkaamassa, mitä sieltä on tuloillaan. Siellä on muun muassa terveysasemien asiakastyytyväisyystilastoja, aurinkopotentiaalikartoituksia ja sitä sun tätä tuloillaan.”
Matti Saastamoisen puheenvuoron voit katsoa täältä.

Projektipäällikkö Tanja Lahti Helsinki Region Infosharesta toivoo, että yritykset uskaltavat tarttua avoimeen dataan. “ Olen todella ylpeä siitä, että kuutoskaupungit ja yritykset ovat rohkeita, että löytyy rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta lähteä tällaisiin kokeiluihin mukaan tällaiselle epävarmalle maaperällä. Vähän arvaamatonta, jännittävää. Mutta mun mielestä tää on ihan välttämätöntä, jotta me saadaan muutos käyntiin. Sitä se vaan se edelläkävijyys on, että on pakko joskus sukeltaa vähän tuntemattomaan.”
Tanja Lahden puheenvuoron näet täältä.

Tanja Lahti (oik.) ja Henni Ahvenlampi estradilla. Kuva: Mediaporras Oy
Tanja Lahti (oik.) ja Henni Ahvenlampi estradilla. Kuva: Mediaporras Oy

Tavarakimppakyydistä PiggyBaggystä tunnetussa CoReorient-yrityksessä työskentelevä Henni Ahvenlampi toivoo pitkäjänteisyyttä kehittämistyöhön: “ Ihmiset oikeesti haluaa pysyviä modernisoituja peruspalveluita, mutta eivät halua jatkuvasti vaihtuvia lyhyitä kokeiluja.”
Katso Henni Ahvenlammen puhe täältä.

Paneelikeskusteluissa pinnalla yritysten ja kaupunkien yhteistyö

Annukka Varteva Forum Viriumista ohjasi paneelikeskustelijat yritysten ja kaupunkien yhteisten rajapintojen kehittämisestä syövereihin. Keskustelijoina Business Development Manager Tapio Ahomäki Trimble Solutionsilta, myyntijohtaja Jani Asikainen Timmi Softwaresta ja Co-founder Roope Suomalainen Eventz.todaysta.
Katso paneelikeskustelu täältä.

Rasmus Roiha (vas.) ja Niklas Lahti osallistuivat paneelikeskusteluun. Kuva: Mediaporras Oy.

Toisessa paneelikeskustelussa Hanna Niemi-Hugaerts johdattaa ICT-kehityspäällikkö Kari Miskalan Helsingin kaupungilta, liiketoimintajohtaja Kari Tuukkasen Sitosta, toimitusjohtaja Rasmus Roihan Ohjelmistoyrittäjistä ja toimitusjohtaja Niklas Lahden Nord Softwaresta keskustelemaan yritysten ja kaupunkien yhteistyöstä.
Katso toinen paneelikeskustelu täältä.

 

 

 

Yritysten liikevaihto kääntynyt kasvuun

Yritysten liikevaihto kääntynyt kasvuun

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Talouden myönteinen vire näkyy myös yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä ennakkotilastojen mukaan liikevaihto on kääntynyt vuoden 2016 aikana selvään kasvuun.

Liikevaihdon myönteistä kehitystä on viime vuosina kannatellut palvelujen ja etenkin rakentamisen myönteinen suhdannekehitys, mutta myös kaupan ala on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Sen sijaan teollisuuden suhdannekehityksessä ei vielä näy selvää käännettä, vaikka pitkään jatkunut liikevaihdon lasku onkin pysähtynyt. Oletettavaa kuitenkin on, että etenkin Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon kasvaessa, myös teollisuuden liikevaihto kääntyy kasvu-uralle.

Yritysten suhdannekehitys on viime vuosina jakautunut voimakkaasti myös alueellisesti. Salon seutu on teknologiateollisuuden romahduksen myöstä yhä ongelmissa, vaikka havaittavissa on varovainen käänne kasvuun. Vakka-Suomessa yritysten liikevaihto on pudonnut johtuen paljolti Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon tilapäisestä hidastumisesta vuoden 2016 aikana. Muilla seuduilla liikevaihdon kehitys on edennyt viime vuosina samaa tahtia koko maakunnan kehityksen kanssa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään elokuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2017 saakka.

 

Aluetietofoorumi 2017 maaliskuussa

Aluetietofoorumi 2017 maaliskuussa

Mitä on tiedolla johtaminen?

Miten dataa voi hyödyntää tietoperustaisessa päätöksenteossa?

Millainen on älykäs ja sopeutumiskykyinen organisaatio?

Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Varsinais-Suomen liiton ja paikkatietokeskus Lounaispaikan maaliskuussa järjestämässä Aluetietofoorumissa. Seminaarissa sukelletaan tiedolla johtamisen, datan hyödyntämisen ja muutosjohtamisen teemoihin erityisesti julkishallinnon näkökulmasta.

Ohjelmassa on kiinnostavia ja ajankohtaisia puheenvuoroja tiedolla johtamisesta sekä datan roolista päätöksenteon tukena. Huippupuhujiemme joukossa on edustettuna niin valtionhallinnon, yritysmaailman, tiedeyhteisön, kaupungin kuin kuntayhtymänkin näkökulmat. Tilaisuuden päätteeksi keskustellaan päivän teemoista.

Seminaari on suunnattu kuntien ja muiden julkishallinnon organisaatioiden johdolle, kuntien luottamushenkilöille, tiedon tuottajille ja jalostajille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Ohjelma (pdf)

  • Aika: torstai 9. maaliskuuta 2017 kello 9:00–14:15
  • Paikka: LOGI1-sali, Logomo (sijainti)
  • Osoite: Köydenpunojankatu 14, Turku
  • some: #aluetietofoorumi

Ilmoittauduthan tilaisuuteen viimeistään 1.3.2017.

Lyyti_kuva1

 

Lounaistieto on käyttäjälleen tiedon aarreaitta

Lounaistieto on käyttäjälleen tiedon aarreaitta

Lounaistieto on käyttäjälleen hyödyllinen tiedon aarreaitta, mutta tunnettavuudessa on parantamisen varaa. Vuodenvaihteessa tehdyn kyselyn mukaan Lounais-Suomen aluetietopalvelun käyttäjät kokivat avoimia tietoaineistoja jakavan palvelun monipuoliseksi, mutta noin puolelle vastaajista Lounaistieto oli vieras. Kyselyyn osallistui yli 200 henkilöä.
– Kysely vahvisti näkemystämme, että tunnettavuuttamme tulisi parantaa erityisesti yritysten ja yhdistysten keskuudessa , toteaa projektisuunnittelija Juha Pulmuranta Lounaistiedosta.
Monet aluetietopalvelua käyttäneet pitivät nimeä Lounaistieto selkeänä ja kuvaavana.
– Toisaalta moni yhdisti sanan päivän lounaaseen, Pulmuranta lisää.
Logo sai kiitosta yksinkertaisuudesta ja kritiikkiä mielenpainumattomuudesta.
– Lounaistieto osattiin monesti yhdistää informaatioon, vaikkakin nimi herätti vastaajissa laajan kirjon mielikuvia avoimuudesta nurkkakuntaisuuteen ja dynaamisuudesta värittömyyteen, Pulmuranta kertoo.
Karttapalvelun ja datakatalogin rinnalle vastaajat toivoivat Lounaistietoon muun muassa maakunnallista tapahtumakalenteria, hankerahoituksen löytämistä helpottavaa palvelua, tietoa alueen hankkeista ja asiantuntijahakua.
– Yksittäisistä teemoista meidän toivottiin panostavan erityisesti yhteistyön lisäämiseen, päätöksenteon läpinäkyvyyteen, kansalaisten osallistamiseen, hankkeissa tuotetun tiedon saatavuuteen ja palveluiden saavutettavuuteen sekä lähimatkailuun.

Vihreää valoa julkisen ja yksityisen yhteistyölle

Yli puolet vastaajista piti Lounaistiedon nykyistä rakennetta ja rahoituspohjaa usean lounaissuomalaisen toimijan yhteenliittymänä toimivana.
– Ydintoiminnan rahoittajiksi eniten kannatusta saivat Varsinais-Suomen liitto ja maakunnan ELY-keskus.
Luontevimpana isäntäorganisaationa suurin osa vastaajista piti nykyistä isäntää, Varsinais-Suomen liittoa.
– Lähes kaikki vastaajat suhtautuivat myönteisesti yritysten tuottamien palvelujen esille nostamiseen ja tarjoamiseen Lounaistiedon kautta, mikäli se pienentää palvelun ylläpitokustannuksia, Pulmuranta sanoo.

aitta

Osallistu DataBusiness Challengeen

Osallistu DataBusiness Challengeen

Parhaillaan käynnissä oleva avoimen datan idea- ja sovelluskilpailu DataBusiness Challenge tarjoaa loistavan mahdollisuuden tuoda omia, avoimeen dataan pohjautuvia palveluja ja ratkaisuja laajasti esille. Parhaat ehdotukset tullaan myös palkitsemaan 1 500 euron rahapalkinnoin. Luo avointa dataa hyödyntävä käyttäjälähtöinen ratkaisu ja osallistu kilpailuun 30.1.2017 mennessä osoitteessa www.databusinesschallenge.fi.

Lounaistiedon tiimi toivoo näkevänsä monta kisatyötä Turun seudulta ja muualta Varsinais-Suomesta. 

Onnea kisaan!

Osallistu DataBusiness Challengeen! Aikaa ideoida ja toteuttaa töitä on tammikuun 2017 loppuun saakka.

 

 

 

 

Vielä ehdit antaa ideasi Lounaistiedon kehittämiseen

Vielä ehdit antaa ideasi Lounaistiedon kehittämiseen

Pyydämme kaikkia Lounaistiedon käyttäjiä vastaamaan pieneen kyselyyn, jolla kerätään ideoita Lounaistiedon eli Lounais-Suomen aluetietopalvelun kehittämistä varten. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Yhteystietonsa jättäneiden vastaajien kesken arvotaan Polar M200 -urheilukello.

Kysely keskittyy Lounaistiedon brändiin, sisältöihin, palveluihin ja rahoitukseen. Merkittävin kysymys on, mihin maakunnan tarpeisiin Lounaistiedon tulisi vastata.

Voit vastata kyselyyn myös, vaikka Lounaistieto ei olisikaan entuudestaan tuttu. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on lyhyt johdatus aiheeseen.

Kyselyyn voi vastata 13.1.2017 saakka, jonka jälkeen se suljetaan. Kyselyn tuloksista kerrotaan Lounaistiedon kanavissa.

Voit vastata kyselyyn alla olevan linkin kautta:
https://www.kyselynetti.com/s/cb35000

Kustavin rantamaisemaa

Virkistys- ja luontomatkailutietoa avoimeen käyttöön

Virkistys- ja luontomatkailutietoa avoimeen käyttöön

Lounaistieto, Varsinais-Suomen liitto, Valonia ja ProAgria ry käynnistävät tammikuussa 2017 hankkeen, jossa kootaan yhteen tiedot Varsinais-Suomen virkistysreiteistä ja -kohteista sekä niihin liittyvistä toimijoista.

Tietopaketti avataan vapaaseen käyttöön rajapintateknologian avulla, jolloin virkistyskohteita ja -alueita koskeva tietoa voi helposti hyödyntää esimerkiksi mobiilisovellusten sekä matkailupalveluiden ja -tuotteiden kehittämisessä. Hankkeessa myös tuetaan matkailutoimijoita tiedon käyttöönotossa sekä innostetaan yrittäjiä hyödyntämään tietoa omassa liiketoiminnassaan.

Hanke tarjoaa uusia luonto- ja virkistysmatkailuun kytkeytyviä elinkeinotoiminnan mahdollisuuuksia maaseutualueille sekä lisää ymmärrystä tiedon avoimen saatavuuden mahdollisuuksista maaseudun ja alueiden kehittämisessä. Lounaistietoon tehdään matkailutoimijoille suunnattu osio, josta tieto käyttöohjeistuksineen on helposti saatavissa ja myös tarkasteltavissa kartalla. Hankkeen päättymisen jälkeen Varsinais-Suomen liitto vastaa tietojen ajantasaisuudesta ja ylläpidosta.

Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Jos kiinnostuit, kysy lisää Valonian Hanna Sarkilta (hanna.sarkki@valonia.fi) tai verkostokoordinaattori Kaisa Savolalta (kaisa.savola@varsinais-suomi.fi)

19056419526_5ebbea8891_k

Kuva Marie-Kristine Kuivala, Varsinais-Suomen kuvakilpailun satoa.

Tuki kumppanuusajattelulle vahvistunut vuosi vuodelta

Tuki kumppanuusajattelulle vahvistunut vuosi vuodelta

kumppanuus_logo
Lue kumppanuusbarometrin tulokset kokonaisuudessaan

Kumppanuusbarometrilla tarkastellaan Varsinais-Suomen kehitystä maakuntastrategian tavoitteiden valossa. Syksyllä 2016 kolmannen kerran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta, sillä kyselyyn vastanneista 82 % oli samaa mieltä strategian vision ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa.

Tuki kumppanuusajattelulle on kasvanut selvästi, sillä maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2014 visiolauseeseen yhtyi vain 68 % vastaajista. Maakunnan kehittäminen yhteistyöllä ja kumppanuudella saa kiitosta myös barometrin avovastauksissa, joskin konkreettisia saavutuksia kaivattiin lisää ja moni kritisoi kuntien välisen yhteistyön toimivuutta ja liiallista Turku-keskeisyyttä.

”Tavoitteet ovat hyvät mutta vielä on paljon tekemistä niiden saavuttamiseksi. Suunta on oikea.”

”Mielestäni asenteet yhteiseen tekemiseen ja sen tärkeyden ymmärtämiseen ovat vahvistuneet lähimpinä kahtena vuotena.”

”Kumppanuus ja yhteistyö ovat tärkeitä teemoja, mutta konkretia pitäisi olla paljon selkeämpi.”

”Valitettavasti Varsinais-Suomi koetaan monessa asiassa vain Turuksi, unohtaen muut kunnat.”

”Jonkin verran on vielä tekemistä kuntarajat ylittävän yhteistyön syventämisessä ja laajemman (kuin oman) edun yhteistyöllä saavuttamisessa. Suunta on kuitenkin oikea. Vaatii toimijoilta sinnikkyyttä ja uskoa yhteistyön voimaan!”

Kumppanuusvision lisäksi muutkin maakuntastrategian kärkiteemat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Kun tarkastellaan koko strategiakautta vuodesta 2014 alkaen, ovat selvimmin edistyneet hiilineutraliuteen ja kiertotalouteen sekä kesävään yhdyskuntarakenteeseen ja älykkääseen liikennejärjestelmään liittyvät tavoitteet. Vastaajien arvioiden mukaan myös yhdessä tekemisen ilmapiiri on parantunut Varsinais-Suomessa selvästi samoin kuin maakunnan kehittäminen kokonaisvaltaiseen tilannearvioon perustuen.

Odotukset tulevasta kehityksestä olivat pääsääntöisesti myönteisiä. Yhteistyön ja yrittämisen lisäksi hiilineutraliuden ja kiertotalouden arvioitiin edistyvän nopeimmin. Pessimistisimpiä vastaajat olivat kunta- ja sektorirajat ylittävien palvelujen kehittämisen sekä pitkäjänteisen maankäytön suunnittelun suhteen.

Kolme vastaajaa neljästä piti maakuntastrategian päätoimenpidettä, kumppanuusfoorumia, toimivana tapana kehittää maakuntaa. Yli puolet vastaajista arvioi myös, että kumppanuustapaamisissa on syntynyt uusia ideoita ja yhteistyöverkostoja maakunnan kehittämiseksi. Sen sijaan vain joka neljäs vastaaja arvioi, että aluetietopalvelu Lounaistieto.fi on vakiinnuttanut asemansa maakunnallisena tietopalveluna. Aluetietopalvelun tunnettuus on kuitenkin kasvanut hieman edellisvuotisesta, ja vaikka monet arvioivat sen olevan vielä varsin vieras suurelle yleisölle, nähtiin Lounaistiedossa myös paljon potentiaalia.

”Tieto aluetietopalvelusta ei ole ehkä tavoittanut ihmisiä kovin hyvin.”

”Aluetietopalvelussa on paljon mahdollisuuksia, mutta osaavatko ihmiset hakea sitä kautta?”

”Lounaistieto.fi on vielä keskeneräinen, mutta sillä on kaikki edellytykset kasvaa merkittäväksi tiedon lähteeksi.”

Kumppanuusbarometri on vuosittainen verkkokysely, joka toteutettiin kolmatta kertaa lokakuussa 2016. Kysely lähetettiin yhteensä lähes 700 varsinaissuomalaiselle toimijalle, ja siihen vastasi 188 henkilöä (27 %). Kyselyyn ovat voineet vastata eri henkilöt eri vuosina, joten vertailu edellisen barometrin tuloksiin on suuntaa-antavaa.

 

Matkustajamäärän kasvu kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta

Matkustajamäärän kasvu kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta

Helsingin Sanomat kirjoitti 12.12. koko aukeaman jutun Tampereen lentoaseman kasvusuunnitelmista, johon Turun Sanomat vastasi seuraavana päivänä artikkelilla siitä, miten Turun lentoasema on tänä vuonna kirkkaasti ohittamassa Tampereen matkustajamäärissä. Turun Sanomien johtopäätös on oikea, sillä Turun lentoaseman matkustajamäärä tulee tänä vuonna olemaan noin 325 000, kun Tampereella jäädään arviolta vain noin 210 000 matkustajaan.

Turun osalta kasvua tulee olemaan yli 10 000 matkustajan verran, mutta Tampereen luku lähes puolittuu edellisvuotisesta noin 150 000 matkustajan vähentyessä. Turku menestyy etenkin kansainvälisessä liikenteessä, mutta myös kotimaan liikenteessä Turku on selvästi Tamperetta edellä. Turun lentoasema ylitti 200 000 suoraan ulkomaille suuntaavan lentomatkustajan rajan jo marraskuussa, kun Tampereella koko vuoden kansainvälisen lentoliikenteen luku on jäämässä reiluun 120 000 matkustajaan.

Tampereen lentoaseman matkustajamäärä on myös laskenut tasaisesti viime vuosina, joskin varsinainen romahdus on tapahtunut vasta tänä vuonna. Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat puolestaan olleet huomattavan tasaisia sen jälkeen, kun Ryan Air vetäytyi Turusta vuoden 2012 jälkeen. Matkustajamäärän vakautta ja viimeaikaista kasvua voi pitää hyvänä osoituksena Turun lentoaseman vetovoimaisuudesta aikana, jolloin monet muut Etelä-Suomen pienet ja keksisuuret lentoasemat ovat olleet suurissa vaikeuksissa.

Turun vakaa kehitys kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta etenkin muiden kuin Ryan Airin kaltaisten halpalentoyhtiöiden keskuudessa, joiden reittiverkoston suunnittelu perustuu kaluston siirtämiseen nopeasti tuottoisimmiksi arvioiduille reiteille. Pitkäjänteisyys ja reittien pysyvyys onkin tärkeää lentoasemien kehittämisen kannalta. Ihmiset eivät opi käyttämään lentoasemaa, mikäli mahdollisuudet reittitarjonnan hyödyntämiseen vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Etenkin liikematkustajille lentoaseman vetovoima ja perinteisten lentoyhtiöiden reittitarjonta on tärkeää.

Ajantasainen lento-liikenteen seuranta löytyy Lounaistiedon tilastosivulta.