Yleinen

Lounaistieto / Archive by category "Yleinen"
Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Kuluneen talven aikana on uutisoitu usein matkailualan kasvusta ja etenkin kiinalaisturistien mielenkiinnon heräämisestä Suomen matkailukohteisiin. Vuoden 2016 aikana matkailuala piristyi myös Varsinais-Suomessa, kun muutamia vuosia jatkunut yöpymisten määrän lasku kääntyi taas kasvuun. Viime vuonna Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 1,2 miljoonaa kertaa, mikä lähestyy jo kulttuuripääkaupunkivuoden ennätyslukuja.

Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden noususuhdanne ei kuitenkaan johdu aasialaisten matkailijoiden rynnäköstä kuten Lapissa. Ehdottomasti suurin osa yöpymisten määrän kasvusta vuonna 2016 selittyi kotimaisen matkailun lisääntymisellä. Ulkomailtakin saapuvien matkailijoiden osalta eniten kasviovat Itämeren piirin maat Saksa, Viro ja Puola. Yöpymisten määrän kasvu näyttäisikin liittyvän ennen kaikkea talouden noususuhdanteeseen ja siihen liittyvään työmatkojen määrän kasvuun.

Yöpymistilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton tilastoseurantaan.

Rajapinta Turun kaupungin palautteisiin on avattu

Rajapinta Turun kaupungin palautteisiin on avattu

 

kaupunkikuva
Turku. Kuva: Tuula Purmonen

Itäpellon leikkipaikka on sotkettu sinapilla.
Bussilinja 210 halutaan uudelleen käyttöön.
Hepokullan koulun kohdalla on kaksi valaisinta pimeänä
.

Muun muassa tällaista palautetta Turun kaupunki sai kaupunkilaisilta tammikuun aikana.

Turun kaupungin palautejärjestelmään on avattu Lounaistiedon sivuilla portti, palauterajapinta. Rajapinnan kautta kuka tahansa voi hakea kaupunkilaisten antamia julkisia palautteita. Myöhemmin rajapinnan kautta voi myös antaa palautetta. Rajapinnan avaamisen tavoitteena on aktivoida turkulaiset pitämään huolta kaupungistaan.

Sovelluskehittäjille materiaalia

Turun palauterajapinnat on avattu osana 6Aika Avoin data ja rajapinnat -kärkihanketta. Datan avaamisen ja rajapintojen kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa uutta liiketoimintaa, kun yritykset ja kehittäjät voivat käyttää dataa uusien palveluiden raaka-aineena. Esimerkiksi palauterajapinnan päälle kuka tahansa voi kehittää sovelluksen, jolla voi ilmoittaa vaikkapa kaatuneesta liikennemerkistä.

Turun kaupungin palauterajapinta

Open 311 -standardin mukainen rajapinta Turun kaupungin palautejärjestelmään. Palauterajapinnan kautta voit hakea kaupunkilaisten antamia julkisia palautteita.

Palautteiden anto mahdollistetaan myöhemmin.

https://api.turku.fi/feedback/v1/

Esimerkkejä:
* Palautetyypit https://api.turku.fi/feedback/v1/services.xml
* Tammikuun 2017 alussa saapuneet palautteet https://api.turku.fi/feedback/v1/requests.xml?start_date=2017-01-01T00:00:00Z&end_date=2017-01-07T00:00:00Z

Rajapinnan kuvaus

Aluetietofoorumissa yli sata osanottajaa

Aluetietofoorumissa yli sata osanottajaa

Ilona Lundström piti esitelmänsä täydelle yleisölle.
Ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä piti esitelmänsä täydelle yleisölle. Kuva: Juha Pulmuranta.

Tiedolla johtamiseen sukeltanut Aluetietofoorumi saavutti suuren suosion. Yli sata osanottajaa kuuli esityksiä datan hyödyntämisestä niin valtiohallinnon päätöksenteossa, yrityksissä kuin lääkärin työssä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä veti loppupuheenvuorossaan päivän annin yhteen: ”Huomaan, että kaikki puhujat lähestyvät samaa aihetta eri suunnilta, mikä osoittaa että varmasti on oikea ilmiö olemassa.”

 

Ensi vuonna uudestaan

Lounaistieto kiittää seminaariin osallistuneita onnistuneesta tilaisuudesta. Palautetta tapahtumasta voi lähettää Antti Vasaselle (antti.vasanen@varsinais-suomi.fi). Tapahtuman osallistujalistan näet täältä.

Aluetietofoorumi järjestetään taas ensi vuonna. Nähdään silloin!

Seminaaripuhujat:

Ilona Lundström: Tunnusluvut selkeästi esille

Ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä muistutti, että data on silloin arvokasta, kun siitä on hyötyä. Kehittämistyössä hän toivoi huomion kiinnittyvän älykkään teknologian lisäksi siihen tärkeimpään eli ihmiseen, joka palvelua käyttää. “Insinöörin paras kaveri on humanisti”, Lundström tiivisti.

Ilona Lundström peräänkuulutti tiedon visualisoimista, jotta suuren tietomäärän pystyy sisäistämään nopeasti. Hän haluaa saada Työ- ja elinkeinoministeriössäkin käyttöön niin sanotun dashboardin, autoista tutun kojelaudan, jossa selkeät mittaristot kertovat ministeriön toiminnan tunnusluvut.

Katso Ilona Lundströmin esitysdiat tästä.

Jari Stenvall: Data on öljyä organisaatioille

Professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta aloitti esityksensä määrittelemällä älykkyyden: ” Olemme älykkäitä, kun osaamme tehdä muuttuvassa maailmassa älykkäitä ratkaisuja”, hän totesi.

Älykkyys vaatii tietoa, jotta organisaatio voi toimia ketterästi muuttuvassa maailmassa. Palvelun puolestaan tekee älykkääksi se, että ongelmat ratkaistaan käyttäjän näkökulmasta.

Datan avaamisen eduksi Stenvall nimesi läpinäkyvyyden lisääntymisen organisaatioissa. Karikkona hän piti mahdollisuutta valvonnan lisääntymiseen: ” Jos organisaatio menee avoimeen dataan, esimiehet eivät saa pitää sitä kontrollin välineenä.”

Stenvall myös kehotti osanottajia poisoppimiseen: ”Uuden oppiminen ei ole niin vaikeaa kuin poisoppiminen, mikä tarkoittaa luopumista ja irtautumista vanhoista työtavoista ja tiedoista.”

Katso Jari Stenvallin esitysdiat tästä.

Leena Setälä: Tieto on sote-uudistuksen keskeisiä työkaluja

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä kertoi, että lääketieteellinen tieto lisääntyy nopeammin kuin mitä ihmisaivot pystyvät omaksumaan. Resurssit ovat rajalliset niin yksilöillä kuin organisaatioilla.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä keskeinen tavoite on selvittää, mitkä toimet ovat vaikuttavimpia niin yksilöiden hoidossa, prosesseissa kuin rakenteissakin: ”Missä kohdistetut interventiot parhaiten toimivat, niin siihen panos.”

Leena Setälä kertoo, että sairaanhoitopiirillä ei ole avointa dataa. ” Tiedon arkaluonteisuuden takia meillä ei ole siihen nykyisen lain puitteissa mahdollisuutta.”

Sote-palvelutuotannon suunnittelussa huomioidaan myös maantiede: esimerkiksi kasvukeskusten ja haja-asutusalueiden sijainti, väestön ikärakenne ja kuljetusmatkat. ”Tiedolla johtaminen on sote-uudistuksen keskeisiä työkaluja.”

Katso Leena Setälän esitysdiat tästä.

Jussi Vira: Älykäs kaupunki tuottaa dataa ja osaa hyödyntää sitä

Turun kaupungin strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira esitteli tietojohtamista Turun kaupungissa. Hän sanoi tietojohtamisen pyrkivän taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja kuntalaisille parempiin palveluihin. Tietojohtamisen Jussi Vira määritteli tiedon tuottamiseksi ja hyödyntämiseksi. ”Analytiikan hyödyntämisessä keskeistä on laaja yhteistyö”, hän pohti.

Turku on kouluttanut tietojohtamisen asiantuntijoita, joiden diblomitöissä pyrittiin konkreettisiin hyötyihin esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai vanhustyössä.

Katso Jussi Viran esitysdiat tästä.

Laura Laiho: Tiedon laatu ja nopeus ovat yritysten valttikortit

Liiketoimintajohtaja Laura Laiho Cerion Solutionsista kertoi törmänneensä työssään tiedon ristiriitaan: ” Toisaalta pyörimme dataähkyssä, mutta toisaalta sanotaan, että tietoa ei ole.”

Laiho kävi läpi teknologian kehitystä: datamäärä kasvaa, tiedon kerääminen on helppoa, laskentakapasiteetti moninkertaistuu ja tiedon tallentaminen on edullista. Tietoa on niin paljon, että sitä on vaikea hahmottaa. ” Meidän täytyy visualisoida tieto, muuten emme ymmärrä sitä”, Laiho totesi ja lupasi, että johtajan saadessa ensimmäisen graafin käteensä, hän haluaa niitä lisää.

Laadukas tieto ja nopeus mahdollistavat yrityksille ketteryyden. Tulevaisuuden menestyjiä liike-elämässä ovat Laihon mukaan ne, jotka hyödyntävät asiakasdataa ja reagoivat muutoksiin nopeasti. ” Tieto ei ole enää valtaa, mutta se on tulevaisuuden tärkeintä valuuttaa”, Laura Laiho pohti.

Katso Laura Laihon esitysdiat tästä.

dav
Laura Laiho Cerion Solutionsista (vas.), Leena Setälä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä ja Jari Stenvall Tampereen yliopistosta hämmästelivät loppukeskustelussa, miten heidän esityksensä sopivat niin hyvin yhteen, vaikka he edustavat täysin eri aloja.
Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut työllisyysasteen suuri merkitys kansantalouden kehitykselle. Matala työllisyysaste näkyy heikkona kansantalouden kehityksenä, mikä edelleen rapauttaa julkisen talouden rahoituspohjaa.

Työllisyysasteen kehityksen näkökulmasta Varsinais-Suomen tilanne näyttää valoisalta, sillä maakunnan työllisyysaste on kääntynyt nopeaan kasvuun viime vuoden aikana. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen työllisyysaste oli 67,7 %, mikä oli lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin aallonpohjassa vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kehitystrendi on noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa, ja Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin kovaa vauhtia kasvamassa Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa maan kärkikastiin.

Varisnais-Suomen liitossa seurataan maakunnan työllisyysasteen kehitystä neljä kertaa vuodessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jossa asukkaiden työllisyystilannetta kartoitetaan säännöllisten puhelinhaastattelujen avulla.

 

Lounaispaikkaa päivitetään alueellisella otteella

Lounaispaikkaa päivitetään alueellisella otteella

Natalia Räikkösen työpisteeltä kuuluu klikkailua. Hän selaa koneeltaan Tilastokeskuksen avoimen datan aineistoja.
Räikkönen etsii lounaissuomalaisten näkökulmasta kiinnostavaa uutta tietoa  ja päivittää Lounaispaikka-karttapalvelun aineistoja nykyistä tuoreempiin. ”Lounaispaikan tarkoitus on tarjota alueellista tietoa, jota voivat käyttää ihan tavalliset ihmiset, tutkijat ja viranomaiset.”
Ympäristötieteilijäksi valmistunut Räikkönen tekee Helsingin yliopiston täydennyskoulutukseen kuuluvan harjoittelunsa aluetietopalvelu Lounaistiedossa. Päivitysten lisäksi hän linkittää mahdollisimman monet kartta-aineistot suoraan tuottajan kuten Tilastokeskuksen rajapintapalveluihin. Rajapinta tarkoittaa, että aineisto tulee suoraan tuottajalta, jolloin Lounaispaikasta löytyvät tuoreimmat tiedot.
”Eilen lähetin sähköpostia Pyhäjärvi-instituuttiin ja kysyin, olisiko heillä tarjolla uutta tutkimustietoa”, Natalia Räikkönen kertoo työstään.
Tällä hetkellä Lounaispaikasta näkee Pyhäjärvi-instituutin tuottamaa tietoa muun muassa Pyhäjärven ruskeasuohaukan tai tukkasotkan lintuparihavainnoista tai uposkasvillisuuden kuten nuottaruohon, hapsiluikan ja vesiruton esiintymistä.

Aineistoa ei poisteta

Päivitystyössä vanhoja aineistoja ei poisteta. ”Vanha aineisto voi olla historiallisesti kiinnostavaa.”
Lounaispaikassa on tarjolla lähes 350 kartta-aineistoa eri teemoista kuten ympäristöstä, maankäytöstä, liikenteestä ja palveluista. Uudet aineistot ovat tervetulleita. ”Esimerkiksi yliopistoilla ja eri tutkimuslaitoksilla voi olla mielenkiintoista alueellista tietoa. Myös kulttuuri- tai urheilutapahtumien sijaintitieto kiinnostaisi monia”, Natalia Räikkönen pohtii.

Natalian tärpit Lounaispaikan käyttöön:
  • Voit tarkistaa Lounaispaikasta Varsinais-Suomen palvelut kuten kaupat, kierrätyspisteet, apteekit, kirjastot ja vaikka mitä.
  • Voit vertailla aineistoja laittamalla karttatasoja päällekkäin. Yhdistä esimerkiksi uusia kaavoja ja maisemahistoriakarttoja.
  • Katsele kartasta oman asuinalueesi maaperän ominaisuuksia tai vesistön tilaa.
Jos sinulla on kysyttävää Lounaispaikan päivittämisestä, ota yhteyttä Natalia Räikköseen natalia.raikkonen@varssinais-suomi.fi
Jos sinulla on kysyttävää Lounaispaikan päivittämisestä, ota yhteyttä Natalia Räikköseen natalia.raikkonen@varsinais-suomi.fi
Aluetietofoorumi 9.3.2017

Aluetietofoorumi 9.3.2017

Mitä on tiedolla johtaminen?

Miten dataa voi hyödyntää tietoperustaisessa päätöksenteossa?

Millainen on älykäs ja sopeutumiskykyinen organisaatio?

Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Varsinais-Suomen liiton ja paikkatietokeskus Lounaispaikan maaliskuussa järjestämässä Aluetietofoorumissa. Seminaarissa sukelletaan tiedolla johtamisen, datan hyödyntämisen ja muutosjohtamisen teemoihin erityisesti julkishallinnon näkökulmasta.

Ohjelmassa on kiinnostavia ja ajankohtaisia puheenvuoroja tiedolla johtamisesta sekä datan roolista päätöksenteon tukena. Huippupuhujiemme joukossa on edustettuna niin valtionhallinnon, yritysmaailman, tiedeyhteisön, kaupungin kuin kuntayhtymänkin näkökulmat. Tilaisuuden päätteeksi keskustellaan päivän teemoista.

Seminaari on suunnattu kuntien ja muiden julkishallinnon organisaatioiden johdolle, kuntien luottamushenkilöille, tiedon tuottajille ja jalostajille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Ohjelma (pdf)

  • Aika: torstai 9. maaliskuuta 2017 kello 9:00–14:15
  • Paikka: LOGI1-sali, Logomo (sijainti)
  • Osoite: Köydenpunojankatu 14, Turku
  • some: #aluetietofoorumi

Ilmoittauduthan tilaisuuteen viimeistään 1.3.2017.

Lyyti_kuva1

 

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Varsinais-Suomen matalin työttömyysaste on ollut perinteisesti Turunmaan seutukunnassa. Vakka-Suomi on kuitenkin noussut seutukuntakisassa haastajaksi, ja seudun työttömyysaste painuikin tammikuussa aavistuksen Turunmaan alapuolelle. Uudenkaupungin autotehtaan positiivisten työllisyysuutisten ansioista Vakka-Suomen työttömyysaste on nyt Varsinais-Suomen pienin.

Tarkempia työttömyystietoja löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

 

Palkintosadetta revontulien loimussa

Palkintosadetta revontulien loimussa

Parainen. Timo Blomberg.
Parainen. Timo Blomberg.

Kun kirkkaalla yötaivaalla hehkuvat sinisen, vihreän ja punaisen sävyt, kertoo revontulien seuranta- ja hälytyspalvelu Repo Lights milloin ja minne kannattaa lähteä säihkettä ihailemaan. Repo Lights on yksi avoimen datan idea- ja sovelluskilpailu DataBusiness Challengen voittajista.

Palvelu hyödyntää revontulien ennustetta ja sosiaalisen median pöhinää sekä opastaa käyttäjän revontulien parhaille katselupaikoille.
“ Tämän kaltaisia ehdotuksia olen kaivannut ja erityisesti matkailualalle, jossa mielestäni voitaisiin hyötyä avoimesta datasta paljon nykyistä enemmän”, yksi tuomareista kommentoi.

Databusiness Challengen muita voittajatöitä olivat kaupunkipyörien käyttäjiä tasaisesti eri pyöräasemille ohjaava palvelu, työkalu, joka yhdistää työnhakijat, työpaikat ja opintoalat, vaihto-opiskelijan Suomi-apulainen sekä sovellus, jolla kansalainen voi kertoa mielipiteensä valtuustossa tai eduskunnassa päätettävistä aiheista.

Voittajatyöt palkittiin helmikuun puolivälissä Helsingissä DigitalBusiness Challenge Awardsissa.

Voit katsoa tallenteen koko tilaisuudesta täältä tai poimia alla esitellyistä puheenvuoroista kiinnostavimmat. Puhujien perässä olevat linkit ohjaavat kyseessä olevan ohjelmanumeron alkuun.

 

Tule mukaan DigitalBusiness Challenge -palkintogaalan tunnelmiin

Toimiva kaupunki-kategoriassa Libertas voitti kaksi sarjaa, most innovative solution ja idea with the best business potential. Voittajia onnittelee Ville Korpiluoto (vas.) Kuva: Mediaporras Oy.

Gaala huipentui voittajatöiden julkistuksiin ja voittajien kukituksiin.
Katso Toimiva kaupunki -sarjan palkintojenjako täältä.
Aktiivinen kansalainen -sarjan palkintojenjaon näet täältä.

 

Tuomarit uskovat avoimen datan mahdollisuuksiin

Tuomarin puheenvuoron käyttänyt Ville Korpiluoto Demolasta summaa, että avoin data, idearikkaus ja taito synnyttävät uutta. “Avoin data ja avoimet rajapinnat ylipäätään ovat mun mielestä erittäin hedelmällinen alue tehdä jotain uutta ja sitä kautta aukee myös mahdollisuuksia. Ja usein nää datasetit ja rajapinnat on tällainen enableri. Ne ei vielä itsessään hyödytä juuri mitään, mutta sitten kun siihen liittää idearikkaan mielikuvituksen ja riittävästi taitoa, niin tällaisia usecaseja, minkälaisia asioita voi niiden päälle rakentaa niin helposti löytyy jo aikamoinen liuta.”
Katso Ville Korpiluodon puheenvuoro tästä.

Teemu Ropponen Open knoledge Finlandista toivoi lisää dataa avoimeksi. “ Sekä julkiset varannot että enenevässä määrin meidän henkilökohtaista tietoa sisältävät tietovarannot pitää avata. Ja kun oon täällä kansalaisyhteiskunnan edustajana niin, sanon meille kaikille että, vaaditaan sitä dataa auki. Julkisuuslain mukaisella tietopyynnöllä voidaan pyytää erinäköisiä tietovarantoja auki ja tietopyynnöt  voi toimia myöskin lempeänä ohjauksena datan omistajille, että mitäs dataa pitäiskään auki, koska se  toimii indikaattorina siitä, mitä kansalaiset haluaa.”
Katso Teemu Ropposen puheenvuoro tästä.

Tilaisuuden pääpuhujana toimi Pia Henrietta Kekäläinen. Kuva: Mediaporras Oy.

 

Avoin data nyt ja huomenna

Helsingin kaupungin muotoilujohtaja Anne Stenroos pohtii puheessaan nykyajan muutosta ja tulevaisuuden yhteiskuntaa. “Avoin data, tiedon avoimuus on yksi uuden ajan ja uuden järjestyksen ajureista, mahdollisuus, jonka hyödyntäminen edellyttää notkeutta, nopeutta ja avoimia verkostoja.”
Anne Stenroosin avajaissanat voit katsoa täältä.

Teknologiaentusiasti ja yrittäjä Pia Henrietta Kekäläinen uskoo luovaan teknologiaan.“ Nuoret on ihan sairaan hyvii kuluttamaan teknologiaan, mutta nillä ei oo mitään käsitystä, mitä siellä kauniin konepellin alla tapahtuu. Ja se me halutaan muuttaa.
Pia Henrietta Kekäläisen puheen voit katsoa täältä.

Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeen päällikkö Matti Saastamoinen kertoi, mitä dataa Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ovat ja aikovat avata. “Kaupunkien datanavaussuunnitelmat ovat kaikkien saatavilla databusiness.fi/roadmap -sivuilla. Kävin tänään kurkkaamassa, mitä sieltä on tuloillaan. Siellä on muun muassa terveysasemien asiakastyytyväisyystilastoja, aurinkopotentiaalikartoituksia ja sitä sun tätä tuloillaan.”
Matti Saastamoisen puheenvuoron voit katsoa täältä.

Projektipäällikkö Tanja Lahti Helsinki Region Infosharesta toivoo, että yritykset uskaltavat tarttua avoimeen dataan. “ Olen todella ylpeä siitä, että kuutoskaupungit ja yritykset ovat rohkeita, että löytyy rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta lähteä tällaisiin kokeiluihin mukaan tällaiselle epävarmalle maaperällä. Vähän arvaamatonta, jännittävää. Mutta mun mielestä tää on ihan välttämätöntä, jotta me saadaan muutos käyntiin. Sitä se vaan se edelläkävijyys on, että on pakko joskus sukeltaa vähän tuntemattomaan.”
Tanja Lahden puheenvuoron näet täältä.

Tanja Lahti (oik.) ja Henni Ahvenlampi estradilla. Kuva: Mediaporras Oy
Tanja Lahti (oik.) ja Henni Ahvenlampi estradilla. Kuva: Mediaporras Oy

Tavarakimppakyydistä PiggyBaggystä tunnetussa CoReorient-yrityksessä työskentelevä Henni Ahvenlampi toivoo pitkäjänteisyyttä kehittämistyöhön: “ Ihmiset oikeesti haluaa pysyviä modernisoituja peruspalveluita, mutta eivät halua jatkuvasti vaihtuvia lyhyitä kokeiluja.”
Katso Henni Ahvenlammen puhe täältä.

Paneelikeskusteluissa pinnalla yritysten ja kaupunkien yhteistyö

Annukka Varteva Forum Viriumista ohjasi paneelikeskustelijat yritysten ja kaupunkien yhteisten rajapintojen kehittämisestä syövereihin. Keskustelijoina Business Development Manager Tapio Ahomäki Trimble Solutionsilta, myyntijohtaja Jani Asikainen Timmi Softwaresta ja Co-founder Roope Suomalainen Eventz.todaysta.
Katso paneelikeskustelu täältä.

Rasmus Roiha (vas.) ja Niklas Lahti osallistuivat paneelikeskusteluun. Kuva: Mediaporras Oy.

Toisessa paneelikeskustelussa Hanna Niemi-Hugaerts johdattaa ICT-kehityspäällikkö Kari Miskalan Helsingin kaupungilta, liiketoimintajohtaja Kari Tuukkasen Sitosta, toimitusjohtaja Rasmus Roihan Ohjelmistoyrittäjistä ja toimitusjohtaja Niklas Lahden Nord Softwaresta keskustelemaan yritysten ja kaupunkien yhteistyöstä.
Katso toinen paneelikeskustelu täältä.