Suhdanteet

Lounaistieto / Tilastot / Archive by category "Suhdanteet"
Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut työllisyysasteen suuri merkitys kansantalouden kehitykselle. Matala työllisyysaste näkyy heikkona kansantalouden kehityksenä, mikä edelleen rapauttaa julkisen talouden rahoituspohjaa.

Työllisyysasteen kehityksen näkökulmasta Varsinais-Suomen tilanne näyttää valoisalta, sillä maakunnan työllisyysaste on kääntynyt nopeaan kasvuun viime vuoden aikana. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen työllisyysaste oli 67,7 %, mikä oli lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin aallonpohjassa vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kehitystrendi on noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa, ja Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin kovaa vauhtia kasvamassa Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa maan kärkikastiin.

Varisnais-Suomen liitossa seurataan maakunnan työllisyysasteen kehitystä neljä kertaa vuodessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jossa asukkaiden työllisyystilannetta kartoitetaan säännöllisten puhelinhaastattelujen avulla.

 

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Varsinais-Suomen matalin työttömyysaste on ollut perinteisesti Turunmaan seutukunnassa. Vakka-Suomi on kuitenkin noussut seutukuntakisassa haastajaksi, ja seudun työttömyysaste painuikin tammikuussa aavistuksen Turunmaan alapuolelle. Uudenkaupungin autotehtaan positiivisten työllisyysuutisten ansioista Vakka-Suomen työttömyysaste on nyt Varsinais-Suomen pienin.

Tarkempia työttömyystietoja löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

 

Yritysten liikevaihto kääntynyt kasvuun

Yritysten liikevaihto kääntynyt kasvuun

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Talouden myönteinen vire näkyy myös yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä ennakkotilastojen mukaan liikevaihto on kääntynyt vuoden 2016 aikana selvään kasvuun.

Liikevaihdon myönteistä kehitystä on viime vuosina kannatellut palvelujen ja etenkin rakentamisen myönteinen suhdannekehitys, mutta myös kaupan ala on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Sen sijaan teollisuuden suhdannekehityksessä ei vielä näy selvää käännettä, vaikka pitkään jatkunut liikevaihdon lasku onkin pysähtynyt. Oletettavaa kuitenkin on, että etenkin Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon kasvaessa, myös teollisuuden liikevaihto kääntyy kasvu-uralle.

Yritysten suhdannekehitys on viime vuosina jakautunut voimakkaasti myös alueellisesti. Salon seutu on teknologiateollisuuden romahduksen myöstä yhä ongelmissa, vaikka havaittavissa on varovainen käänne kasvuun. Vakka-Suomessa yritysten liikevaihto on pudonnut johtuen paljolti Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon tilapäisestä hidastumisesta vuoden 2016 aikana. Muilla seuduilla liikevaihdon kehitys on edennyt viime vuosina samaa tahtia koko maakunnan kehityksen kanssa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään elokuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2017 saakka.

 

Työpaikkakato pysähtymässä vuonna 2016

Työpaikkakato pysähtymässä vuonna 2016

Työpaikkojen määrä on laskenut tasaisesti Varsinais-Suomesta vuodesta 2011. Vuoden 2014 loppuun mennessä työpaikkoja oli hävinnyt lähes 10 000, ja niiden määrä oli tuolloin samalla tasolla kuin vuonna 1999, vaikka maakunnan asukasluku on samana aikana kasvanut lähes 30 000 asukkaalla. Varsinais-Suomen liitossa tehdyn ennusteen mukaan työpaikkojen väheneminen näyttäisi kuitenkin pysähtyvän kuluvan vuoden aikana.

Jos koko maakunnan työpaikkamäärä on vuoden 1999 tasolla, ovat seutukunnittaiset erot kuitenkin suuria. Vain Turun seudulla työpaikkamäärä on ollut koko 15 vuoden tarkastelujaksolla korkeampi kuin lähtövuotena. Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seuduilla työpaikkamäärä on hieman alemmalla tasolla kuin 1999, mutta Vakka-Suomessa ainoana seutukuntana viimeaikainen kehitys on ollut nousujohteista. Sen sijaan Salon seudulla työpaikkamäärä on romahtanut yli 20 % alemmalle tasolle kuin vuonna 1999. Salon seudulla työpaikkaennuste näyttää kuitenkin aavistuksen myönteisemmältä kuin muissa seutukunnissa.

Työpaikkamäärän tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen tietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä tilastointihetkestä (joulukuun 2014 tiedot syyskuussa 2016). Pitkän tilastoviiveen vuoksi Varsinais-Suomen liitossa on laadittu työpaikkaennuste, joka perustuu toteutuneeseen työttömyyskehitykseen. Ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta, mutta yleisesti työttömyys- ja työpaikkakehityksen välinen yhteys on voimakas, mikä lisää ennusteen luotettavuutta.

 

Rakentamisen positiivinen kehitys kannattelee yritysten liikevaihtoa

Rakentamisen positiivinen kehitys kannattelee yritysten liikevaihtoa

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat viimeaikaisissa selvityksissä olleet toiveikkaita. Tämä ei kuitenkaan näy vielä suoraan yritysten liikevaihdossa, vaan kuluvan vuoden alussa liikevaihdon kehitys on jatkunut vakaan tasaisena.

Suhdannekehitys on kuitenkin riippuvainen toimialasta. Rakentamisen kehitys on voimakkaan nousujohteista, ja palvelut ovat kasvaneet tasaisesti jo pitkään. Myös kaupan alan kehitys näyttää kääntyneen viime vuoden lopulla nousujohteiseksi. Sen sijaan teollisuuden liikevaihdon kehitys menee yhä tasaisesti alaspäin, mikä painaa koko Varsinais-Suomen suhdannekehitystä. Teollisuusyritykset ovat tosin siirtyneet yhä enemmän myös palvelujen tuottajiksi, mikä hämärtää toimialojen rajoja.

Teollisuuden merkitys Varsinais-Suomen suhdannekehitykselle on kuitenkin suuri, sillä se on yhä euromääräisesti merkittävin päätoimiala maakunnassa, vaikka kauppa kuroo eroa koko ajan kiinni. Sen sijaan voimakkaasti kasvava rakentaminen on päätoimialoista euromääräisesti pienin, eikä sen positiivinen kehitys yksin riitä kumoamaan teollisuuden alamäkeä ja saamaan maakunnan kokonaistuotantoa nousuun.

Yritysten suhdannekehitys on viime vuosina jakautunut voimakkaasti myös alueellisesti. Salon seutu on teknologiateollisuuden romahduksen myöstä yhä ongelmissa, kun taas Vakka-Suomessa kehitys on ollut vahvan nousujohteista. Eriytyvä kehitys on viime aikoina hieman hidastunut. Syitä tähän on mm. Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon tilapäinen hidastuminen uuden automallin tuotantoon ottamisen vuoksi sekä Salon seudun varovaisen toiveikkaat suhdannenäkymät, jotka uumoilevat pahimman olevan jo takana.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään tammikuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuuhun 2016 saakka.

 

 

Rakentamisen ja palvelujen liikevaihto kasvussa

Rakentamisen ja palvelujen liikevaihto kasvussa

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on ollut viime aikoina tasaista. Toimialojen välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Palvelu- ja rakennusaloilla liikevaihdon kasvu on ollut nopeaa, mutta teollisuustuotanto supistuu yhä.

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on ollut viime aikoina tasaista. Vuoden 2012 alussa alkanut tuotannon lasku pysähtyi vuonna 2014, jonka jälkeen muutokset kokonaistuotannossa ovat olleet vähäisiä. Liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos oli viime vuoden huhti–syyskuussa hienoisessa kasvussa, kun koko maassa yritysten liikevaihto väheni 1,4 prosenttia. Koko maan kehitystä heikensi erityisesti Uusimaa, jossa liikevaihto tippui 4,3 prosenttia edellisvuotiseen verrattuna.

Vaikka liikevaihdon keskimääräinen kehitys on ollut maakunnassa melko tasaista, on toimialojen välillä merkittäviä eroja. Palvelu- ja rakennusaloilla liikevaihdon kasvu on ollut vuoden 2015 aikana nopeaa, mutta teollisuustuotanto näyttäisi yhä supistuvan, joskaan ei enää yhtä nopeasti kuin muutama vuosi sitten. Kaupan kehitys seuraa melko tarkasti liikevaihdon kokonaiskehitystä, eikä alalla ole tapahtunut voimakkaita muutoksia ylös- tai alaspäin useaan vuoteen.

Myös seutukunnittain tarkasteltuna yritysten liikevaihdon kehitys on tasoittunut. Vuonna 2012 alkanut seutu-kuntien tuotannon nopea eriytyminen näyttää pysähtyneen. Vaikka Vakka-Suomessa liikevaihto on kasvanut huhti–syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna ja sekä Salossa että Turunmaalla laskenut, on liikevaihdon kehitystrendi hyvin tasainen jokaisessa seutukunnassa.

 

 

 

Lue PDF-muodossa

 

Elektroniikkateollisuuden murros rokottanut eniten Varsinais-Suomea

Elektroniikkateollisuuden murros rokottanut eniten Varsinais-Suomea

Varsinais-Suomen alueellisen arvonlisäyksen heikkoa kehitystä selittää elektroniikkateollisuuden romahdus, jonka vaikutus on ollut Varsinais-Suomelle talou­delle erittäin suuri. Selvästi pahimmin on kärsinyt Salon seutu, jonka arvonlisäyksestä hävisi vuosina 2007–2013 yli 2 miljardia euroa. Parhaiten on menestynyt Turun seutu, jossa erityisesti kemianteollisuuden arvonlisäys on kasvanut merkittävästi.

Varsinais-Suomi sijoittui kaikista Suomen maakunnista selvästi heikoimmin, kun vertaillaan alueellisen arvonlisäyksen volyymin muutosta vuosina 2007–2013. Tänä aikana maakunnan tuotannon volyymi laski 17 %, mikä tarkoittaa hintojen muutoksen huomioiden noin 2,5 miljardin euron pudotusta. Arvonlisäyksen volyymi laski tosin lähes kaikissa maakunnissa. Vain Lapissa, Kanta-Hämeessä ja Pohjanmaalla tuotannon volyymi kasvoi tarkastelujaksolla.

Selvästi suurin osa Varsinais-Suomen arvonlisäyksen laskusta tapahtui sähkö- ja elektroniikkateollisuuden alalla, jonka tuotannon arvosta hävisi kuudessa vuodessa yli 2 miljardia euroa eli 93 prosenttia koko toimialan arvonlisäyksestä. Jos maakuntien arvonlisäyksen volyymia vertaillaan ilman elektroniikkateollisuuden lukuja, muuttuukin kuva radikaalisti, ja kaikkien elektroniikkateollisuuden rakennemuutoksesta kärsineiden maakuntien tuotantoluvut kasvavat merkittävästi.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden jälkeen Varsinais-Suomessa väheni eniten metallinjalostuksen ja rakentamisen arvonlisäys. Molemmilla toimialoilla on kuitenkin tällä hetkellä selvästi positiivisemmat kehitysnäkymät kuin vuoden 2013 lopussa. Eniten tuotannon volyymia Varsinais-Suomessa lisäsi puolestaan kemianteollisuus, jonka nousua siivittää ennen kaikkea vahva lääketeollisuus. Toiseksi eniten kasvoi terveys- ja sosiaalipalvelut, joskin sen arvonlisäystä selittää pääasiassa julkisen sektorin sote-työpaikkamäärän ja siten palkkasumman kasvu.

Seutukunnittain tarkasteltuna selvästi eniten arvonlisäyksen volyymi on laskenut Salon seudulla, jonka tuotannosta hävisi yli puolet vuosina 2007–2013. Turunmaalla ja Vakka-Suomessa arvonlisäys on kehittynyt lähellä maakunnan keskiarvoa, mutta Loimaan ja erityisesti Turun seudulla kehitys on ollut selvästi koko Varsinais-Suomea parempaa. Vakka-Suomessakin tuotannon kehitys on kääntynyt selvään kasvuun vuoden 2013 jälkeen.

Salon seudun ongelmallista tilannetta selittää lähes yksinomaa elektroniikkateollisuuden romahdus, sillä muilla toimialoilla ei arvonlisäyksen volyymissa ole nähtävissä läheskään yhtä merkittäviä notkahduksia. Sen sijaan alat, joilla arvonlisäys on kasvanut euromääräisesti eniten, löytyvät pääsääntöisesti Turun seudulta. Tämä näkyy erityisesti lääketeollisuuden osalta, joka seutukuntavertailussa luokittuu ryhmään muu teollisuus.

Arvonlisäyksellä tarkoitetaan alueen tuotannon synnyttämää arvoa. Se lasketaan yritysten osalta vähentämällä tuotannosta tuottamiseen käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja epäkaupallisessa tuotannossa laskemalla yhteen maksetut palkat, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Arvonlisäyksen muutoksen volyymi lasketaan kiinteähintaisista luvuista, jolloin euromääräisestä arvonlisäyksen kehityksestä poistetaan hintojen muutos. Arvonlisäys poikkeaa hieman bruttokansantuotteesta, johon lasketaan arvonlisäyksen lisäksi myös tuoteverot ja tuotetukipalkkiot.

Lataa PDF-muodossa

 

Maakunnan tila -analyysi julkaistu

Maakunnan tila -analyysi julkaistu

maakunnan-tila-kansi-s2015Varsinais-Suomen viimeaikaista kehitystä peilaava Maankunnan tila -katsaus on julkaistu. Syksyn 2015 katsauksessa tarkastellaan työttömyyskehityksen trendejä ja analysoidaan juuri julkaistun väestöennusteen lukuja. Lisäksi katsauksessa esitellään maakuntastrategian tavoitteiden toteutumista mittaavan kumppanuusbarometrin tuloksia.

Kaksikielinen Maakunnan tila -katsaus julkaistaan kaksi kertaa vuodessa kesä- ja joulukuussa. Uusin katsaus on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta.

Maakunnan tila – katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä 2015

Veroprosentti ei kerro paljonko kunta saa verotuloja

Veroprosentti ei kerro paljonko kunta saa verotuloja

Varsinais-Suomen kuntien efektiiviset veroasteet jäävät kauas nimellisestä veroprosentista

Erilaisten vähennysten johdosta kuntien nimelliset veroprosentit eivät vastaa kuntien saamia verotuloja. Puhutaan efektiivisestä veroasteesta, joka kuvaa todellista kunnille maksetun verotulon määrää. Vuonna 2015 Varsinais-Suomen alhaisin veroprosentti oli Naantalissa ja korkein Vehmaalla. Vehmaan efektiivinen veroaste oli kuitenkin alhaisempi kuin Naantalin. Tämä tarkoittaa, että Naantali saa suhteellisesti enemmän verotuloja kuin Vehmaa, vaikka sen nimellinen tuloveroprosentti on huomattavasti alhaisempi.

Lisätietoja efektiivisestä veroasteesta Kuntaliiton sivuilla.

 

 

Teollisuustuotannon alamäki rokottaa suhdannekehitystä

Teollisuustuotannon alamäki rokottaa suhdannekehitystä

Teollisuustuotannon voimakas heikkeneminen on painanut Varsinais-Suomen suhdannekehitystä alaspäin. Rakentamisen ja palvelualojen liikevaihdon kehitys näyttää kuitenkin myönteiseltä, ja kauppakin pitää pintansa. Euromääräisesti teollisuuden ja kaupan tuotantoluvut ovatkin viime vuosina lähentyneet selvästi toisiaan.

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on jäänyt viimeisen parin vuoden aikana selvästi jälkeen valtakunnallisesta kehityksestä. Varsinais-Suomen viimeaikainen kehitystrendi on kuitenkin samansuuntainen kuin muissa eteläisen Suomen suurissa maakunnissa, ja esimerkiksi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla suhdannetilanne oli vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa Varsinais-Suomeakin haastavampi.

Maakunnan alavireinen suhdannekehitys johtuu suurelta osin teollisuustuotannon ongelmista, sillä teollisuustuotannon kehitys on ollut tasaisen laskeva vuodesta 2012 alkaen. Parhaiten on mennyt palvelualoilla, mutta myös rakennusalalla kehitys näyttää nousujohteiselta. Kaupan alan kehitys on ollut vaisua, mutta teollisuustuotannon kaltaista romahdusta ei alalla ole tapahtunut. Euromääräisesti kaupan liikevaihto läheneekin jo teollisuustuotannon arvoa.

Alueellisesti tarkasteltuna liikevaihdon kehitys on Varsinais-Suomessa epätasaista. Vakka-Suomessa myönteinen suhdannekehitys on jatkunut tasaisesti, ja liikevaihdon kasvuluvut ovat seudulla maan korkeimmat. Turun ja Loimaan seuduilla kehitys on ollut melko tasaista, mutta Turunmaalla ja erityisesti Salon seudulla tuotannon alamäki on ollut jyrkkä. Vaikka nopein pudotus onkin seuduilla hieman tasoittunut, on kummankin liikevaihdon kehitys yhä maan heikoimpia.

Lataa PDF-muodossa