Tilastot

Lounaistieto / Archive by category "Tilastot"
Turku maan toiseksi suurin kansainvälinen lentoasema

Turku maan toiseksi suurin kansainvälinen lentoasema

kv-vertailu

Turun lentoasema on onnistunut pitämään kiinni kansainvälisistä lentoyhteyksistään ja kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärillä mitattuna vakiinnuttamaan asemansa maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana. Turun lentoaseman kansainvälisen liikenteessä kulkee noin 220 000 matkustajaa vuodessa, kun toisena olevalla Tampereen lentoasemalla vastaava luku on vain noin 120 000. Tampereen putoaminen Vaasan lentoaseman tasolle johtuu ennen kaikkea halpalentoyhtiö Ryanairin reittien merkittävästä vähenemisestä lentoasemalla.

Rovaniemen uudet suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa. Kansainvälisenä lentoasemana Rovaniemi on kuitenkin yli puolet Turkua pienempi. Myös Oulun lentoasema on kansainvälisenä kenttänä pieni, vaikka kotimaan lennot nostavat sen selvästi Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lentoasemaksi. Kansainvälisessä lentoliikenteessä Helsinki-Vantaa on omaa luokkaansa noin 15 miljoonalla vuotuisella matkustajalla.

Lentoliikennetilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton jatkuvasti päivittyvään tilastoseurantaan.

Julkaistu 26.6.2017

TYPO-hankkeiden toiminta-alueet kartalla!

TYPO-hankkeiden toiminta-alueet kartalla!

Työllisyyspoliittiset hankkeet (TYPO-hankkeet) tarjoavat työttömille palkkatuki- ja työkokeilumahdollisuuksia ympäri Varsinais-Suomen. Näillä TE-toimiston rahoittamilla hankkeilla parannetaan työttömien ammattitaitoa ja osaamista ja siten edistetään heidän työllistymistään.

Lounaispaikassa voit katsella hankkeiden toiminta-alueita kartalla sekä tarkistaa lähimmän TE-toimiston sijainnin. Jos kiinnostut, ota rohkeasti yhteyttä suoraan hankkeeseen tai TE-toimistoon! Lisätietoja hankkeista (nettisivut ja sijaintitiedot) löydät klikkaamalla TE-hankkeen pistettä tai aluetta. Tietoa TYPO-hankkeista on saatu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Työelämäpalvelut-yksiköstä.

Pikaohjeet karttapalvelun käyttöön:

Valitut tasot -valikosta näet valitut karttatasot ja voit säätää niiden järjestystä ja näkyvyyttä. Listan ylimpänä on karttanäkymässä päällimmäisenä oleva karttataso. Voit muuttaa karttatasojen järjestystä raahaamalla niitä hiirellä listalla ylöspäin tai alaspäin. Tarvittaessa voit piilottaa tai näyttää haluamasi karttatasot:

Karttapalvelu Lounaispaikka

Karttaselitteet-valikoista näet valittujen karttatasojen selitteet:

Karttapalvelu Lounaispaikka
Koulutustarjonta määrittää osaavan työvoiman saatavuutta

Koulutustarjonta määrittää osaavan työvoiman saatavuutta

Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa tarkastellaan Lounais-Suomessa käynnissä olevaa positiivista rakennemuutosta. Alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy merkittävästi tulevan vuosikymmen aikana. Lounais-Suomessa tarvitaan ainakin 15 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana. Teknisen alan osaajista ja erityisesti materiaali- ja konetekniikan diplomi-insinööreistä on huutava pula.

Varsinais-Suomen liitossa tehdyn analyysin perusteella alueen koulutustarjonnalla on erittäin suuri merkitys kyseisen alueen osaavan työvoiman tarjontaan. Esimerkiksi diplomi-insinöörikoulutukseen hakeudutaan Varsinais-Suomesta huomattavasti harvemmin kuin Pirkanmaalta tai Uudeltamaalta. Lisäksi ne, jotka muuttavat muualle opiskelemaan palaavat harvoin töihin lähtömaakuntaan.

– Ajan myötä tämä vinouttaa työvoiman osaamisen rakennetta, mikä näkyy siinä, että Varsinais-Suomen työvoimasta diplomi-insinöörejä on huomattavasti vähemmän kuin Pirkanmaalla, toteaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta.

Työvoiman liikkuminen ei myöskään ratkaise yksin koulutustarjonnasta aiheutuvaa osaamisen epätasapainoa. Ihmiset pyrkivät välttämään pitkiä työmatkoja, jolloin pendelöinnin lisääminen voi tuoda ratkaisun osaavan työvoiman pulaan vain lyhyillä välimatkoilla.

Muuttoliike pystyy vastaamaan työvoiman liikkuvuuden tarpeisiin myös pitkillä etäisyyksillä. Turun seutu ja Helsingin seutua lukuun ottamatta myös muut yliopistoseutukunnat on kuitenkin muuttotappioalueita, kun tarkastellaan vain korkeasti koulutetun työvoiman muuttoliikettä.

– Yliopistopaikkakunnat menettävät korkeakoulutettua työvoimaa etenkin pääkaupunkiseudun työmarkkinoille, Vasanen tähdentää.

Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi myös työllisyyskehityksessä. Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana ja noussut jo koko maan tilannetta korkeammalle. Jos työllisyyskehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa Varsinais-Suomen työllisyysaste 72 % rajan jo kuluvan vuoden lopussa. Myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun, ja etenkin Vakka-Suomessa työttömyyden lasku on ollut nopeaa.

Julkaistu 12.6.2017

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti kuluneen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa.

Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömyysasteen lasku kiihtyy vuoden 2017 aikana valtakunnallisesti, mikä tarkoittaa, että Varsinais-Suomessa voidaan odottaa vähintään nykyisen työttömyyden laskuvauhdin jatkumista. Työttömyysasteen kehitystrendin voikin olettaa laskevan nykyisestä noin 12 prosentista lähemmäs kymmentä prosenttia vuoden loppuun mennessä.

Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

tyollisyys-tyottomys-trendikehitys 2017-I some

Julkaistu 22.5.2017

 

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Kuluneen talven aikana on uutisoitu usein matkailualan kasvusta ja etenkin kiinalaisturistien mielenkiinnon heräämisestä Suomen matkailukohteisiin. Vuoden 2016 aikana matkailuala piristyi myös Varsinais-Suomessa, kun muutamia vuosia jatkunut yöpymisten määrän lasku kääntyi taas kasvuun. Viime vuonna Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 1,2 miljoonaa kertaa, mikä lähestyy jo kulttuuripääkaupunkivuoden ennätyslukuja.

Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden noususuhdanne ei kuitenkaan johdu aasialaisten matkailijoiden rynnäköstä kuten Lapissa. Ehdottomasti suurin osa yöpymisten määrän kasvusta vuonna 2016 selittyi kotimaisen matkailun lisääntymisellä. Ulkomailtakin saapuvien matkailijoiden osalta eniten kasviovat Itämeren piirin maat Saksa, Viro ja Puola. Yöpymisten määrän kasvu näyttäisikin liittyvän ennen kaikkea talouden noususuhdanteeseen ja siihen liittyvään työmatkojen määrän kasvuun.

Yöpymistilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton tilastoseurantaan.

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut työllisyysasteen suuri merkitys kansantalouden kehitykselle. Matala työllisyysaste näkyy heikkona kansantalouden kehityksenä, mikä edelleen rapauttaa julkisen talouden rahoituspohjaa.

Työllisyysasteen kehityksen näkökulmasta Varsinais-Suomen tilanne näyttää valoisalta, sillä maakunnan työllisyysaste on kääntynyt nopeaan kasvuun viime vuoden aikana. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen työllisyysaste oli 67,7 %, mikä oli lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin aallonpohjassa vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kehitystrendi on noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa, ja Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin kovaa vauhtia kasvamassa Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa maan kärkikastiin.

Varisnais-Suomen liitossa seurataan maakunnan työllisyysasteen kehitystä neljä kertaa vuodessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jossa asukkaiden työllisyystilannetta kartoitetaan säännöllisten puhelinhaastattelujen avulla.

 

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Varsinais-Suomen matalin työttömyysaste on ollut perinteisesti Turunmaan seutukunnassa. Vakka-Suomi on kuitenkin noussut seutukuntakisassa haastajaksi, ja seudun työttömyysaste painuikin tammikuussa aavistuksen Turunmaan alapuolelle. Uudenkaupungin autotehtaan positiivisten työllisyysuutisten ansioista Vakka-Suomen työttömyysaste on nyt Varsinais-Suomen pienin.

Tarkempia työttömyystietoja löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

 

Yritysten liikevaihto kääntynyt kasvuun

Yritysten liikevaihto kääntynyt kasvuun

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Talouden myönteinen vire näkyy myös yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä ennakkotilastojen mukaan liikevaihto on kääntynyt vuoden 2016 aikana selvään kasvuun.

Liikevaihdon myönteistä kehitystä on viime vuosina kannatellut palvelujen ja etenkin rakentamisen myönteinen suhdannekehitys, mutta myös kaupan ala on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Sen sijaan teollisuuden suhdannekehityksessä ei vielä näy selvää käännettä, vaikka pitkään jatkunut liikevaihdon lasku onkin pysähtynyt. Oletettavaa kuitenkin on, että etenkin Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon kasvaessa, myös teollisuuden liikevaihto kääntyy kasvu-uralle.

Yritysten suhdannekehitys on viime vuosina jakautunut voimakkaasti myös alueellisesti. Salon seutu on teknologiateollisuuden romahduksen myöstä yhä ongelmissa, vaikka havaittavissa on varovainen käänne kasvuun. Vakka-Suomessa yritysten liikevaihto on pudonnut johtuen paljolti Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon tilapäisestä hidastumisesta vuoden 2016 aikana. Muilla seuduilla liikevaihdon kehitys on edennyt viime vuosina samaa tahtia koko maakunnan kehityksen kanssa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään elokuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2017 saakka.

 

Matkustajamäärän kasvu kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta

Matkustajamäärän kasvu kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta

Helsingin Sanomat kirjoitti 12.12. koko aukeaman jutun Tampereen lentoaseman kasvusuunnitelmista, johon Turun Sanomat vastasi seuraavana päivänä artikkelilla siitä, miten Turun lentoasema on tänä vuonna kirkkaasti ohittamassa Tampereen matkustajamäärissä. Turun Sanomien johtopäätös on oikea, sillä Turun lentoaseman matkustajamäärä tulee tänä vuonna olemaan noin 325 000, kun Tampereella jäädään arviolta vain noin 210 000 matkustajaan.

Turun osalta kasvua tulee olemaan yli 10 000 matkustajan verran, mutta Tampereen luku lähes puolittuu edellisvuotisesta noin 150 000 matkustajan vähentyessä. Turku menestyy etenkin kansainvälisessä liikenteessä, mutta myös kotimaan liikenteessä Turku on selvästi Tamperetta edellä. Turun lentoasema ylitti 200 000 suoraan ulkomaille suuntaavan lentomatkustajan rajan jo marraskuussa, kun Tampereella koko vuoden kansainvälisen lentoliikenteen luku on jäämässä reiluun 120 000 matkustajaan.

Tampereen lentoaseman matkustajamäärä on myös laskenut tasaisesti viime vuosina, joskin varsinainen romahdus on tapahtunut vasta tänä vuonna. Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat puolestaan olleet huomattavan tasaisia sen jälkeen, kun Ryan Air vetäytyi Turusta vuoden 2012 jälkeen. Matkustajamäärän vakautta ja viimeaikaista kasvua voi pitää hyvänä osoituksena Turun lentoaseman vetovoimaisuudesta aikana, jolloin monet muut Etelä-Suomen pienet ja keksisuuret lentoasemat ovat olleet suurissa vaikeuksissa.

Turun vakaa kehitys kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta etenkin muiden kuin Ryan Airin kaltaisten halpalentoyhtiöiden keskuudessa, joiden reittiverkoston suunnittelu perustuu kaluston siirtämiseen nopeasti tuottoisimmiksi arvioiduille reiteille. Pitkäjänteisyys ja reittien pysyvyys onkin tärkeää lentoasemien kehittämisen kannalta. Ihmiset eivät opi käyttämään lentoasemaa, mikäli mahdollisuudet reittitarjonnan hyödyntämiseen vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Etenkin liikematkustajille lentoaseman vetovoima ja perinteisten lentoyhtiöiden reittitarjonta on tärkeää.

Ajantasainen lento-liikenteen seuranta löytyy Lounaistiedon tilastosivulta.