Tilastot

Lounaistieto / Archive by category "Tilastot"
Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Kuluneen talven aikana on uutisoitu usein matkailualan kasvusta ja etenkin kiinalaisturistien mielenkiinnon heräämisestä Suomen matkailukohteisiin. Vuoden 2016 aikana matkailuala piristyi myös Varsinais-Suomessa, kun muutamia vuosia jatkunut yöpymisten määrän lasku kääntyi taas kasvuun. Viime vuonna Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 1,2 miljoonaa kertaa, mikä lähestyy jo kulttuuripääkaupunkivuoden ennätyslukuja.

Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden noususuhdanne ei kuitenkaan johdu aasialaisten matkailijoiden rynnäköstä kuten Lapissa. Ehdottomasti suurin osa yöpymisten määrän kasvusta vuonna 2016 selittyi kotimaisen matkailun lisääntymisellä. Ulkomailtakin saapuvien matkailijoiden osalta eniten kasviovat Itämeren piirin maat Saksa, Viro ja Puola. Yöpymisten määrän kasvu näyttäisikin liittyvän ennen kaikkea talouden noususuhdanteeseen ja siihen liittyvään työmatkojen määrän kasvuun.

Yöpymistilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton tilastoseurantaan.

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut työllisyysasteen suuri merkitys kansantalouden kehitykselle. Matala työllisyysaste näkyy heikkona kansantalouden kehityksenä, mikä edelleen rapauttaa julkisen talouden rahoituspohjaa.

Työllisyysasteen kehityksen näkökulmasta Varsinais-Suomen tilanne näyttää valoisalta, sillä maakunnan työllisyysaste on kääntynyt nopeaan kasvuun viime vuoden aikana. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen työllisyysaste oli 67,7 %, mikä oli lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin aallonpohjassa vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kehitystrendi on noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa, ja Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin kovaa vauhtia kasvamassa Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa maan kärkikastiin.

Varisnais-Suomen liitossa seurataan maakunnan työllisyysasteen kehitystä neljä kertaa vuodessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jossa asukkaiden työllisyystilannetta kartoitetaan säännöllisten puhelinhaastattelujen avulla.

 

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Vakka-Suomen työttömyysaste maakunnan pienin

Varsinais-Suomen matalin työttömyysaste on ollut perinteisesti Turunmaan seutukunnassa. Vakka-Suomi on kuitenkin noussut seutukuntakisassa haastajaksi, ja seudun työttömyysaste painuikin tammikuussa aavistuksen Turunmaan alapuolelle. Uudenkaupungin autotehtaan positiivisten työllisyysuutisten ansioista Vakka-Suomen työttömyysaste on nyt Varsinais-Suomen pienin.

Tarkempia työttömyystietoja löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

 

Yritysten liikevaihto kääntynyt kasvuun

Yritysten liikevaihto kääntynyt kasvuun

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Talouden myönteinen vire näkyy myös yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä ennakkotilastojen mukaan liikevaihto on kääntynyt vuoden 2016 aikana selvään kasvuun.

Liikevaihdon myönteistä kehitystä on viime vuosina kannatellut palvelujen ja etenkin rakentamisen myönteinen suhdannekehitys, mutta myös kaupan ala on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Sen sijaan teollisuuden suhdannekehityksessä ei vielä näy selvää käännettä, vaikka pitkään jatkunut liikevaihdon lasku onkin pysähtynyt. Oletettavaa kuitenkin on, että etenkin Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon kasvaessa, myös teollisuuden liikevaihto kääntyy kasvu-uralle.

Yritysten suhdannekehitys on viime vuosina jakautunut voimakkaasti myös alueellisesti. Salon seutu on teknologiateollisuuden romahduksen myöstä yhä ongelmissa, vaikka havaittavissa on varovainen käänne kasvuun. Vakka-Suomessa yritysten liikevaihto on pudonnut johtuen paljolti Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon tilapäisestä hidastumisesta vuoden 2016 aikana. Muilla seuduilla liikevaihdon kehitys on edennyt viime vuosina samaa tahtia koko maakunnan kehityksen kanssa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään elokuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2017 saakka.

 

Matkustajamäärän kasvu kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta

Matkustajamäärän kasvu kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta

Helsingin Sanomat kirjoitti 12.12. koko aukeaman jutun Tampereen lentoaseman kasvusuunnitelmista, johon Turun Sanomat vastasi seuraavana päivänä artikkelilla siitä, miten Turun lentoasema on tänä vuonna kirkkaasti ohittamassa Tampereen matkustajamäärissä. Turun Sanomien johtopäätös on oikea, sillä Turun lentoaseman matkustajamäärä tulee tänä vuonna olemaan noin 325 000, kun Tampereella jäädään arviolta vain noin 210 000 matkustajaan.

Turun osalta kasvua tulee olemaan yli 10 000 matkustajan verran, mutta Tampereen luku lähes puolittuu edellisvuotisesta noin 150 000 matkustajan vähentyessä. Turku menestyy etenkin kansainvälisessä liikenteessä, mutta myös kotimaan liikenteessä Turku on selvästi Tamperetta edellä. Turun lentoasema ylitti 200 000 suoraan ulkomaille suuntaavan lentomatkustajan rajan jo marraskuussa, kun Tampereella koko vuoden kansainvälisen lentoliikenteen luku on jäämässä reiluun 120 000 matkustajaan.

Tampereen lentoaseman matkustajamäärä on myös laskenut tasaisesti viime vuosina, joskin varsinainen romahdus on tapahtunut vasta tänä vuonna. Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat puolestaan olleet huomattavan tasaisia sen jälkeen, kun Ryan Air vetäytyi Turusta vuoden 2012 jälkeen. Matkustajamäärän vakautta ja viimeaikaista kasvua voi pitää hyvänä osoituksena Turun lentoaseman vetovoimaisuudesta aikana, jolloin monet muut Etelä-Suomen pienet ja keksisuuret lentoasemat ovat olleet suurissa vaikeuksissa.

Turun vakaa kehitys kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta etenkin muiden kuin Ryan Airin kaltaisten halpalentoyhtiöiden keskuudessa, joiden reittiverkoston suunnittelu perustuu kaluston siirtämiseen nopeasti tuottoisimmiksi arvioiduille reiteille. Pitkäjänteisyys ja reittien pysyvyys onkin tärkeää lentoasemien kehittämisen kannalta. Ihmiset eivät opi käyttämään lentoasemaa, mikäli mahdollisuudet reittitarjonnan hyödyntämiseen vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Etenkin liikematkustajille lentoaseman vetovoima ja perinteisten lentoyhtiöiden reittitarjonta on tärkeää.

Ajantasainen lento-liikenteen seuranta löytyy Lounaistiedon tilastosivulta.

Varsinais-Suomen työllisyystilanne valoisa

Varsinais-Suomen työllisyystilanne valoisa

Varsinais-Suomen työmarkkinatilanne näyttää valoisalta. Telakan ja autotehtaan myönteisten uutisten lisäksi maakunnan työttömyysasteen vuosimuutos on kääntynyt laskuun kesän ja syksyn aikana.

Työttömyyden trendikehitys puolestaan kääntyi laskuun jo viime vuoden lopulla. Tämä johtuu siitä, että vaikka Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vielä vuoden 2016 alussa korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, oli trendikehityksessä huippu jo saavutettu. Työttömyyskehityksen trendin seuraaminen onkin tärkeää etenkin tarkasteltaessa kehityksen käännekohtia, jotka pelkän vuosimuutoksen avulla havaitaan usein viiveellä.

Myös Varsinais-Suomen työllisyysaste on kehittynyt selvästi parempaan suuntaan kesän ja syksyn aikana. Jos nykyinen kehitys jatkuu, Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa koko maan keskiarvoa suuremmaksi vuoden loppuun mennessä. Varsinais-Suomen työllisyystilanteen paraneminen onkin tervetullutta, sillä maakunnan työllisyysasteen kehitys on jäänyt selväsi jälkeen koko maan kehityksestä.

Etenkin teollisuuden työllisyystilanne on vuoden 2008 jälkeen heikentynyt Varsinais-Suomessa selvästi muita suuria maakuntia nopeammin suurelta osin matkapuhelinteollisuuden alasajon seurauksena. Teollisuuden rakennemuutos onkin aiheuttanut valtaosan Varsinais-Suomen työllisyystilanteen heikentymisestä laskusuhdanteen aikana.

Positiiviset uutiset sekä Turun telakalta että Uudenkaupungin autotehtaalta parantavat maakunnan työllisyystilannetta pääosin vasta lähitulevaisuudessa. Tästä huolimatta Varsinais-Suomen teollisuudessa on jo nyt menossa selvästi myönteinen vire. Kuluvan vuoden aikana Varsinais-Suomen teollisuuden työllisyystilanne on parantunut merkittävästi, ja toipuminen elektroniikkateollisuuden rakennemuutoksesta näyttäisi olevan hyvässä vauhdissa.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa kahdesti vuodessa laadittavasta Maakunnan tila -katsauksesta, jonka uusimmassa numerossa teemana on teollisuus Varsinais-Suomessa.

 

 

Työpaikkakato pysähtymässä vuonna 2016

Työpaikkakato pysähtymässä vuonna 2016

Työpaikkojen määrä on laskenut tasaisesti Varsinais-Suomesta vuodesta 2011. Vuoden 2014 loppuun mennessä työpaikkoja oli hävinnyt lähes 10 000, ja niiden määrä oli tuolloin samalla tasolla kuin vuonna 1999, vaikka maakunnan asukasluku on samana aikana kasvanut lähes 30 000 asukkaalla. Varsinais-Suomen liitossa tehdyn ennusteen mukaan työpaikkojen väheneminen näyttäisi kuitenkin pysähtyvän kuluvan vuoden aikana.

Jos koko maakunnan työpaikkamäärä on vuoden 1999 tasolla, ovat seutukunnittaiset erot kuitenkin suuria. Vain Turun seudulla työpaikkamäärä on ollut koko 15 vuoden tarkastelujaksolla korkeampi kuin lähtövuotena. Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seuduilla työpaikkamäärä on hieman alemmalla tasolla kuin 1999, mutta Vakka-Suomessa ainoana seutukuntana viimeaikainen kehitys on ollut nousujohteista. Sen sijaan Salon seudulla työpaikkamäärä on romahtanut yli 20 % alemmalle tasolle kuin vuonna 1999. Salon seudulla työpaikkaennuste näyttää kuitenkin aavistuksen myönteisemmältä kuin muissa seutukunnissa.

Työpaikkamäärän tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen tietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä tilastointihetkestä (joulukuun 2014 tiedot syyskuussa 2016). Pitkän tilastoviiveen vuoksi Varsinais-Suomen liitossa on laadittu työpaikkaennuste, joka perustuu toteutuneeseen työttömyyskehitykseen. Ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta, mutta yleisesti työttömyys- ja työpaikkakehityksen välinen yhteys on voimakas, mikä lisää ennusteen luotettavuutta.

 

Rakentamisen positiivinen kehitys kannattelee yritysten liikevaihtoa

Rakentamisen positiivinen kehitys kannattelee yritysten liikevaihtoa

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat viimeaikaisissa selvityksissä olleet toiveikkaita. Tämä ei kuitenkaan näy vielä suoraan yritysten liikevaihdossa, vaan kuluvan vuoden alussa liikevaihdon kehitys on jatkunut vakaan tasaisena.

Suhdannekehitys on kuitenkin riippuvainen toimialasta. Rakentamisen kehitys on voimakkaan nousujohteista, ja palvelut ovat kasvaneet tasaisesti jo pitkään. Myös kaupan alan kehitys näyttää kääntyneen viime vuoden lopulla nousujohteiseksi. Sen sijaan teollisuuden liikevaihdon kehitys menee yhä tasaisesti alaspäin, mikä painaa koko Varsinais-Suomen suhdannekehitystä. Teollisuusyritykset ovat tosin siirtyneet yhä enemmän myös palvelujen tuottajiksi, mikä hämärtää toimialojen rajoja.

Teollisuuden merkitys Varsinais-Suomen suhdannekehitykselle on kuitenkin suuri, sillä se on yhä euromääräisesti merkittävin päätoimiala maakunnassa, vaikka kauppa kuroo eroa koko ajan kiinni. Sen sijaan voimakkaasti kasvava rakentaminen on päätoimialoista euromääräisesti pienin, eikä sen positiivinen kehitys yksin riitä kumoamaan teollisuuden alamäkeä ja saamaan maakunnan kokonaistuotantoa nousuun.

Yritysten suhdannekehitys on viime vuosina jakautunut voimakkaasti myös alueellisesti. Salon seutu on teknologiateollisuuden romahduksen myöstä yhä ongelmissa, kun taas Vakka-Suomessa kehitys on ollut vahvan nousujohteista. Eriytyvä kehitys on viime aikoina hieman hidastunut. Syitä tähän on mm. Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon tilapäinen hidastuminen uuden automallin tuotantoon ottamisen vuoksi sekä Salon seudun varovaisen toiveikkaat suhdannenäkymät, jotka uumoilevat pahimman olevan jo takana.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään tammikuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuuhun 2016 saakka.

 

 

Rakentamisen ja palvelujen liikevaihto kasvussa

Rakentamisen ja palvelujen liikevaihto kasvussa

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on ollut viime aikoina tasaista. Toimialojen välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Palvelu- ja rakennusaloilla liikevaihdon kasvu on ollut nopeaa, mutta teollisuustuotanto supistuu yhä.

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on ollut viime aikoina tasaista. Vuoden 2012 alussa alkanut tuotannon lasku pysähtyi vuonna 2014, jonka jälkeen muutokset kokonaistuotannossa ovat olleet vähäisiä. Liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos oli viime vuoden huhti–syyskuussa hienoisessa kasvussa, kun koko maassa yritysten liikevaihto väheni 1,4 prosenttia. Koko maan kehitystä heikensi erityisesti Uusimaa, jossa liikevaihto tippui 4,3 prosenttia edellisvuotiseen verrattuna.

Vaikka liikevaihdon keskimääräinen kehitys on ollut maakunnassa melko tasaista, on toimialojen välillä merkittäviä eroja. Palvelu- ja rakennusaloilla liikevaihdon kasvu on ollut vuoden 2015 aikana nopeaa, mutta teollisuustuotanto näyttäisi yhä supistuvan, joskaan ei enää yhtä nopeasti kuin muutama vuosi sitten. Kaupan kehitys seuraa melko tarkasti liikevaihdon kokonaiskehitystä, eikä alalla ole tapahtunut voimakkaita muutoksia ylös- tai alaspäin useaan vuoteen.

Myös seutukunnittain tarkasteltuna yritysten liikevaihdon kehitys on tasoittunut. Vuonna 2012 alkanut seutu-kuntien tuotannon nopea eriytyminen näyttää pysähtyneen. Vaikka Vakka-Suomessa liikevaihto on kasvanut huhti–syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna ja sekä Salossa että Turunmaalla laskenut, on liikevaihdon kehitystrendi hyvin tasainen jokaisessa seutukunnassa.

 

 

 

Lue PDF-muodossa