Tilastot

Lounaistieto / Archive by category "Tilastot"
Varsinais-Suomen työllisyysaste jo lähes 75 %

Varsinais-Suomen työllisyysaste jo lähes 75 %

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo vuoden 2016 alusta, ja maakunnan työllisyysasteen trendi oli vuoden 2018 lopussa 74,2 %. Monissa puheenvuoroissa esillä ollut valtakunnallinen 75 prosentin työllisyystavoite menee Varsinais-Suomessa rikki jo kuluvan talven aikana, mikäli työllisyyskehitys jatkuu nykyisen kaltaisena.

Myös koko maassa työllisyyskehitys on jatkunut suotuisana. Varsinais-Suomen työllisyysaste on kuitenkin ohittanut selvästi koko maan kehityksen, ja ero tulee lähitulevaisuudessa vain kasvamaan. Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin jo lähes samalla tasolla kuin Uudellamaalla, ja nykykehityksen jatkuessa sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan työllisyysasteen trendi tulee ohittamaan Uudenmaan, mikä kertoo Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen voimakkuudesta.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Julkaistu 11.2.2019

Vientiteollisuus, rakentaminen ja ICT kavavat nopeimmin

Vientiteollisuus, rakentaminen ja ICT kavavat nopeimmin

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi yritystoiminnassa, sillä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yritysten liikevaihdon kehitys kasvaa maakunnassa tasaisesti. Varsinais-Suomen yritysten kasvu on tasaantunut hieman vuoden 2018 kuluessa, ja jää nähtäväksi, onko kyseessä vain tilapäinen notkahdus.

Nopeimmin ovat kasvaneet vientiteollisuus, rakentaminen ja ICT-ala, joilla yritysten liikevaihto oli viime syksynä keskimäärin noin 30 % vertailuvuotta 2015 korkeammalla tasolla. Myös liike-elämän palvelut on kasvanut maakunnan keskitasoa nopeammin. Sen sijaan kaupan alan ja palvelujen liikevaihdon kasvu on jäänyt hieman keskimääräistä kehitystä hitaammaksi, ja molempien liikevaihdon kasvu on tasaantunut viime aikoina.

Valmistava teknologiateollisuus on ainoa ala, jonka trendikehitys näyttää kääntyneen laskuun vuonna 2018. Laskeva trendi johtuu kuitenkin voimakkaasti vaihtelevan aikasarjan kahden viimeisen kuukauden poikkeuksellisen alhaisista luvuista. Ilman näitä kahta kuukautta trendi olisi yhä voimakkaasti kasvava. Valmistavan teknologiateollisuuden suhdannenäkymistä päätellen laskeva trendi onkin vain tilapäinen virhe trendilaskelmassa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuranta on Poretieto-hankeen tuloksen laajennettu kattamaan päätoimialojen lisäksi valmistavan teknologiateollisuuden, liike-elämän palvelut ja ICT-alan. Seuraava tilannekatsaus tehdään kesän 2019 jälkeen, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2019 saakka.

Julkaistu 21.1.2019

Osaavan työvoiman saatavuus haastaa työllisyyskasvun

Osaavan työvoiman saatavuus haastaa työllisyyskasvun

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys ja positiivinen rakennemuutos näkyvät selvästi maakunnan työllisyyskehityksessä.

Työllisten määrä lähenee kaikkien aikojen ennätystä. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä työllisiä oli Varsinais-Suomessa noin 228 000, mikä on vain hieman vähemmän kuin edellisen nousukauden huipussa vuonna 2008. Maakunnan työllisyysasteen trendikehitys ylittikin 72 % rajan viime kesän aikana.

– Mikäli nykyinen kehitys jatkuisi, lähenisi Varsinais-Suomen työllisyysaste vuoden 2019 lopussa jo 75 prosentin rajaa, kertoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Myönteisen työllisyyskehityksen jatkumiseksi pitää kuitenkin turvata osaavan työvoiman saatavuus. Erityisesti Varsinais-Suomessa on tulossa pulaa diplomi-insinööreistä, sillä teknologiateollisuus arvioi, että lounaiseen Suomeen tarvitaan vuositasolla jopa noin 800–900 uutta diplomi-insinööriä 2020-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen sijoittuu vuosittain noin sata DI-tutkinnon suorittanutta, mikä on vain 4 % kaikista vuosittain valmistuvista diplomi-insinööreistä.

–DI-vajeen taustalla on diplomi-insinöörien koulutusurien ominaisuus, jossa opiskelijat sitoutuvat jo opintojensa alussa alueen yrityksiin ja sitä kautta työllistyvät koulutuspaikkakunnalle, muistuttaa tilastoasiantuntija Otto Kanervo Varsinais-Suomen liitosta.

Diplomi-insinöörien kysyntään Varsinais-Suomessa pyritään vastaamaan yhteistyöyliopisto FITechin avulla, jonka taustalla ovat kaikki merkittävät DI-koulutuksen tarjoajat Suomessa. Jos ennustettu kehitys toteutuu, ei senkään koulutustarjonta kuitenkaan riitä vastaamaan yritysten työvoimatarpeeseen, sillä verkostoyliopiston tavoitteena on tuottaa vuosittain noin 400 uutta diplomi-insinööriä.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa laaditusta Maakunnan tila -katsauksesta. Kahdesti vuodessa ilmestyvässä katsauksessa luodaan tilannekuva Varsinais-Suomen ajankohtaisiin kehitystrendeihin.

Julkaistu 10.12.2018

Varsinais-Suomen työllisyysaste jo lähes 73 %

Varsinais-Suomen työllisyysaste jo lähes 73 %

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo vuoden 2016 alusta, ja maakunnan työllisyysaste ylitti 72 % rajan edellisen kesän aikana. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työllisyyskatsauksen (TEM-analyyseja 86/2018) ennusteen mukaan työllisyyden kasvu jatkuu koko maassa vuonna 2019, joten myös Varsinais-Suomessa voidaan odottaa työllisyyden entisestään kohenevan. Mikäli nykyinen kehitys jatkuisi, lähenee Varsinais-Suomen työllisyysaste vuonna 2019 jo 75 prosentin rajaa.

Maakunnittain tarkasteltuna Varsinais-Suomen työllisyysaste on jo neljänneksi korkein Kanta-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan jäätyä työllisyyskehityksessä Varsinais-Suomen taakse. Työllisten määrä maakunnassa läheneekin kaikkien aikojen ennätystä. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä työllisiä oli 228 000, mikä on vain hieman vähemmän kuin edellisen nousukauden huipussa. Työllisten määrä Varsinais-Suomessa on kasvanut nykyisen positiivisen rakennemuutoksen aikana yhteensä 23 000 henkilöllä, mikä on toiseksi suurin luku heti Uudenmaan jälkeen.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Julkaistu 19.11.2018

Yritysten liikevaihdon kasvu jatkuu tasaisena

Yritysten liikevaihdon kasvu jatkuu tasaisena

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi yritystoiminnassa, sillä Tilastokeskuksen ennakkotilastojen mukaan yritysten liikevaihdon kehitys kasvaa maakunnassa tasaisesti. Yritysten liikevaihto on kasvanut tasaisesti myös koko maassa, joskin hieman Varsinais-Suomea hitaampaa vauhtia.

Nopeimmin on kasvanut rakennusala, jolla yritysten liikevaihto oli vuoden 2018 alussa 30 % vuoden 2015 tasoa korkeampi. Euromääräisesti maakunnan selvästi suurin toimiala teollisuus on kasvanut samaa vauhtia kaikkien yritysten kanssa. Varsinais-Suomen teollisuustuotantoa kannattelee vahva vientiteollisuus, jossa liikevaihdon kasvu on ollut selvästi teollisuustuotannon kokonaistilannetta nopeampaa.

Kaupan alan liikevaihdon kasvu on jäänyt hieman keskimääräistä kehitystä hitaammaksi, vaikka silläkin liikevaihto on kasvanut tasaisesti jo parin vuoden ajan. Sen sijaan palvelualalla, joka kasvoi tasaisesti myös laskusuhdanteen aikana, on havaittavissa pientä liikevaihdon kasvun tasaantumista, mutta jää nähtäväksi, kuinka pysyvä tämä notkahdus on.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään alkuvuodesta 2019, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuuhun 2018 saakka.

Julkaistu 24.9.2018

Työllisten määrä lähenee kaikkien aikojen ennätystä

Työllisten määrä lähenee kaikkien aikojen ennätystä

Varsinais-Suomessa oli kuuvan vuoden toisella neljänneksellä yhteensä 226 000 työllistä. Luku lähenee jo vuoden 2008 huipputasoa, jolloin työllisten määrä maakunnassa oli 229 000. Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi oli huhti–kesäkuussa 71,7 %, mikä on sama lukema kuin koko maassa. Työllisyyden kasvu on jatkunut tasaisena vuoden 2016 alusta lähtien, minä aikana työllisten määrä on lisääntynyt yli 15 000 henkilöllä.

Työllisyyden kasvu Varsinais-Suomen ei ainakaan toistaiseksi osoita hiipumisen merkkejä. Samaa arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteessa (TEM-analyyseja, 86/2018), jonka mukaan työllisyyden kasvu on ollut Suomessa viimeisen puolen vuoden aikana poikkeuksellisen vahvaa. Ennusteen mukaan voimakas kasvu tasaantuu vähitellen, mutta työllisyyden ennustetaan kasvavan varsin hyvin myös vuonna 2019.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksestä. Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

Julkaistu 27.8.2018

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyslukemissa

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyslukemissa

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys ja positiivinen rakennemuutos näkyy maakunnan muuttovetovoiman nopeana kasvuna.

Maakunnan väestö kasvaa yli 2000 ihmisen vuosivauhtia, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. väestönkasvun kiihtyminen johtuu ennen kaikkea muualta Suomesta tulevan muuttovoiton nopeasta kasvusta.

– Pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöllä, mutta muuttovoitto muualta Suomesta kasvatti maakunnan asukaslukua samaan aikaan lähes 2000:lla, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen, kertoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Varsinais-Suomen muuttovoitto syntyy pääasiassa Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, mikä kertoo Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan merkityksestä talouskasvun moottoreina. Määrällisesti nopeimmin kasvaa Turku, jonka kasvu hätyyttelee jo 2 500 uuden asukkaan rajaa vuodessa.

– Merkittävää on myös Vakka-Suomen nopeasti kiihtynyt väestönkasvu, joka ei keskity yksin Uuteenkaupunkiin vaan levittäytyy laajemminkin seutukuntaan, Vasanen muistuttaa.

Salon seudun väestökato ei sen sijaan näytä vielä pysähtyneen, vaikka seutukunnan talous onkin elpymässä matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksesta. Myös Turunmaan ja Loimaan seudun asukasluku on laskussa, mutta niiden kehitys on ollut tasaisempaa kuin Salon seudulla.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.

Julkaistu 11.6.2018

Varsinais-Suomen työllisyysaste lähenee 72 prosenttia

Varsinais-Suomen työllisyysaste lähenee 72 prosenttia

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo kahden vuoden ajan, ja maakunnan kausitasoitettu työllisyysaste oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 71,3 %. Vuoden 2016 alusta työllisyysaste on kasvanut noin viisi prosenttiyksikköä.

Valtiovarainministeriön kevään 2018 Talousnäkymät -katsauksen mukaan työllisyyden kasvu Suomessa hidastuu hieman lähivuosina, ja koko maassa työllisyysasteen 72 % raja ylitetään vuonna 2020. Varsinais-Suomessa 72 % raja sen sijaan ylitetään jo kesän kuluessa olettaen, että työllisyysasteen kasvu jatkuu nykyisen kaltaisena.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksestä. Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

Julkaistu 21.5.2018

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyskorkea

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyskorkea

Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut pitkään tasaisesti noin parin tuhannen asukkaan verran vuosittain. Viime vuosina maakunnan väestönkasvu on kuitenkin hieman hidastunut, ja vuonna 2016 väestö kasvoi enää noin 1 200 asukkaalla. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti syntyvyyden laskusta.

Viime vuonna Varsinais-Suomen asukasluku kasvoi kuitenkin yli 2 100 asukkaalla. Vaikka pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöllä, houkutteli Varsinais-Suomi ennätysmäärän muuttajia muualta Suomesta. Maakunnan kotimainen muuttovoitto kasvoikin lähes 1 800:een, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen. Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos onkin kasvattanut maakunnan muuttovetovoimaa huomattavasti.

Julkaistu 23.4.2018

Kumppanuusstrategian kannatus kasvanut vuosi vuodelta

Kumppanuusstrategian kannatus kasvanut vuosi vuodelta

Vuonna 2017 neljännen kerran toteutettu kumppanuusbarometri antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta. Kyselyyn vastanneista lähes 90 prosenttia oli samaa mieltä maakuntastrategian yhteistyötä korostavan vision kanssa, ja tuki kumppanuusajattelulle on vahvistunut selvästi viime vuosien aikana.

Vaikka kumppanuuden edistämistä pidetään laajasti tavoiteltavana asiana, ei tämä kuitenkaan näy erityisen voimakkaasti kyselyn avovastauksissa. Useissa kommenteissa arvostellaan kuntien välisen yhteistyön toimimattomuutta ja maakunnan Turku-keskeisyyttä. Kumppanuusfoorumin toimintaan toivottiinkin mukaan mahdollisimman laajaa ja monipuolista osallistujajoukkoa.

Kumppanuusbarometri on kerran vuodessa toteutettava verkkokysely, jonka avulla seurataan maakuntastrategian tavoitteiden toteutumista. Samalla kumppanuusbarometri antaa myös yleisen kuvan Varsinais-Suomen kehityksestä. Kysely lähetettiin yhteensä noin 750 varsinaissuomalaiselle toimijalle, ja siihen vastasi 176 henkilöä.

Lue kumppanuusbarometrin tulokset kokonaisuudessaan