Analyysit

Lounaistieto / Archive by category "Analyysit"
Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyslukemissa

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyslukemissa

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys ja positiivinen rakennemuutos näkyy maakunnan muuttovetovoiman nopeana kasvuna.

Maakunnan väestö kasvaa yli 2000 ihmisen vuosivauhtia, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. väestönkasvun kiihtyminen johtuu ennen kaikkea muualta Suomesta tulevan muuttovoiton nopeasta kasvusta.

– Pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöllä, mutta muuttovoitto muualta Suomesta kasvatti maakunnan asukaslukua samaan aikaan lähes 2000:lla, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen, kertoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Varsinais-Suomen muuttovoitto syntyy pääasiassa Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, mikä kertoo Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan merkityksestä talouskasvun moottoreina. Määrällisesti nopeimmin kasvaa Turku, jonka kasvu hätyyttelee jo 2 500 uuden asukkaan rajaa vuodessa.

– Merkittävää on myös Vakka-Suomen nopeasti kiihtynyt väestönkasvu, joka ei keskity yksin Uuteenkaupunkiin vaan levittäytyy laajemminkin seutukuntaan, Vasanen muistuttaa.

Salon seudun väestökato ei sen sijaan näytä vielä pysähtyneen, vaikka seutukunnan talous onkin elpymässä matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksesta. Myös Turunmaan ja Loimaan seudun asukasluku on laskussa, mutta niiden kehitys on ollut tasaisempaa kuin Salon seudulla.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.

Julkaistu 11.6.2018

Haemme tilastoasiantuntijaa kehittämään tietopalveluja

Haemme tilastoasiantuntijaa kehittämään tietopalveluja

Haemme Varsinais-Suomen liittoon tilastoasiatuntijaa kahteen tietopalvelujen kehittämiseen liittyvään hankkeeseen.

Tilastoasiantuntija tulee työskentelemään Positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva ja seuranta (Poretieto) sekä Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia (EKA2) -hankkeissa. Poretieto-hankkeen tavoitteena on tilannekuvan luominen Lounais-Suomen positiivisesta rakennemuutoksesta sekä uusien menetelmien kehittäminen yritysten osaamistarpeiden analysoimiseen. EKA2-hankkeen tavoite on puolestaan ammatti- ja toimialojen rajoja ylittävän ennakointimallin ja sitä tukeva tietoalustan rakentaminen.

Tilastoasiantuntija vastaa Poretieto-hankkeessa tilastoaineistojen käsittelystä ja visualisoinnista, verkkoalustan ylläpidosta ja työmarkkinadatan analysoinnista. EKA2-hankkeessa tilastoasiantuntijan vastuulle kuuluu ennen kaikkea ennakointitiedon visualisointitapojen kehittäminen. Tilastoasiantuntijan pääasiallisiin tehtäviin kuuluvat:

  • tilastoaineistojen kerääminen, käsittely ja visualisointi
  • työmarkkinadatan analysointi ja visualisointi
  • ennakointitiedon analysoinnin kehittäminen ja visualisoinnin suunnittelu
  • tietoalustan kehittäminen, sisällöntuotanto ja ylläpito
  • hankkeiden hallinnoinnissa avustaminen ja hankeviestintä

Edellytämme hakijalta soveltuvaa korkeakoulututkintoa, kokemusta tiedon käsittelystä ja visualisoinnista sekä hyvää suomen ja englannin kielen taitoa ja vähintään tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. Korkeakouluopintojen loppuvaiheessa olevat voidaan huomioida haussa, mikäli hakijan muun osaamisen arvioidaan tukevan riittävästi tehtävässä toimimista. Aiempi vastaava työkokemus, hyvä ruotsin kielen taito ja kokemus WordPress-pohjaisten verkkosivujen ylläpitämisestä katsotaan hakijalle eduksi. Lisäksi arvostamme data-analytiikkaan, kuvankäsittelyyn, ennakointimenetelmiin ja tilastotietoihin liittyvää erityisosaamista.

Työsuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan. Käytössä olevan tehtävien vaativuuden arvioinnin mukaan toimen tehtäväkohtainen palkka on 3 000 euroa/kk. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista lisää. Toimi täytetään määräaikaisena ajalle 1.9.2018­­–31.12.2019 tai sopimuksen mukaan.

Hakemukset ansioluetteloineen tulee toimittaa 25.6.2018 klo 15:00 mennessä osoitteeseen kirjaamo@varsinais-suomi.fi.

Lisätietoja tehtävästä antaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen antti.vasanen@varsinais-suomi.fi, 050 410 2294 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom esa.hogblom@varsinais-suomi.fi, 040 7760 310 (15.6. alkaen ensisijaisesti Högblom).

tammi-matala

Varsinais-Suomen työllisyysaste lähenee 72 prosenttia

Varsinais-Suomen työllisyysaste lähenee 72 prosenttia

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo kahden vuoden ajan, ja maakunnan kausitasoitettu työllisyysaste oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 71,3 %. Vuoden 2016 alusta työllisyysaste on kasvanut noin viisi prosenttiyksikköä.

Valtiovarainministeriön kevään 2018 Talousnäkymät -katsauksen mukaan työllisyyden kasvu Suomessa hidastuu hieman lähivuosina, ja koko maassa työllisyysasteen 72 % raja ylitetään vuonna 2020. Varsinais-Suomessa 72 % raja sen sijaan ylitetään jo kesän kuluessa olettaen, että työllisyysasteen kasvu jatkuu nykyisen kaltaisena.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksestä. Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

Julkaistu 21.5.2018

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyskorkea

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyskorkea

Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut pitkään tasaisesti noin parin tuhannen asukkaan verran vuosittain. Viime vuosina maakunnan väestönkasvu on kuitenkin hieman hidastunut, ja vuonna 2016 väestö kasvoi enää noin 1 200 asukkaalla. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti syntyvyyden laskusta.

Viime vuonna Varsinais-Suomen asukasluku kasvoi kuitenkin yli 2 100 asukkaalla. Vaikka pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöllä, houkutteli Varsinais-Suomi ennätysmäärän muuttajia muualta Suomesta. Maakunnan kotimainen muuttovoitto kasvoikin lähes 1 800:een, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen. Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos onkin kasvattanut maakunnan muuttovetovoimaa huomattavasti.

Julkaistu 23.4.2018

Työllisyyden kasvu vahvaa Varsinais-Suomessa

Työllisyyden kasvu vahvaa Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu jatkui tasaisena vuoden 2017 aikana. Työllisyysasteen kasvuvauhti hidastui hieman vuoden 2016 nopeimman kasvun vaiheesta, mutta vuoden 2017 lopun työllisyysaste oli joka tapauksessa yli 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaksi vuotta aiemmin. Valtakunnallinen työllisyysasteen 72 prosentin tavoite täyttyy nykykehityksen mukaan kuluvan vuoden aikana sekä Varsinais-Suomessa että koko maassa.

Varsinais-Suomen tämänhetkinen vähän yli 70 prosentin työllisyysaste kalpenee kuitenkin pohjoismaisiin naapureihin verrattaessa. Pohjoismaiden ministerineuvoston laatiman vuosittaisen State of the Nordic Region 2018 -raportin mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa valtaosassa maakunnista työllisyysaste on yli 75 % ja Islannissa jokaisen alueen työllisyysaste on yli 85 %.

Positiivisen rakennemuutoksen yhteydessä on ennustettu Lounais-Suomeen syntyvän jopa 30 000 uutta työ-paikkaa lähivuosien aikana. Mikäli nämä ennusteet toteutuvat, tulee Varsinais-Suomen työllisyysaste kuitenkin nousemaan lähelle Pohjoismaiden keskiarvoa, joka oli raportin mukaan vuonna 2016 lopussa 76,6 %.

Julkaistu 18.12.2017

Yritysten liikevaihto vakaalla kasvu-uralla

Yritysten liikevaihto vakaalla kasvu-uralla

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä Tilastokeskuksen ennakkotilastojen mukaan yritysten liikevaihdon kehitys on vakaalla kasvu-uralla kaikilla toimialoilla.

Nopeimmin liikevaihto kasvaa Varsinais-Suomessa rakennusalalla, jonka suhdannekehitys kääntyi kasvuun jo vuonna 2014. Palvelualoilla kasvu on ollut hieman hitaampaa kuin rakentamisessa, mutta sekin on kasvanut vuoden 2010 tasoon verrattuna noin 35 %. Palvelut ovat kasvaneet tasaisesti käytännössä myös koko pitkän laskusuhdanteen ajan. Kaupan alan kasvu puolestaan vastaa melko tarkkaan kaikkien toimialojen yhteistä suhdannekehitystä.

Myös teollisuuden hyvä suhdannekehitys näkyy yritysten liikevaihdon kasvuna. Varsinais-Suomen teollisuustuotantoa kannattelee vahva vientiteollisuus, jonka suhdannetilanne on ollut koko laskusuhdanteen ajan selvästi teollisuustuotannon kokonaistilannetta paremmalla tasolla.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään elokuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2018 saakka.

Palvelut ja jalostus siivittävät Varsinais-Suomen talouskasvua

Palvelut ja jalostus siivittävät Varsinais-Suomen talouskasvua

Varsinais-Suomen talous kasvoi lähes 4 % viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Varsinais-Suomen arvonlisäys oli Suomen kolmanneksi nopeinta, ja nopeammin talous kasvoi vain Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa, jossa Talvivaaran kaivoksen uudelleenkäynnistäminen nopeutti maakunnan talouskasvua huomattavasti. Koko maan arvonlisäys kasvoi 1,6 %.

Varsinais-Suomen talouskasvu oli melko tasaisesti sekä jalostuksen että palvelujen varassa. Vuonna 2016 palvelualojen bruttoarvonlisäys kasvoi kuitenkin hieman nopeammin kuin jalostustoimialat, joita ovat kaivostoiminta, teollisuus ja rakentaminen. Palvelut puolestaan muodostuvat mm. kaupasta, majoitus- ja ravitsemustoiminnasta, rahoitustoiminnasta, julkishallinnosta ja terveydenhuollosta.

Arvonlisäyksellä tarkoitetaan alueen tuotannon synnyttämää arvoa. Se lasketaan yritysten osalta vähentämällä tuotannosta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen käytetyt välituotteet ja ei-kaupallisessa toiminnassa laskemalla yhteen maksetut palkat ja kiinteän pääoman kuluminen. Tilastokeskus julkistaa arvonlisäyksen alueelliset ennakkotiedot vuosittain noin 11 kuukauden tilastoviiveellä.

Julkaistu 18.12.2017

Turku ja Uusikaupunki Varsinais-Suomen kasvun vetureita

Turku ja Uusikaupunki Varsinais-Suomen kasvun vetureita

Positiivinen rakennemuutos yhdistetään ennen kaikkea meri- ja autoteollisuuden nopeaan kasvuun ja sen kautta Vakka-Suomen ja Turun seudun myönteiseen taloudelliseen kehitykseen. Varsinais-Suomen kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää tietää, miten positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksen näkyvät koko maakunnan mittakaavassa.

Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa positiivisen rakennemuutoksen alueellista vaikutusta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: väestökehityksen, rakennustuotannon ja työllisyyskehityksen kautta.

Varsinais-Suomen myönteinen vire näkyy korostuneesti Turun seudulla ja Vakka-Suomessa. Selvimmin tämä näkyy väestökehityksessä, sillä Turun seudun voimakkaana jatkuneen väestönkasvun lisäksi Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun.

– Uudenkaupungin väestönkasvu on nimenomaa seurausta muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta, eli autotehtaan tuhannet uudet työpaikat ovat kasvattaneet merkittävästi Uudenkaupungin muuttovetovoimaa, toteaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Uudenkaupungin nopeasta väestönkasvusta huolimatta suurin osa maakunnan uusista asunnoista valmistuu Turun seudulle. Sen sijaan positiivisesta rakennemuutoksesta suoraan kertova liike- ja teollisuusrakentaminen on Vakka-Suomessa selvästi suurempaa kuin muissa maakunnan pienemmissä seutukunnissa.

– Asuntorakentaminen näyttääkin reagoivan Uudenkaupungin väestönkasvuun viiveellä, ja asuntotuotannon hidas käynnistyminen on pitkän laskusuhdanteen jälkeen ymmärrettävästi varovaista, Vasanen arvio.

Positiivinen rakennemuutos ei eriytä työllisyyskehitystä samalla tavalla kuin väestökehitystä. Vaikka talouskasvun vaikutukset korostuvat Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, heijastuu yleinen myönteinen taloustilanne laajasti koko maakunnan työllisyyskehitykseen. Työvoiman liikkuvuus ja alihankintaketjujen ulottuminen koko maakuntaan tasoittaa myönteisen työllisyyskehityksen alueellista jakautumista.

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys näkyy eri tilastoissa eri aikoihin. Toimitilojen rakentaminen kasvaa usein ensimmäisenä, mikä ennakoi tuotannon ja työllisyyden kasvua. Työvoiman tarpeesta seuraava muuttovoitto puolestaan näkyy huomattavalla viiveellä asuntorakentamisen nopeutumisessa.

– Työllisyyskehitys reagoi nopeasti talouden sykleihin, kun taas väestökehityksen melko hitaiden trendien kääntämiseen tarvitaan voimakkaita yksittäisiä alkuunpanijoita, josta Valmet Automotiven massarekrytoinnit on hyvä esimerkki, Vasanen muistuttaa.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan täällä.

Julkaistu 11.12.2017

Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa

Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu on jatkunut kesän aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin neljällä prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste valtakunnallisesti asetetun 72 prosentin tavoitteen ensi vuoden alkupuolella.

Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuun alussa julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu vahvistuu ensi vuonna koko maassa. Ennusteen mukaan työllisyys kasvaa ensi vuonna 25 000 hengellä, kun kuluvan vuoden aikana työllisten määrä kasvaa noin 15 000:lla. Varsinais-Suomen myönteisen taloussuhdanteen huomioiden ei ole syytä olettaa, etteikö työllisyyden vahva kasvuvauhti näkyisi myös Varsinais-Suomen työttömyysasteessa.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Esimerkiksi tämän vuoden toukokuussa ja elokuussa haastattelujen perusteella arvioitu työllisten määrä Varsinais-Suomessa oli epäuskottavan alhainen, minkä vuoksi näiden kuukausien tiedot on korvattu naapurikuukausien lukuihin perustuvilla estimaateilla.

Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

 

Julkaistu 20.11.2017

Uusikaupunki houkuttaa muuttajia kiihtyvään tahtiin

Uusikaupunki houkuttaa muuttajia kiihtyvään tahtiin

Vakka-Suomen asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun kuluvan vuoden aikana. Vielä vuoden alussa seutukunnan väestö oli laskussa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kesän jälkeen asukasluku kasvoi jo lähes 2 prosentin vuosivauhtia. Vakka-Suomen suhteellinen väestönkasvu onkin ohittanut Turun seudun tasaisen kasvuvauhdin, vaikka on muistettava, että absoluuttisena väestönkasvuna mitattuna suurin osa maakunnan uusista asukkaista sijoittuu yhä Turun seudulle. Muiden seutukuntien asukasluku on ollut viimeaikoina selkeästi laskusuuntaista.

Positiivinen rakennemuutos näkyy siinä, että Vakka-Suomen väestönkasvun selvä veturi on Uusikaupunki, joka on noussut seudun nopeimmin kasvavaksi kunnaksi. Uudenkaupungin kasvu heijastuu kuitenkin myös muihin seudun kuntiin, joiden kaikkien asukasluvun kehitys on nousujohteista. Tämä koskee myös Vakka-Suomen maalaismaisempia kuntia, jotka muualla Varsinais-Suomessa kärsivät lähes poikkeuksetta muuttotappiosta.

Uudenkaupungin väestökasvu johtuu yksinomaa muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta, sillä maahanmuuton ja luonnollisen väestönmuutoksen kehitys on pysynyt vakaasti ennallaan. Valmet Automotiven vuoden alussa toteuttama massiivinen rekrytointikampanja näyttää tuoneen siis merkittävästi uusia muuttajia paitsi Uuteenkaupunkiin, myös muualle Vakka-Suomeen. Nopea väestönkasvu herättääkin kysymyksen siitä, pystyykö seudun asuntotarjonta vastaamaan kasvavan muuttoliikkeen aiheuttamaan kysyntään.

Julkaistu 16.10.2017