Analyysit

Lounaistieto / Archive by category "Analyysit"
Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa

Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu on jatkunut kesän aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin neljällä prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste valtakunnallisesti asetetun 72 prosentin tavoitteen ensi vuoden alkupuolella.

Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuun alussa julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu vahvistuu ensi vuonna koko maassa. Ennusteen mukaan työllisyys kasvaa ensi vuonna 25 000 hengellä, kun kuluvan vuoden aikana työllisten määrä kasvaa noin 15 000:lla. Varsinais-Suomen myönteisen taloussuhdanteen huomioiden ei ole syytä olettaa, etteikö työllisyyden vahva kasvuvauhti näkyisi myös Varsinais-Suomen työttömyysasteessa.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Esimerkiksi tämän vuoden toukokuussa ja elokuussa haastattelujen perusteella arvioitu työllisten määrä Varsinais-Suomessa oli epäuskottavan alhainen, minkä vuoksi näiden kuukausien tiedot on korvattu naapurikuukausien lukuihin perustuvilla estimaateilla.

Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

 

Julkaistu 20.11.2017

Uusikaupunki houkuttaa muuttajia kiihtyvään tahtiin

Uusikaupunki houkuttaa muuttajia kiihtyvään tahtiin

Vakka-Suomen asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun kuluvan vuoden aikana. Vielä vuoden alussa seutukunnan väestö oli laskussa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kesän jälkeen asukasluku kasvoi jo lähes 2 prosentin vuosivauhtia. Vakka-Suomen suhteellinen väestönkasvu onkin ohittanut Turun seudun tasaisen kasvuvauhdin, vaikka on muistettava, että absoluuttisena väestönkasvuna mitattuna suurin osa maakunnan uusista asukkaista sijoittuu yhä Turun seudulle. Muiden seutukuntien asukasluku on ollut viimeaikoina selkeästi laskusuuntaista.

Positiivinen rakennemuutos näkyy siinä, että Vakka-Suomen väestönkasvun selvä veturi on Uusikaupunki, joka on noussut seudun nopeimmin kasvavaksi kunnaksi. Uudenkaupungin kasvu heijastuu kuitenkin myös muihin seudun kuntiin, joiden kaikkien asukasluvun kehitys on nousujohteista. Tämä koskee myös Vakka-Suomen maalaismaisempia kuntia, jotka muualla Varsinais-Suomessa kärsivät lähes poikkeuksetta muuttotappiosta.

Uudenkaupungin väestökasvu johtuu yksinomaa muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta, sillä maahanmuuton ja luonnollisen väestönmuutoksen kehitys on pysynyt vakaasti ennallaan. Valmet Automotiven vuoden alussa toteuttama massiivinen rekrytointikampanja näyttää tuoneen siis merkittävästi uusia muuttajia paitsi Uuteenkaupunkiin, myös muualle Vakka-Suomeen. Nopea väestönkasvu herättääkin kysymyksen siitä, pystyykö seudun asuntotarjonta vastaamaan kasvavan muuttoliikkeen aiheuttamaan kysyntään.

Julkaistu 16.10.2017

Varsinais-Suomella menee hyvin kaikilla mittareilla

Varsinais-Suomella menee hyvin kaikilla mittareilla

Varsinais-Suomen talouden myönteinen kehitys näkyy kaikilla Lounaistiedon mittareilla. Maakunnan työllisyysaste kasvaa nopeasti, ja kasvu on selvästi nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Myös työttömyysaste laskee nopeasti. Työttömyysasteen kehitys on myönteistä kaikissa seutukunnissa, mutta etenkin korkeimman työttömyysasteen Turun ja Salon seuduilla työttömyys laskee nopeasti.

Varsinais-Suomen liike-elämä on vahvassa kunnossa. Yritysten liikevaihto kasvaa kaikilla päätoimialoilla, ja etenkin maakunnan suurimman toimialan, teollisuuden liikevaihto on kääntynyt syvän notkahduksen jälkeen nopeaan kasvuun. Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut tasaisesti, ja kasvun ennustetaan jatkuvan siten, että vuonna 2030 maakunnassa olisi noin puoli miljoonaa asukasta. Kaupungistumisen megatrendi näkyy Varsinais-Suomen väestönkasvussa, joka on vahvasti Turun kaupungin kasvun varassa.

Ajantasaista tietoa Varsinais-Suomen kehitystrendeistä löytyy Lounaistiedon tilastoseurannasta.

Julkaistu 18.9.2017

Yritysten liikevaihto kasvaa kaikilla toimialoilla

Yritysten liikevaihto kasvaa kaikilla toimialoilla

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Talouden myönteinen vire näkyy myös yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä ennakkotilastojen mukaan liikevaihto on kääntynyt edellisen vuoden aikana hyvin voimakkaaseen kasvuun.

Yritysten liikevaihto kasvaa Varsinais-Suomessa nyt kaikilla päätoimialoilla, kun teollisuudenkin pitkään jatkunut alamäki on päättynyt. Nopeimmin liikevaihto on kasvanut rakennusalalla, jossa kasvua on ollut lähes 50 % vuoden 2010 tasosta. Palvelualla liikevaihdon tasainen kasvu on niin ikään nopeutunut, ja kaupankin alalla nähdään selvä kasvutrendi joskin hitaampi kuin muilla aloilla.

Teollisuuden hyvä suhdannekehitys näkyy selvästi myös liikevaihdon euromääräisessä tarkastelussa. Teollisuuden kuukausittainen liikevaihto läheni pari vuotta sitten jo kaupan lukuja, mutta viimeaikainen tuotannon kasvu on nostanut teollisuuden taas selvästi maakunnan vahvimmaksi toimialaksi. Sen sijaan pitkään tasaisesti kasvanut palveluala lähenee euromääräisesti hiljalleen kaupan alaa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään vuoden vaihteen jälkeen, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuuhun 2017 saakka.

Julkaistu 28.8.2017

Turku maan toiseksi suurin kansainvälinen lentoasema

Turku maan toiseksi suurin kansainvälinen lentoasema

kv-vertailu

Turun lentoasema on onnistunut pitämään kiinni kansainvälisistä lentoyhteyksistään ja kansainvälisen lentoliikenteen matkustajamäärillä mitattuna vakiinnuttamaan asemansa maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana. Turun lentoaseman kansainvälisen liikenteessä kulkee noin 220 000 matkustajaa vuodessa, kun toisena olevalla Tampereen lentoasemalla vastaava luku on vain noin 120 000. Tampereen putoaminen Vaasan lentoaseman tasolle johtuu ennen kaikkea halpalentoyhtiö Ryanairin reittien merkittävästä vähenemisestä lentoasemalla.

Rovaniemen uudet suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa. Kansainvälisenä lentoasemana Rovaniemi on kuitenkin yli puolet Turkua pienempi. Myös Oulun lentoasema on kansainvälisenä kenttänä pieni, vaikka kotimaan lennot nostavat sen selvästi Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lentoasemaksi. Kansainvälisessä lentoliikenteessä Helsinki-Vantaa on omaa luokkaansa noin 15 miljoonalla vuotuisella matkustajalla.

Lentoliikennetilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton jatkuvasti päivittyvään tilastoseurantaan.

Julkaistu 26.6.2017

Koulutustarjonta määrittää osaavan työvoiman saatavuutta

Koulutustarjonta määrittää osaavan työvoiman saatavuutta

Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa tarkastellaan Lounais-Suomessa käynnissä olevaa positiivista rakennemuutosta. Alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy merkittävästi tulevan vuosikymmen aikana. Lounais-Suomessa tarvitaan ainakin 15 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana. Teknisen alan osaajista ja erityisesti materiaali- ja konetekniikan diplomi-insinööreistä on huutava pula.

Varsinais-Suomen liitossa tehdyn analyysin perusteella alueen koulutustarjonnalla on erittäin suuri merkitys kyseisen alueen osaavan työvoiman tarjontaan. Esimerkiksi diplomi-insinöörikoulutukseen hakeudutaan Varsinais-Suomesta huomattavasti harvemmin kuin Pirkanmaalta tai Uudeltamaalta. Lisäksi ne, jotka muuttavat muualle opiskelemaan palaavat harvoin töihin lähtömaakuntaan.

– Ajan myötä tämä vinouttaa työvoiman osaamisen rakennetta, mikä näkyy siinä, että Varsinais-Suomen työvoimasta diplomi-insinöörejä on huomattavasti vähemmän kuin Pirkanmaalla, toteaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta.

Työvoiman liikkuminen ei myöskään ratkaise yksin koulutustarjonnasta aiheutuvaa osaamisen epätasapainoa. Ihmiset pyrkivät välttämään pitkiä työmatkoja, jolloin pendelöinnin lisääminen voi tuoda ratkaisun osaavan työvoiman pulaan vain lyhyillä välimatkoilla.

Muuttoliike pystyy vastaamaan työvoiman liikkuvuuden tarpeisiin myös pitkillä etäisyyksillä. Turun seutu ja Helsingin seutua lukuun ottamatta myös muut yliopistoseutukunnat on kuitenkin muuttotappioalueita, kun tarkastellaan vain korkeasti koulutetun työvoiman muuttoliikettä.

– Yliopistopaikkakunnat menettävät korkeakoulutettua työvoimaa etenkin pääkaupunkiseudun työmarkkinoille, Vasanen tähdentää.

Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi myös työllisyyskehityksessä. Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana ja noussut jo koko maan tilannetta korkeammalle. Jos työllisyyskehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa Varsinais-Suomen työllisyysaste 72 % rajan jo kuluvan vuoden lopussa. Myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun, ja etenkin Vakka-Suomessa työttömyyden lasku on ollut nopeaa.

Julkaistu 12.6.2017

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti kuluneen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa.

Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömyysasteen lasku kiihtyy vuoden 2017 aikana valtakunnallisesti, mikä tarkoittaa, että Varsinais-Suomessa voidaan odottaa vähintään nykyisen työttömyyden laskuvauhdin jatkumista. Työttömyysasteen kehitystrendin voikin olettaa laskevan nykyisestä noin 12 prosentista lähemmäs kymmentä prosenttia vuoden loppuun mennessä.

Tarkempia tietoja Varsinais-Suomen työllisyys- ja työttömyyskehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta.

tyollisyys-tyottomys-trendikehitys 2017-I some

Julkaistu 22.5.2017

 

Taajamien palvelutaso riippuu väestökehityksestä

Taajamien palvelutaso riippuu väestökehityksestä

turun-kauppahalli_kuva-ilkka-hemmilaVarsinais-Suomen taajamaverkkoanalyysin kolmannessa osassa tarkastellaan taajamien palvelutarjonnan monipuolisuutta. Kahdessa ensimmäisessä osa-analyysissa tehtiin taajamaverkon luokittelu eri taajamatyyppeihin ja tarkasteltiin taajamien hajautumiskehitystä.

Lue analyysi pdf-muodossa

Palvelujen monipuolisuutta tarkastellaan vertailemalla paikallisten, kunnallisten ja seudullisten palvelujen esiintymistä taajamissa. Paikallisilla palveluilla tarkoitetaan lähipalveluja, kuten päiväkotia tai lähikauppaa. Kunnalliset palvelut kattavat hieman laajemman vaikutusalueen, kuten terveyskeskus tai yläkoulu. Seudullisilla palveluilla, kuten poliisiasema tai ammatillinen oppilaitos, on kaikkein laajin vaikutusalue.

Taajamien palvelujen monipuolisuutta tarkastellaan HHI-indeksin avulla, joka kertoo kuinka tasaisesti erityyppisiä palveluja taajamassa esiintyy. Välillä 0–1 vaihtelevan indeksin pienet arvot kertovat, että eri palvelutyyppejä löytyy taajamasta tasapuolisesti, eli taajaman palvelurakenne on monipuolinen. Täysin yksipuoliset taajamat, joissa on vain yhtä kolmesta palvelutyypistä, saavat indeksissä arvon yksi.

Varsinais-Suomen suurimmat taajamat ovat odotetusti myös monipuolisimpia. Seutukuntakeskusten lisäksi erittäin monipuolisina taajamina erottautuvat Raisio, Kaarina, Paimio ja Kemiö. Kemiö on tästä joukosta kooltaan selvästi pienin taajama, mutta sekä pitkät etäisyydet lähimpään kaupunkikeskukseen että kaksikielisyys auttavat sitä ylläpitämään kokoaan suurempaa palvelutarjontaa.

Valtaosa muista monipuolisen palvelutason taajamista on kunnan keskustaajama, joihin etenkin kunnalliset palvelut luonnollisesti keskittyvät. Laaja julkisten palvelujen tarjonta tekee niistä usein myös houkuttelevia yksityisille palveluille, kuten postille tai apteekille. Kaikkein heikoimman palvelutason taajamat ovat puolestaan tyypillisesti pieniä nopeasti kasvaneita väestötihentymiä, jotka profiloituvat asuinalueina ennemmin kuin palvelukeskittyminä.

Taajamien kyky ylläpitää tiettyä palvelutarjontaa riippuu sen väestömäärästä, hallinnollisesta asemasta ja sijainnista suhteessa liikenneverkkoon. Näistä muutosalttein on väestön määrä. Varsinais-Suomen taajamat vaihtelevat huomattavasti asukasluvun muutoksen suhteen. Suurimmassa osassa taajamia väestö muuttuu melko hitaasti, mutta osa taajamista kasvaa nopeasti, ja näissä ongelmana on yleensä palvelutarjonnan jääminen jälkeen asukaskehityksestä. Nopeasti pienenevissä taajamissa puolestaan on olemassa merkittävä riski palvelujen katoamisesta.

Nopeasti kasvavia taajamia on lukumääräisesti melko vähän ja ne sijaitsevat tyypillisesti lähellä muita suuria taajamia, jolloin taajaman asukkaat voivat turvautua paitsi oman taajaman lähipalveluihin, myös muiden lähialueen taajamien palvelutarjontaan. Sen sijaan taajamat, joissa väestön väheneminen on nopeaa, sijaitsevat tyypillisesti melko kaukana suurista keskuksista. Mikäli näissä taajamissa on suhteellisen korkea palvelutaso, on olemassa merkittävä riski palvelujen heikkenemisestä.

Oheisessa kuvassa erottuu selvä taajamarypäs, jossa yhdistyy sekä suhteellisen monipuolinen palvelutaso, että nopeasti vähenevä väestö. Tähän joukkoon kuuluvat mm. Korppoo, Mellilä, Pyhäranta ja Taalintehdas. Monipuolinen palvelutaso antaa hyvät edellytykset näiden taajamien kehittämiseen. Taajamien palvelujen turvaamiseksi on tärkeää saada väestökato pysähtymään, ja tämän vuoksi niiden kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

 

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Yöpymisten määrä Varsinais-Suomessa kasvussa

Kuluneen talven aikana on uutisoitu usein matkailualan kasvusta ja etenkin kiinalaisturistien mielenkiinnon heräämisestä Suomen matkailukohteisiin. Vuoden 2016 aikana matkailuala piristyi myös Varsinais-Suomessa, kun muutamia vuosia jatkunut yöpymisten määrän lasku kääntyi taas kasvuun. Viime vuonna Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 1,2 miljoonaa kertaa, mikä lähestyy jo kulttuuripääkaupunkivuoden ennätyslukuja.

Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden noususuhdanne ei kuitenkaan johdu aasialaisten matkailijoiden rynnäköstä kuten Lapissa. Ehdottomasti suurin osa yöpymisten määrän kasvusta vuonna 2016 selittyi kotimaisen matkailun lisääntymisellä. Ulkomailtakin saapuvien matkailijoiden osalta eniten kasviovat Itämeren piirin maat Saksa, Viro ja Puola. Yöpymisten määrän kasvu näyttäisikin liittyvän ennen kaikkea talouden noususuhdanteeseen ja siihen liittyvään työmatkojen määrän kasvuun.

Yöpymistilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton tilastoseurantaan.